Lue keskustelun säännöt.
Kaveri leuhkii kuinka nopeasti on synnyttänyt- Koen alemmuuden tunnetta
08.12.2019 |
Tässä joku aika sitten kaverin kanssa tuli puhetta synnytyksistä. Hän kertoi, kuinka nopeasti hän on saanut synnytettyä lapsensa. Itselläni on kolme pitkää synnytystä takana ja kuunnellessani kaverin kehumista tunsin alemmuutta.
En ole koskaan kuullut, että synnytyksen kestoa leuhkitaan.
Te, jotka ootte kokeneet pitkiä synnytyksiä, niin mitä olisitte ajatelleet tästä?
Mietin, että olenko ihmisenä heikompi kuin kaverini ? Tuli jotenkin surullinen olo asiasta.
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten hänen olisi pitänyt kertoa tuo asia niin, että se ei olisi mielestäsi leuhkimista? "Anteeksi että synnytin nopeasti?"
Hän sanoi , että kehoni ei toimi yhtä hyvin kuin hänen, koska en pystynyt synnyttämään yhtä nopeasti. Unohtui mainita aloituksesta.
Ap
Jätä omaan arvoonsa. Ei kannata lähteä tuohon tiettyjen äitien kilpailuun ollenkaan mukaan. Se on loputon suo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sillä, että vähättelisin kokemuksianne, mutta jos ei äidin henki ole vaarassa, niin ei hänellä ole muuta vaihtoehtoja kuin kestää synnytys. Joten hieman hauskasti sanottu, että kesti yli vuorokauden synnytyksen ja sitten sanotaan, että kestin sen, olen vahva. Eihän tällä ollut muuta vaihtoehtoja, synnytys ei tapa eikä vauvaakaan ei voi jättää kohtuun. Joten eipä siinä muuta vaihtoehtoja olekkaan.
Tottakai leikataan, jos voimat loppuu. Voi hyvää päivää! Eihän se lapsi siellä voi loputtomiin olla. Vähän sama kuin se, että jos ei jaksa ponnistaa, niin otetaan imukuppi käyttöön. Joten kyllä se on hatunnoston arvoinen suoritus. Mä olen synnyttänyt 38 h ja voimat loppui.
Arvasin, että jotkut takertuu pikku asioihin ja nillittää niistä. Tarkoitin, että jos äidin henki EI OLE vaarassa (tottakai pitkittyessä on), niin mitä vaihtoehtoja sinulle jää? Henkilö kunta tekee kaikkensa, ettet heitä veiviäsi, joten se on kestettävä kaikki mitä tuleman pitää. Tietenkin kokemus voi vahvistaa sinua.
Kuten sanoin, niin harva ihminen jaksaa 20 h kivuissa. Mulle sanottiin, että voidaan leikata, jos ja kun voimat loppuu ja kun ne voimat loppuu, niin homma pitkittyy, joka johtaa sektioon. Edelleen hieno suoritus niille, ketkä jaksaa. Sinun on aivan turha vähätellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen synnyttänyt 4 h ja mitään paremmuusfiilistä ei kyllä ole. En olisi pystynyt vaikuttamaan synnytyksen kestoon, en myöskään saanut kokea, olisinko jaksanut pitkää synnytystä. Nostan hattua sulle ap! :)
Sinä nyt et tiedä synnytyksistä mitään, kun olet päässyt noin helpolla. Luuletko olevasi muka toisia parempi, kun synnytit nopeaa. Et todellakaan ole, koska et tiedä mitään siitä, miten sinnikkäitä pidempään synnyttäneet ovat ja mitä he ovat joutuneet kärsimään. Nostan hattua kaikille urhoollisille pitkän aikaa synnyttäneille. Te tiedätte, mitä synnytys on ja heti alusta oppineet, että äitiys ei ole helppoa, vaan taistelua kipua ja tuskaa vastaan.
Haha.
Mä sain lapsen syliin puoli tuntia siitä kun pääsin sairaalan ovesta sisään omilla jaloillani, ja olenntasan sitä mieltä että synnytys ei ole tässä loppuiän urakassa se haastavin osuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sillä, että vähättelisin kokemuksianne, mutta jos ei äidin henki ole vaarassa, niin ei hänellä ole muuta vaihtoehtoja kuin kestää synnytys. Joten hieman hauskasti sanottu, että kesti yli vuorokauden synnytyksen ja sitten sanotaan, että kestin sen, olen vahva. Eihän tällä ollut muuta vaihtoehtoja, synnytys ei tapa eikä vauvaakaan ei voi jättää kohtuun. Joten eipä siinä muuta vaihtoehtoja olekkaan.
