Katri Kulmuni ei kirjoittanut edes lyhyttä matematiikkaa lukiossa ja nyt hänestä tulee valtion kassanhoitaja - Sanna Marin on kaksikielisen maan päänministeri A:n ruotsilla eli juuri ja juuri läpäisi ylioppilaskirjoitukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jussi Halla-aho (ps)

Tampereen iltalukio, 1991

Äidinkieli L

Ruotsi C

Englanti L

Reaali C

Venäjä L (myöhempi täydennys tutkintoon)

Yleisarvosana M

Miksi Halla-aho opiskeli lukiossa venäjää?

Miksi Kulmuni on opiskellut venäjää ja (ollut) suomi-venäjä-seuran puheenjohtaja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsopas pressan todistukset😀😀😀😀

Salen yli 50 vuotta vanhat lukiopaperit tuskin on vertailukelpoiset tähän päivään

Ihan samalla tavalla Gaussin käyrän mukaan nekin on arvioitu kuten nykyäänkin tehdään.

Vierailija kirjoitti:

Aloitukseni Suomen päättäjien vertailusta ulkomaisiin kollegoihin poistettiin.

Liekö mistään löydettävissä ulkomaisista päättäjistä vastaavia datoja; työhistoriaa, opiskeluja jne. 

Isoissa maissa tietysti kilpailu johtopaikoille on paljon hurjempaa kuin Suomessa, joten pelkästään sitä kautta huipulle valikoidutaan tiheämmän seulan lävitse. Jätetään ne siis sikseen. Mutta tällaisista verrokkimaista voisi olla kiintoisaa tietää vertailutuloksia; Ruotsi, Norja, Tanska, Hollanti jne. Millaisilla muskeleilla näitä maita johdetaan? 

Hollannin pääministeri Mark Rutte:

- Leidenin yliopisto, pääaineena Hollannin historia

- Unileverissä (iso firma!) HR-päällikkönä

- IgloMoran HR-johtaja

- sosiaali- ja työministeri

Eli löytyy vankkaa näyttöä työelämästä ainakin Hollannin suunnalla.

Vierailija kirjoitti:

Anne Berner (kesk.)

Anne Berner on valmistunut saksalaisesta koulujärjestelmästä. Hänellä ei ole suomalaista ylioppilastodistusta.

Ai itse olin aina luullut, että sveitsistä

Vierailija kirjoitti:

Alex Stubb kirjoitti muistaakseni lyhyestä matikasta A:n. Jyrki Katainen ei kirjoittanut matikkaa lainkaan, mutta tosistulsessa taisi olla kutonen. Kumpikin on kelvannut valtion varoja hoitamaan.

Ja kuinka kalliiksi se Kataisen pesti tulikaan suomalaisille veronmaksajille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkääksi tituleerattu Sanna Marin lyhyen matikan C, Lindmanilla vsentään M. Kumpikin kirjoittaneet ruotsinkielestä abbrobaturin. 

Eri vuosien yo-tulokset eivät ole keskenään vertailukelpoisia, koska tiettyyn arvosanaan vaadittu pistemäärä vaihtelee vuosittain. Itse olisin saanut matematiikasta E:n, jos olisin kirjoittanut vuotta aiemmin. Omana vuonnani sillä samaisella pistemäärällä sai B:n. Marin saattoi siis saada korkeamman pistemäärän kuin Lindman, mutta sattui vain kirjoittamaan sellaisena vuonna, jolloin pisterajat olivat korkeammat kuin Lindmanin vuonna. 

Vähän nurinkuristesti nyt ajattelet. Ne pisterajat eivät vain satu olemaan korkeammat yhtenä vuonna ja matalammat toisena, vaan ne vaihtelevat koska sinua verrataan muihin kokelaisiin. Idea sen taustalla taas on nimenomaan se että arvosanat olisivat keskenään vertailukelpoisia vaikka kysymykset yhtenä vuonna olisivat helpompia tai vaikeampia kuin toisena - on aika epätodennäköistä että kaikkien kokelaiden taso olisi merkittävästi huonompi tai parempi jonakin vuonna kuin jonain toisena vuonna.

