Lue keskustelun säännöt.
Mieheni poika kokoajan isi, isi, kato isi, isi
08.12.2019 |
Isi laita se nappula siihen, isi mä voitan sut, isi pelataan toisen kerran, isi se on sun vuoro. Mieheni jatkaa, isi voi pelata vielä kerran mutta sitten isi menee päiväunille kun isi on ollut pitkän päivän töissä mutta huomenna isi voi jatkaa peliä jos isi ehtii jne.....pikkusen alkaa ärsyttämään ja jopa häiritsemään mutta menepä nyt sanomaan että 'älkää isitelkö kokoajan kun alkaa häiritsemään jo'. Ja tämä juttu on tosi eikä provo. Pakko vaan pistää välillä korvanapit korville ja alkaa kuuntelemaan musiikkia.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Kyse on jo 8 vuotiaasta koululaisesta joten ehkä siksi tuo isittely jotenkin häiritsee vielä enemmän. Ymmärtäisin jos kyse olisi 2-4 vuotiaasta. Edelleenkään ei ole provo. Ap
Tee koko perheelle palvelus ja hanki lapseton mies, joka voi palvoa maata jalkojesi alla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyse on jo 8 vuotiaasta koululaisesta joten ehkä siksi tuo isittely jotenkin häiritsee vielä enemmän. Ymmärtäisin jos kyse olisi 2-4 vuotiaasta. Edelleenkään ei ole provo. Ap
Meillä alko helpottamaan 10-vuotiaana, mutta sitten se taas kiihtyy, jos on päivän-pari erossa. Eli jos hän käy välillä äitinsä luona nii isisisisi jatkuu pitkään. Ihan suosiolla kuulokkeet korville.
Isi on hänen idolinsa. Meillä tuommoista esim. miehen työreissujen jälkeen, kun on ollut ikävä... Lapsen aivot vasta kehittyvät, hän ei ole ja käyttäydy kuin pieni aikuinen, monessa muussakaan asiassa! Korvatulpat tai ulos häipyminen on ihan jees välillä...
En jaksaisi kuunnella tuollaista yhtään, siksi en aio hankkia lapsia enkä ottaa miestä jolla niitä on.
Ollut vastaavassa tilanteessa itse. Lähdin lenkille aina kun ärsytys nosti päätään. Lenkkeilin usein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyse on jo 8 vuotiaasta koululaisesta joten ehkä siksi tuo isittely jotenkin häiritsee vielä enemmän. Ymmärtäisin jos kyse olisi 2-4 vuotiaasta. Edelleenkään ei ole provo. Ap
No mitäpä jos miettisit siltä kannalta että lapsi etsii omaa identiteettiä ja ankkureita omaan elämään. Halua tulla hyväksytyksi sellaisena mitä on. Anna aikaa ja laita vaikka kuulosuojaimet päähän jos et kestä. Aina pitää muitaa että lapsi on aina lapsi ja aikuinen aikuinen. Aikuinen nyt pysyy samana vaikka pitäisi ajoittain kuulosuojaimia päässä ja se ei vaikuta hänen identiteettiin. Lapsi on ihan eri asia, lapsele täytyy suoda huomio eikä luoda mielikuvaa että on ulkopuolinen tai vähempiarvoinen.
Jos jotain 16v. vielä hokee samaa niin silloin kantsii ruveta miettimään onko kaikki oikein.
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Ompas täällä taas täydellisiä, ylirauhallisia ja hermot kuoliossa (siis ne ei toimi) olevia vanhempia vastailemassa. Onneksi seassa on muutama normaalikin äiti-ihminen joka tunnustaa että hermostuttaahan tuo jatkuva isin/äitin hokeminen. Nämä jotka moittii aapeetä, ovat teeskentelijöitä tai sitten henkilöitä jotka eivät uskalla myöntää itsessään normaaleja inhimillisiä piirteitä. Pitää esittää niin hyvää ja erinomaista.
Alapeukkuja paljon :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ompas täällä taas täydellisiä, ylirauhallisia ja hermot kuoliossa (siis ne ei toimi) olevia vanhempia vastailemassa. Onneksi seassa on muutama normaalikin äiti-ihminen joka tunnustaa että hermostuttaahan tuo jatkuva isin/äitin hokeminen. Nämä jotka moittii aapeetä, ovat teeskentelijöitä tai sitten henkilöitä jotka eivät uskalla myöntää itsessään normaaleja inhimillisiä piirteitä. Pitää esittää niin hyvää ja erinomaista.
Alapeukkuja paljon :D
Mä en ole suinkaan täydellinen mutta tässä asiassa olen treenannut itseni niin, että en ole lapselle tyly enkä hermostu kun hän haluaa jutella minulle. Se on selvästi lapsella oleva tarve ja minä olen nämä lapset vapaaehtoisesti hankkinut, joten minun tehtäväni on se kestää. Joskus kun olen kuunnellut jo monta juttua, sanon että "mun pitää keskittyä tähän lehteen nyt hetken verran, mee tekemään jotain omaa juttua vähäksi aikaa niin jutellaan sitten taas."
Kauppareissun ajan pieni 4-5v tyttö kyseli kirkkaalla äänellä isältään koko ajan, isä mitä tämä on? Se on juustoa. Millaista juustoa? Samanlaista kun mekin otetaan, mutta erilainen paketti. Isä, ostetaanko suklaata? Ei, nyt on maanantai, lauantaina voidaan ostaa.
