Ikisinkulle mies
Tässä sitä taas ollaan, kohta vaihtuu vuosi ja olen saanut hieman kerättyä rohkeutta ja päättäväisyyttä uuteen yritykseen.
Olen melko tyytyväinen yksinkin mutta koen että jossain voisi olla itseni kaltainen mies jolle minulla olisi paljon annettavaa, ja että voisimme olla onnellisempia yhdessä. Onko tämä ihan harhaista ajattelua?
Olen siis päälle 30v nainen, en ole kedon kaunein kukkanen mutta kuitenkin hoikka, liikunnallinen ja ei ole elämänhallinnan ongelmia. On koitettu smalltalkit bussipysäkillä, nettideitit ja baarissa istuskelut, tuloksetta.
Täällä aina sanotaan että naisilla on seuranhaku niin helppoa, mutta saisiko ihan konkreettisia vinkkejä muun kuin seksisuhteen löytämiseen? Vai kannattaisiko minun jo haudata haaveet kumppanista? Lastenteko ei ole mikään välttämättömyys.
Onnistuiko tämä ihan irl?
Olen viimeisten 10v aikana saanut olla livenä ihan yksikseni, ainoa poikkeus eräs risteily kun halusin nähdä bändin joka aloitti vaille keskiyö. Silloin jopa tuli eräs umpihumalainen mies pyytämään tanssilattialle mutta silmät haritti siihen malliin että epäilen että olisi minua selvinpäin ja hyvinvalaistussa ympäristössä lähestynyt.
Se tässä kuitenkin olisi pohjimmaisena tavoitteena - löytää ympäristö jossa ottaa kontaktia muihin ihmisiin, mieluiten niin ettei kaikkien arvostelukyky ole kadonnut humalan myötä. -ap