Tottakai leikataan, jos voimat loppuu. Voi hyvää päivää! Eihän se lapsi siellä voi loputtomiin olla. Vähän sama kuin se, että jos ei jaksa ponnistaa, niin otetaan imukuppi käyttöön. Joten kyllä se on hatunnoston arvoinen suoritus. Mä olen synnyttänyt 38 h ja voimat loppui.
Arvasin, että jotkut takertuu pikku asioihin ja nillittää niistä. Tarkoitin, että jos äidin henki EI OLE vaarassa (tottakai pitkittyessä on), niin mitä vaihtoehtoja sinulle jää? Henkilö kunta tekee kaikkensa, ettet heitä veiviäsi, joten se on kestettävä kaikki mitä tuleman pitää. Tietenkin kokemus voi vahvistaa sinua.
Imukuppia käytetään myös siinä tapauksessa kun äidin voimat loppuu. Jos ihminen on synnyttänyt vaikkapa sen 30 h ja jaksaa ponnistaa lapsen ulos, nin sunko mielestä siinä ei voi olla ylpeä?
Mä olen synnyttänyt vain 5h ja todellakin ihailen tuollaisia ihmisiä.
En ymmärrä, mitä vähättelet? Mäkin haluaisin että voisin kertoa, kuinka olen 30 h jälkeen jaksanut vielä ponnistaa ilman apuvoimia lapsen ulos.
Mulla kesti synnytys n. 2h, jos laskee kunnon supistuksista ja koen, että pääsin aika helpolla, kun meni niin nopeasti. Supistukset oli tosin intensiivisiä mutta mieluummin lyhyt kesto ja kovat supistukset. En ehtinyt saada kivunlievitystä ajoissa, vaikka olisin halunnut. En näe tota synnytyksen kestoa minään kilpailuna ja aika tyhmää sellaisena ottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eipä ole koskaan tullut mieleen kehua sillä että mun synnytykset on kestäneet 46 min - 10h. Muutenkin tuo synnytys on niin yksilöllinen ettei sillä ole mitään tekemistä ”pätevyyden” kanssa. Trimmattu ystävättäreni pakersi kumpaakin muksua vuorokauden, mieletön lihaskunto hidasti synnytystä. Pikemminkin nolottaa kun on päässyt niin helpolla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sillä, että vähättelisin kokemuksianne, mutta jos ei äidin henki ole vaarassa, niin ei hänellä ole muuta vaihtoehtoja kuin kestää synnytys. Joten hieman hauskasti sanottu, että kesti yli vuorokauden synnytyksen ja sitten sanotaan, että kestin sen, olen vahva. Eihän tällä ollut muuta vaihtoehtoja, synnytys ei tapa eikä vauvaakaan ei voi jättää kohtuun. Joten eipä siinä muuta vaihtoehtoja olekkaan.
Tottakai leikataan, jos voimat loppuu. Voi hyvää päivää! Eihän se lapsi siellä voi loputtomiin olla. Vähän sama kuin se, että jos ei jaksa ponnistaa, niin otetaan imukuppi käyttöön. Joten kyllä se on hatunnoston arvoinen suoritus. Mä olen synnyttänyt 38 h ja voimat loppui.
Arvasin, että jotkut takertuu pikku asioihin ja nillittää niistä. Tarkoitin, että jos äidin henki EI OLE vaarassa (tottakai pitkittyessä on), niin mitä vaihtoehtoja sinulle jää? Henkilö kunta tekee kaikkensa, ettet heitä veiviäsi, joten se on kestettävä kaikki mitä tuleman pitää. Tietenkin kokemus voi vahvistaa sinua.
Imukuppia käytetään myös siinä tapauksessa kun äidin voimat loppuu. Jos ihminen on synnyttänyt vaikkapa sen 30 h ja jaksaa ponnistaa lapsen ulos, nin sunko mielestä siinä ei voi olla ylpeä?
Mä olen synnyttänyt vain 5h ja todellakin ihailen tuollaisia ihmisiä.
En ymmärrä, mitä vähättelet? Mäkin haluaisin että voisin kertoa, kuinka olen 30 h jälkeen jaksanut vielä ponnistaa ilman apuvoimia lapsen ulos.