Koko 15min ostosreissun lähikaupassa kuului lapsen ääni ja isän rauhalliset vastaukset. Vielä parkkipaikalla kuului, onko sinusta tämä auto hieno, en kuullut vastausta.
Tuli kyllä tosi hyvä mieli tuosta kaupasta käynnistä ja isästä, joka työpäivän jälkeen jaksoi vastata lapselle, joka hoitopäivän jälkeen iloitsi selvästi isän kanssa kaupassa käynnistä. Heidän jutustelustaan tosiaan selvisi kaikille kaupassa olleille, että työ-ja hoitopäivä oli takana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isällä ja pojalla on varmaan hyvät välit ja tuosta pojasta kasvaa sen tähden tasapainoinen mies. Ap, on hienoa, että tunnistat tunteesi, osaat purkaa ne tänne ja kotona laittaa napit korville. Pärjäät tästä elämänvaiheesta kyllä.
Leskeksi jäänyt ystäväni löysi uuden rakkauden.
Tämä uusi siippa on mustasukkainen kaverin lapsenlapsesta(puhumattakaan kaverin edesmenneestä puolisosta).
Kyllä voi sairaita ihmisiä olla maailmassa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos isi ei katso niin lapsi muuttuu näkymättömäksi.
Ap muista, että tämä isi on ensisijaisesti lapsensa isä ja vasta toiseksi sinun miehesi. Kasva aikuiseksi tai etsi itselle mies, jolla ei ole lapsia. Tunnut itse kaipaavan paljon huomiota. Anna lapsen olla lapsi omalla tavallaan. Isin hokeminen on vain huomion ja turvallisuuden hakua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta miksi pitää KOKOAJAN hokea sitä samaa sanaa. En mä tykkäis esim. Mun kaveri hokisi mun nimeä kokoajan kun puhuu mulle. Ap
Koska miehesi lapsen perhe on hajonnut ja poika ikävöi isäänsä paljon. Kun vihdoin häntä näkee, on siinä joku ylimääräinen ihminen mukana (=sinä) ja pojalla on ihan luonnollinen tarve kokea yhteys isäänsä. Hokemalla sitä isiä, hän ikään kuin varmistelee että onhan miehesi edelleen hänen isänsä.
Tulipa paha mieli pienen ihmisen vuoksi.
Kyllä saa ärsyttää kirjoitti:
Ollut vastaavassa tilanteessa itse. Lähdin lenkille aina kun ärsytys nosti päätään. Lenkkeilin usein.
Tällainen välttely lisää epäsuotuisa käytöstä. Lasta nyt vaan pitää huomioida. Pitää sylissä ,kuunnella. Tuohan on merkki siitä , ettei lapsi tunne tulevansa normaalikäytöksellä huomioiduksi ja kuulluksi. Jos et ole valmis antamaan lapselle läheisyyttä, huomiota ja turvaa, älä lisäänny.
Vierailija kirjoitti:
Ompas täällä taas täydellisiä, ylirauhallisia ja hermot kuoliossa (siis ne ei toimi) olevia vanhempia vastailemassa. Onneksi seassa on muutama normaalikin äiti-ihminen joka tunnustaa että hermostuttaahan tuo jatkuva isin/äitin hokeminen. Nämä jotka moittii aapeetä, ovat teeskentelijöitä tai sitten henkilöitä jotka eivät uskalla myöntää itsessään normaaleja inhimillisiä piirteitä. Pitää esittää niin hyvää ja erinomaista.
Alapeukkuja paljon :D
Normaali ihminen ei ole itsekäs kun joutuu lapsensa tarpeiden eteen vaan yrittää olla lapselle turva ja tuki ja vastata lapsen tarpeisiin. Kyllä 24/7. Sitä se vanhemmuus on.
Olet ottanut miehen, jolla on lapsi. Lapset ovat tuollaisia. Sun pitää nyt vaan jaksaa tämä vaihe tai vaihda mies lapsettomaan. Lapsi ei varmaan teillä ole kuin viikonloppuisin? Lähde omiin juttuihisi silloin ja anna miehen olla lapsensa kanssa.
Niin ap, lapsi on miehellesi tärkein asia hänen elämässään, sinä sitten kakkonen. Näin se tulee olemaan aina, eikä muuksi muutu. Joten joko totuttelet kestämään isiisiisi-vaiheen ja kaikki, voi kuule, monet, monet muut vaiheet tai sitten etsit lapsettoman miehen. Sitten kun lapsi on 20+ ikäinen, voit jo päästä lähelle ykköspaikkaa miehesi elämässä, mutta et kuitenkaan ykköseksi. Tällä hetkellä olet valovuosien päässä ykköspaikasta. Tietenkin miehesi voi sinua kovasti rakastaa, mutta et koskaan mene lapsen edelle.
Vierailija kirjoitti:
Vie se penikka sijoitukseen. Et ole sen äiti, sun ei tarvi kuunnella tuollaista sun omassa kodissa. Hoitakoot äitinsä kakaransa. Sulla on oikeus sun mieheen ilman mitään ylimääräisiä häiriköitä.
Hyvää sarkasmia
Kyse on jo 8 vuotiaasta koululaisesta joten ehkä siksi tuo isittely jotenkin häiritsee vielä enemmän. Ymmärtäisin jos kyse olisi 2-4 vuotiaasta. Edelleenkään ei ole provo. Ap