Jos sait omana kirjoitusvuotenasi B:n niin mainitsemanasi toisena vuonna olisit todennäköisesti saanut reippaasti vähemmän pisteitä ja taas B:n etkä suinkaan samoilla pisteillä E:tä. Ymmärrän toki että se on sinulle itsellesi lohdullinen ajatus että sinulle nyt vain osui paska mäihä, mutta ei se homma niin oikeasti toimi kuitenkaan.

Vuonna X 209 pistettä tuottaa arvosanan M, vuonna Y 209 pistettä tuottaa arvosanan B. Mitä muuta tuo on kuin pisterajan vaihtelua? Tuossahan on nimenomaan käynyt niin, että pisteraja on vuonna Y noussut. Rautalangasta: Vuonna Y on tarvittu ENEMMÄN kuin 209 pistettä arvosanaan M. Joo, syy tuolle on kokeiden ja kokelaiden tason vaihtelussa, mutta itse prosessi on nimenomaan pisterajan nouseminen tai laskeminen. Lukiossa opettajatkin puhuvat korkeammista tai matalammista pisterajoista eri vuosina. Ei siis ole minun itselohdutustani, vaan ihan yleinen tapa ilmaista se, että jonain vuonna 209 pisteellä saa M:n, toisen B:n.  Ja juuri tuo tekee yo-kokeen arvostelusysteemistä jokseenkin kyseenalaisen. Missään muualla arvosana ei muodostu sen perusteella, miten muut opiskelijat suoriutuvat, vaan vain ja ainoastaan se oma suoritus ratkaisee. 

Aina naisten kohdalla alkaa tämä marina arvosanoista. Ketään ei kiinnosta presidentin kehnot koulutodistukset eikä Kataisen matematiikka. Ai niin, hehän ovat miehiä!

Vierailija kirjoitti:

Alex Stubb kirjoitti muistaakseni lyhyestä matikasta A:n. Jyrki Katainen ei kirjoittanut matikkaa lainkaan, mutta tosistulsessa taisi olla kutonen. Kumpikin on kelvannut valtion varoja hoitamaan.

Ja kumpainenkin oli tosiaan sellainen menestys ministerinä, että kyllä kulmunia kannattaa heihin verrata ja pitää katria suorastaan onnistujana kun kykenee samaan.

Tämä on kyllä ihan täydellistä tasa-arvoa, aivan sama onko ministerinä nuori mies vai nuori nainen niin yhtä hyvin/huonosti menee. Ei mitään eroa edes feministien mielestä.

Vierailija kirjoitti:

Aina naisten kohdalla alkaa tämä marina arvosanoista. Ketään ei kiinnosta presidentin kehnot koulutodistukset eikä Kataisen matematiikka. Ai niin, hehän ovat miehiä!

Kyllä Kataisen huonon matikkapään tietää kaikki 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkääksi tituleerattu Sanna Marin lyhyen matikan C, Lindmanilla vsentään M. Kumpikin kirjoittaneet ruotsinkielestä abbrobaturin. 

Eri vuosien yo-tulokset eivät ole keskenään vertailukelpoisia, koska tiettyyn arvosanaan vaadittu pistemäärä vaihtelee vuosittain. Itse olisin saanut matematiikasta E:n, jos olisin kirjoittanut vuotta aiemmin. Omana vuonnani sillä samaisella pistemäärällä sai B:n. Marin saattoi siis saada korkeamman pistemäärän kuin Lindman, mutta sattui vain kirjoittamaan sellaisena vuonna, jolloin pisterajat olivat korkeammat kuin Lindmanin vuonna. 

Vähän nurinkuristesti nyt ajattelet. Ne pisterajat eivät vain satu olemaan korkeammat yhtenä vuonna ja matalammat toisena, vaan ne vaihtelevat koska sinua verrataan muihin kokelaisiin. Idea sen taustalla taas on nimenomaan se että arvosanat olisivat keskenään vertailukelpoisia vaikka kysymykset yhtenä vuonna olisivat helpompia tai vaikeampia kuin toisena - on aika epätodennäköistä että kaikkien kokelaiden taso olisi merkittävästi huonompi tai parempi jonakin vuonna kuin jonain toisena vuonna.