Missä olen sanonut, että ei voi ylpeillä synnytksellä ja vähätellyt?! Lue aikaisemmat viestini, missä NIMENOMAAN sanoin, etten vähättele. Opi lukemaan! Pointti oli siinä, että ihminen nyt vaan kestää kipua uskomattoman paljon. Ihmisiä (sinulle varmaan uskomatonta, mutta totta) kidutetaan jopa kuoliaaksi ja kuinka paljon he ovat kestäneet, ennenkuin ruumis pettää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla synnytys kesti 46 h. Tähän peilaten alle 20 h synnytys tuntuisi nopealta synnytyksestä. :D
Mikä ihmeen meriitti se nopea synnyttäminen muka on? Minäkin olen synnyttänyt kaksi lasta nopeasti, ja yhden synnytys kesti paljon pidempään. En ole kyllä ikinä ajatellut että olisi jotenkin minun saavutukseni mikään noista synnytyksistä! En olisi siihen synnytyksen tahtiin voinut millään lailla itse vaikuttaa. Kyllä se vaan niin on että synnytys on asia joka etenee omaa tahtiaan, ja vauva syntyy kun on syntyäkseen. Äiti on siinä tilanteessa kyllä aika keinoton asiaan mitenkään vaikuttamaan, eikä ole tarvekaan! Luonto hoitaa että menee niin kuin milloinkin kuuluu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämänhetkinen ME: 3 lasta maailmaan yhtä aikaa!
En haluaisi kuulla kenenkään synnytytyksistä, enkä taatusti puhuisi omasta. Se kuuluisi vain miehelle ja mulle ja henkilökunnalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sillä, että vähättelisin kokemuksianne, mutta jos ei äidin henki ole vaarassa, niin ei hänellä ole muuta vaihtoehtoja kuin kestää synnytys. Joten hieman hauskasti sanottu, että kesti yli vuorokauden synnytyksen ja sitten sanotaan, että kestin sen, olen vahva. Eihän tällä ollut muuta vaihtoehtoja, synnytys ei tapa eikä vauvaakaan ei voi jättää kohtuun. Joten eipä siinä muuta vaihtoehtoja olekkaan.
Tottakai leikataan, jos voimat loppuu. Voi hyvää päivää! Eihän se lapsi siellä voi loputtomiin olla. Vähän sama kuin se, että jos ei jaksa ponnistaa, niin otetaan imukuppi käyttöön. Joten kyllä se on hatunnoston arvoinen suoritus. Mä olen synnyttänyt 38 h ja voimat loppui.
Arvasin, että jotkut takertuu pikku asioihin ja nillittää niistä. Tarkoitin, että jos äidin henki EI OLE vaarassa (tottakai pitkittyessä on), niin mitä vaihtoehtoja sinulle jää? Henkilö kunta tekee kaikkensa, ettet heitä veiviäsi, joten se on kestettävä kaikki mitä tuleman pitää. Tietenkin kokemus voi vahvistaa sinua.
Imukuppia käytetään myös siinä tapauksessa kun äidin voimat loppuu. Jos ihminen on synnyttänyt vaikkapa sen 30 h ja jaksaa ponnistaa lapsen ulos, nin sunko mielestä siinä ei voi olla ylpeä?
Mä olen synnyttänyt vain 5h ja todellakin ihailen tuollaisia ihmisiä.
En ymmärrä, mitä vähättelet? Mäkin haluaisin että voisin kertoa, kuinka olen 30 h jälkeen jaksanut vielä ponnistaa ilman apuvoimia lapsen ulos.Missä olen sanonut, että ei voi ylpeillä synnytksellä ja vähätellyt?! Lue aikaisemmat viestini, missä NIMENOMAAN sanoin, etten vähättele. Opi lukemaan! Pointti oli siinä, että ihminen nyt vaan kestää kipua uskomattoman paljon. Ihmisiä (sinulle varmaan uskomatonta, mutta totta) kidutetaan jopa kuoliaaksi ja kuinka paljon he ovat kestäneet, ennenkuin ruumis pettää.
Mä kirjoitin nyt kyllä ponnistamisesta ja voimista :) supistukset verottavat voimia eikä kaikki jaksa ponnistaa 30h synnytyksen jälkeen. Mä jaksoin 5 h synnytyksen , mutta ei kyllä olisi voimia 30 h synnytykseen+ ponnistus päälle. Jos taas mulla olisi ollut 30 h synnytys, niin olisin jaksanut tämänkin.
