Lue keskustelun säännöt.
Kaveri leuhkii kuinka nopeasti on synnyttänyt- Koen alemmuuden tunnetta
08.12.2019 |
Tässä joku aika sitten kaverin kanssa tuli puhetta synnytyksistä. Hän kertoi, kuinka nopeasti hän on saanut synnytettyä lapsensa. Itselläni on kolme pitkää synnytystä takana ja kuunnellessani kaverin kehumista tunsin alemmuutta.
En ole koskaan kuullut, että synnytyksen kestoa leuhkitaan.
Te, jotka ootte kokeneet pitkiä synnytyksiä, niin mitä olisitte ajatelleet tästä?
Mietin, että olenko ihmisenä heikompi kuin kaverini ? Tuli jotenkin surullinen olo asiasta.
Kommentit (79)
Olet ymmärtänyt väärin: niitä pitkiä synnytyksiä kuuluu kehua, kuinka pitkään kesti kivut, kuinka pahasti repesi jne. Koska mitä enemmän kärsimystä, sen parempi äiti...
Anna kaverisi luulla, että hän osaa tehdä synnytyksen hyvin. Jokainen vähänkin synnytyksistä tietävä tietää, että synnytysten pituus ei ole äidin päätettävissä, kivun määrä ei ole päätettävissä, lapsen asento ei ole päätettävissä, napanuoran pituus ( ja esim. kaulan ympräsille kiertyminen) ei ole äidin päätettävissä jne.
Todella ikävää, että vieläkin joku viitsii kilpailla näissä synnytyksissä: milloin on parempi se, joka pyöräyttää yksin syöksysynnytyksellä, milloin se, jonka ponnistusvaihe kestää kaksi viikkoa.
Parasta on, että lopputuloksena on hengissä oleva äiti, ja hengissä oleva lapsi.
Ihan vain kysymyksenä: ei kai tämä synnytys ole ainoa asia, jonka kaverisi osaa tehdä ( omasta mielestään) parhaiten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No sinähän olit vahva! Kestit kipua paljon pidempään ja silti sait sen lapsen maailmaan :)
On muuten älytön aihe vertailla.[/
Voi, kun ihanasti sanottu❤️. Tuli aivan tippa silmään. Tuntuu niin pahalta, että omaa kokemusta vähätellään :(
Noh, minkäs aikaa hän on niitä lapsiaan synnytellyt? Ponnistusajat myös?
Vierailija kirjoitti:
Olet ymmärtänyt väärin: niitä pitkiä synnytyksiä kuuluu kehua, kuinka pitkään kesti kivut, kuinka pahasti repesi jne. Koska mitä enemmän kärsimystä, sen parempi äiti...
Anna kaverisi luulla, että hän osaa tehdä synnytyksen hyvin. Jokainen vähänkin synnytyksistä tietävä tietää, että synnytysten pituus ei ole äidin päätettävissä, kivun määrä ei ole päätettävissä, lapsen asento ei ole päätettävissä, napanuoran pituus ( ja esim. kaulan ympräsille kiertyminen) ei ole äidin päätettävissä jne.
Todella ikävää, että vieläkin joku viitsii kilpailla näissä synnytyksissä: milloin on parempi se, joka pyöräyttää yksin syöksysynnytyksellä, milloin se, jonka ponnistusvaihe kestää kaksi viikkoa.
Parasta on, että lopputuloksena on hengissä oleva äiti, ja hengissä oleva lapsi.
Ihan vain kysymyksenä: ei kai tämä synnytys ole ainoa asia, jonka kaverisi osaa tehdä ( omasta mielestään) parhaiten?
Näin minäkin olen aina ajatellut, ettei se ole todellakaan itsestä kiinni. Ehkä olen ihmisenä liian herkkä ja osui arkaan paikkaan.
Ei kaveri yleensä leuhki, siksi tuo ihmetyttääkin ja otti koville, kun jokainen on kuitenkin oma yksilö ja asiat ovat niin henkilökohtaisia.
Kiitos kovasti sinullekin ihanista ja tsemppaavista ajatuksista! ❤️
Minä lapsettomana en tuntisi häpeää tai ylpeyttäkään suuntaan tai toiseen.
Vähän sama kuin vertailisi kuinka kauan viisaudenhampaan poisto kesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten joku voi tollaisesta ottaa itseensä?? Molemmat sai terveen lapsen. Tai ainakin lapsen, eikö se ole pääasia?
Ap kuulostaa tosi lapselliselta. Kuka ottaa tuollaista tosissaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulen että olet normaalin asian kertomisen ottanut leuhkimisena.