Jos sait omana kirjoitusvuotenasi B:n niin mainitsemanasi toisena vuonna olisit todennäköisesti saanut reippaasti vähemmän pisteitä ja taas B:n etkä suinkaan samoilla pisteillä E:tä. Ymmärrän toki että se on sinulle itsellesi lohdullinen ajatus että sinulle nyt vain osui paska mäihä, mutta ei se homma niin oikeasti toimi kuitenkaan.

Vuonna X 209 pistettä tuottaa arvosanan M, vuonna Y 209 pistettä tuottaa arvosanan B. Mitä muuta tuo on kuin pisterajan vaihtelua? Tuossahan on nimenomaan käynyt niin, että pisteraja on vuonna Y noussut. Rautalangasta: Vuonna Y on tarvittu ENEMMÄN kuin 209 pistettä arvosanaan M. Joo, syy tuolle on kokeiden ja kokelaiden tason vaihtelussa, mutta itse prosessi on nimenomaan pisterajan nouseminen tai laskeminen. Lukiossa opettajatkin puhuvat korkeammista tai matalammista pisterajoista eri vuosina. Ei siis ole minun itselohdutustani, vaan ihan yleinen tapa ilmaista se, että jonain vuonna 209 pisteellä saa M:n, toisen B:n.  Ja juuri tuo tekee yo-kokeen arvostelusysteemistä jokseenkin kyseenalaisen. Missään muualla arvosana ei muodostu sen perusteella, miten muut opiskelijat suoriutuvat, vaan vain ja ainoastaan se oma suoritus ratkaisee. 

Sulla ei nyt ole selkeästi mitään käsitystä siitä, miten keskiarvon ja keskihajonnan käsitteiden avulla päädytään pisterajoihin joiden tarkoitus on nimenomaan tehdä arvosanoista vertailukelpoisia ja oikeudenmukaisia vuodesta ja kokelaasta toiseen.

Ja mitä mahtaisi jonkun tangenttien tunteminen auttaa valtion kassan kohdalla? Tosielämä opettaa, ei ne naurettavat lukiokurssit.

Älä huoli Kulmuni ei tee mitään päätöksiä. Päätökset tekee virkamiehet, lestamafia ja isäntämiehet. Katri on pelkkä maskotti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällainen Haavistoon liittyvä ketju roiskahti KokoomusCuckPersujen ajatushautomosta Persujen laariin:

”Hän haluaa nuuhkia niiden partajehujen peräreiän ympärystää ja kiveshikeä.”

” Sen takia ne on pakko saada tänne.”

”Todellinen keskustelupalsta -not. Ei ole sananvapautta nähnytkään tämä palsta.”

”Oikeat hyysäävät vihervassarit.”

”Pitävätkö juorut paikkansa?”

”Nnnnnuuuuuhhhh..... aaaaah.... Oooooh.... lips lips.... uUUH...”

Ei siinä yo-arvosanat tai niiden puute paljoa paina.

Miksi Jussi Halla-aho ei ole sisäministeri, vaikka hän heti vaalipäivän iltana ilmoitti olevansa käytettävissä tehtävään?

Muistan hyvin tuon ilmoituksen ja sen valtiomiesmäisen tavan, jolla vaalivoittaja asiansa esitti. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitukseni Suomen päättäjien vertailusta ulkomaisiin kollegoihin poistettiin.

Liekö mistään löydettävissä ulkomaisista päättäjistä vastaavia datoja; työhistoriaa, opiskeluja jne. 

Isoissa maissa tietysti kilpailu johtopaikoille on paljon hurjempaa kuin Suomessa, joten pelkästään sitä kautta huipulle valikoidutaan tiheämmän seulan lävitse. Jätetään ne siis sikseen. Mutta tällaisista verrokkimaista voisi olla kiintoisaa tietää vertailutuloksia; Ruotsi, Norja, Tanska, Hollanti jne. Millaisilla muskeleilla näitä maita johdetaan? 

Hollannin pääministeri Mark Rutte:

- Leidenin yliopisto, pääaineena Hollannin historia

- Unileverissä (iso firma!) HR-päällikkönä

- IgloMoran HR-johtaja

- sosiaali- ja työministeri

Eli löytyy vankkaa näyttöä työelämästä ainakin Hollannin suunnalla.

Ruotissa taas mennään melkein Suomi-linjalla.