Rohkenen olla hieman erimieltä siitä, etteikö synnytyksen kestoon ja kokemukseen voi itse vaikuttaa. Jos puhutaan ns. normisynnytyksestä, jossa vauva ei ole liian iso, äidin ruumiinrakenne on normaali, tarjonta on oikea jne, niin kyllä siihen synnytyksen kulkuun ja sen kokemiseen voi itse vaikuttaa hyvin paljon. Ihminen voi psyykata itsensä uskomattomiin suorituksiin. Jos pystyy pitämään pelon aisoissa, mielen ja kropan rentona niin synnytyksellä on edellytykset tapahtua mukavammin ja rivakammin kuin paskajäykkänä pelosta sekaisin sängyssä maaten.
Suomessa puhutaan ensisynnyttäjille hirveän vähän synnytyksen luonnollisesta kulusta ja hyvistä synnytyskokemuksista. Pelottelutarinoita viljellään vaikka suurin osa synnytyksistä tapahtuu ilman sen kummallisempia kommelluksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei synnytyksen kestoon voi vaikuttaa, mutta pitkä synnytys on joskus kestettävä. Miten sellaista voi tällä logiikalla vähätellä?
Vierailija kirjoitti:
Rohkenen olla hieman erimieltä siitä, etteikö synnytyksen kestoon ja kokemukseen voi itse vaikuttaa. Jos puhutaan ns. normisynnytyksestä, jossa vauva ei ole liian iso, äidin ruumiinrakenne on normaali, tarjonta on oikea jne, niin kyllä siihen synnytyksen kulkuun ja sen kokemiseen voi itse vaikuttaa hyvin paljon. Ihminen voi psyykata itsensä uskomattomiin suorituksiin. Jos pystyy pitämään pelon aisoissa, mielen ja kropan rentona niin synnytyksellä on edellytykset tapahtua mukavammin ja rivakammin kuin paskajäykkänä pelosta sekaisin sängyssä maaten.
Suomessa puhutaan ensisynnyttäjille hirveän vähän synnytyksen luonnollisesta kulusta ja hyvistä synnytyskokemuksista. Pelottelutarinoita viljellään vaikka suurin osa synnytyksistä tapahtuu ilman sen kummallisempia kommelluksia.
Uskomattomiin suorituksiin?
Vierailija kirjoitti:
Rohkenen olla hieman erimieltä siitä, etteikö synnytyksen kestoon ja kokemukseen voi itse vaikuttaa. Jos puhutaan ns. normisynnytyksestä, jossa vauva ei ole liian iso, äidin ruumiinrakenne on normaali, tarjonta on oikea jne, niin kyllä siihen synnytyksen kulkuun ja sen kokemiseen voi itse vaikuttaa hyvin paljon. Ihminen voi psyykata itsensä uskomattomiin suorituksiin. Jos pystyy pitämään pelon aisoissa, mielen ja kropan rentona niin synnytyksellä on edellytykset tapahtua mukavammin ja rivakammin kuin paskajäykkänä pelosta sekaisin sängyssä maaten.
Suomessa puhutaan ensisynnyttäjille hirveän vähän synnytyksen luonnollisesta kulusta ja hyvistä synnytyskokemuksista. Pelottelutarinoita viljellään vaikka suurin osa synnytyksistä tapahtuu ilman sen kummallisempia kommelluksia.
Uskomaton suoritus on aika laaja käsite.
Voi jessus 😴 ketä vttua kiinnostaa SYNNYTYKSEN KESTO ja kuka vttu TUNTEE ALEMMUUTTA siitä 🤣🤣🤣🤣 ei voi olla todellista.
Lääkäri sanoin klo 08.02, että aloitetaan ja tyttö lähti isänsä kanssa perhehuoneeseen klo 08.12
Voitinko jotain?
😘
No mitäs paskaa tämä nyt taas on? Yhtä hyvinhän voisi vertailla sitä, keneltä kakka luiskahtaa vauhdikkaammin pönttöön.
T. synnyttämätön
Arvasin, että jotkut takertuu pikku asioihin ja nillittää niistä. Tarkoitin, että jos äidin henki EI OLE vaarassa (tottakai pitkittyessä on), niin mitä vaihtoehtoja sinulle jää? Henkilö kunta tekee kaikkensa, ettet heitä veiviäsi, joten se on kestettävä kaikki mitä tuleman pitää. Tietenkin kokemus voi vahvistaa sinua.