Miten hänen olisi pitänyt kertoa tuo asia niin, että se ei olisi mielestäsi leuhkimista? "Anteeksi että synnytin nopeasti?"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä nopeammin lapsi tulee ulos niin sitä... Jääkön sanomatta.
Vierailija kirjoitti:
Miten hänen olisi pitänyt kertoa tuo asia niin, että se ei olisi mielestäsi leuhkimista? "Anteeksi että synnytin nopeasti?"
Hän sanoi , että kehoni ei toimi yhtä hyvin kuin hänen, koska en pystynyt synnyttämään yhtä nopeasti. Unohtui mainita aloituksesta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luuletko että tuo on pelkästä tahdosta kiinni?
No mitå ihmettä? Synnytys on asia joka on täysin naisen päätösvallan ulkopuolella eikä sen kestoon eikä tuskaan voi itse mitenkään vaikuttaa. Ainut mikå auttaa on epiduraali! Ja sen päätyykö lopulta sektioon vai ei päättåä joku muu.
Ap: älä keskustele tuollaisten ihmisten kanssa synnytyksestä.
Ainoat asiat mitä minulta on joku kysynyt myöhemmin synnytyksestå on ettå kuinka kauan kesti, saitko tarpeeksi kivun lievitystä ja oliko toinen synnytys lyhyempi ja tai helpompi kuin ensimmäinen.
Ja vastaukset 11h ja 8h, en saanut ja ei ollut helpompi vaan päinvastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luuletko että tuo on pelkästä tahdosta kiinni?
En luule. Siksi se tuntuukin pahalta :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten hänen olisi pitänyt kertoa tuo asia niin, että se ei olisi mielestäsi leuhkimista? "Anteeksi että synnytin nopeasti?"
Hän sanoi , että kehoni ei toimi yhtä hyvin kuin hänen, koska en pystynyt synnyttämään yhtä nopeasti. Unohtui mainita aloituksesta.
Ap
No okei, onhan tuo todella typerästi sanottu. Mutta koita nyt päästä mielipahasta yli ja unohda koko juttu. Synnytyksen jälkeen on herkillä ja pienikin asia voi tuntua tosi pahalta.
Toivottavasti vauvasi on suloisempi kuin hänen niin saat vähän revanssia!
Mikä on pitkä ja mikä lyhyt synnytys?
Onko sille jokin määritelmä?
Mulla eka synnytys alkoi supistuksilla noin 03 yöllä. Sairaalassa oltiin ehkä 05 jälkeen. Lapsi syntyi 13.30 iltapäivällä.
Toinen synnytys oli erilainen. Lapsivedet meni noin klo 12 yöllä. Sairaalassa oltiin ehkä 01 yöllä. Lapsi syntyi 06.30 aamulla.
Ei siis mitään erikoisvaikeaa eikä toisaalta syöksysynnytystä. Luomusti meni. Ja maitoa riitti.
Joku kysyi joskus minulta, että tunnenko synnytyspettymystä, kun synnytin 29h. Vastasin, että en. Kaikki meni hyvin. En koskaan tajunnut, että synnytyksen kesto voi olla pettymys joillekin. No, näköjään niitäkin ihmisiä on.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on pitkä ja mikä lyhyt synnytys?
Onko sille jokin määritelmä?
Mulla eka synnytys alkoi supistuksilla noin 03 yöllä. Sairaalassa oltiin ehkä 05 jälkeen. Lapsi syntyi 13.30 iltapäivällä.
Toinen synnytys oli erilainen. Lapsivedet meni noin klo 12 yöllä. Sairaalassa oltiin ehkä 01 yöllä. Lapsi syntyi 06.30 aamulla.
Ei siis mitään erikoisvaikeaa eikä toisaalta syöksysynnytystä. Luomusti meni. Ja maitoa riitti.
No itse koen synntykseni pitkäksi. 27h
Ap
Minä olen ollut pikasynnyttäjä ja ilman puudutteita vielä, kun en niitä tarvinnut. En todellakaan ole uskaltanut koskaan mainita niistä äitien keskusteluissa, koska siitä heti joku vetää herneen nenään. Synnytykset ei saa olla helppoja, koska siitä tulee jollekkin aina paha mieli. Joten olen ollut aina hiljaa, kun muut puhuu synnytyksistä.
No sinähän olit vahva! Kestit kipua paljon pidempään ja silti sait sen lapsen maailmaan :)
On muuten älytön aihe vertailla.