Ruotsin pääministeri, Stefan Löfven:

- hitsaajakurssi

- Hägglunds AB lyhyt työjakso hitsaajana

- luottamusmiehenä 

- Metallityöväenliitossa 'edustajana'

- Metallityöväenliiton varapuheenjohtaja

- IF Metall (ay-liike) puheenjohtaja

Sitten politiikassa

Vierailija kirjoitti:

yoasiantuntia kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmeen väliä jollakin yo-todistuksella on? Minua ei kiinnostanut opiskelu yhtään ja todistus on sen mukainen. Vasta 21-vuotiaana oli motivaatio kohdillaan ja tähän ikään mennessä (43) olen ehtinyt opiskella kaksi yliopistotutkintoa. Työelämässäkin olen ihan kivassa asemassa. Luojan kiitos lukio ei ratkaise koko tulevaisuutta, vaikka av-mammat niin luulevat.

Koko ajanhan sitä ylioppilastodistuksen arvoa jatkoaopintoihin pääsyssä kasvatetaan. Oletko aivan pihalla nykypäivästä?

Niin kasvatetaan, mutta tässä puhutaan ihmisistä, jotka ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon. Eli tuo yo-arvosana on AIVAN TURHA tässä asiayhteydessä! Kun on päässyt opiskelemaan. Saanut jatko-opintopaikan. Ymmärrätkö? Et tietenkään ymmärrä.

Marinin uusimmassa cv:ssä lukee ruotsin kielen osaaminen tyydyttävä. Ei se kielitaito siellä korkeakoulussa ole juurikaan petraantunut.

Jokainen kansanedustaja saa Suomessa opiskella vuodessa talon piikkiin tietyn määrän vieraita kieliä. Marin on luultavasti opiskellut ruotsia Eduskunnan ”kielikoulussa” ja siten kohentanut kielitaitoaan.

Olen monesti ihmetellyt kansanedustajia, jotka eivät hyödynnä tuota ilmaista etua. Sen avulla pääsee ihan natiivien kanssa keskustelemaan kerran vuodessa eli ulkomaille opiskelemaan ja harjoittamaan oppimaansa ihan ilmaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jussi Halla-aho (ps)

Tampereen iltalukio, 1991

Äidinkieli L

Ruotsi C

Englanti L

Reaali C

Venäjä L (myöhempi täydennys tutkintoon)

Yleisarvosana M

Miksi Halla-aho opiskeli lukiossa venäjää?

Miksi Kulmuni on opiskellut sekä venäjää ja VENÄJÄLLÄ? Ja useampaan otteeseen..

Vierailija kirjoitti:

Mistä kumpuaa tämä ajatus, että ministerillä pitäisi olla L:n paperit? Tai no joo, tiedän kyllä vastauksen. Se kumpuaa sellaisten mammojen päästä, jotka eivät tiedä mitä eroa on lukio-opinnoilla ja politiikalla. 

Niin. Olin juuri tulossa kirjoittamaan, että eivätpähän ainakaan ole niitä pilkattuja kympin tyttöjä, jotka eivät kuulemma tiedä elämästä mitään. T. kympin tyttö

Vierailija kirjoitti:

Aina naisten kohdalla alkaa tämä marina arvosanoista. Ketään ei kiinnosta presidentin kehnot koulutodistukset eikä Kataisen matematiikka. Ai niin, hehän ovat miehiä!

Kataisen ja Stubbin heikkoa koulumenestystä ja olematonta työkokemusta kyllä ihmeteltiin varsin laajalti.

Onhan Suomessakin meppi, joka ei osaa kirjoittaa omaa tutkimustaan vaan varastaa toisen opinnäytetyön ja väittää sitä omakseen.

Vierailija kirjoitti:

Mistä kumpuaa tämä ajatus, että ministerillä pitäisi olla L:n paperit? Tai no joo, tiedän kyllä vastauksen. Se kumpuaa sellaisten mammojen päästä, jotka eivät tiedä mitä eroa on lukio-opinnoilla ja politiikalla. 

Jees, eihän niitä hyviä arvosanoja tarvitakaan. Ellei tietysti halua tehdä laadukasta politiikkaa, kuten viime aikoina sankarit hallituksessa ovat demonstroineet.