Missä tapasit nykyisen puolisosi/seurustelukumppanisi?
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
En tiedä ketään kuka hommaa kumppanin työpaikalta.
Jotenkin oikeastaan ajatus siitä että flirttailee työkaverille tuntuu jotenkin nololta ja säälittävältä koska töissä ollaan töissä ja siellä ollaan kaikkk tasa-arvoisia ihmisiä.
Otsikossahan luki, että missä tapasit. Itsekin tutustuin töissä mukavaan mieheen ja puolivuotta oltiin tiiviisti tekemisissä töiden merkeissä. Sitten työpaikkani vaihtui ja lähtiessä vaihdettiin numerot. Puolivuotta sen jälkeen vasta mentiin treffeille.
10v sitten ystävän luona,hän ja lapset on koko maailma mulle<3.
Olen nyt 30v nainen
Lukiossa, periaatteessa. Ei me siellä tavattu, mutta sieltä toisemme tiedettiin (oltiin vuosi yhtä aikaa, minä ykkösellä kun hän kolmosella).
Eihän sen tarvitse työkaveri olla vaikka töissä tapaa. Itselläni on paljon verkostoja ja yhteistyötahoja, joihin kuuluu miehiä.
Oman puolisoni tapasin kuitenkin yhteisen ystävän kautta.
Yliopiston kampuksella. Yksi katse ja hymy ja se oli menoa.
Netissä. Ekan kerran kasvotusten kahvilla, romanttisesti, bensa-aseman baarissa. Taivalta takana 15 vuotta.
Lukiossa. Meillä oli yksi sama valinnainen kurssi, mieheni ilmoittautui siihen minun perässäni ja vilkuili vaivihkaa käytävillä.
Ystäväni häissä. Olen aina ajatellut että tämä on hieman kliseistä, mutta ei ainakaan tämän ketjun perusteella.
Tinderissä :D Yli 5 vuotta oltu yhdessä
Alunperin yhteisen ystävän häissä, minä olin vieraana, hän bändin laulaja. Emme tuolloin vasta kuin tutustuneet, seurustelu alkoi n. vuosi myöhemmin. Tuolloin olimme jo kaverustuneet, ja lopulta yksi asia johti toiseen, ja sillä tiellä ollaan.
Vierailija kirjoitti:
Rippileirillä. Joskin seurustelemaan alettiin vasta melkein kymmenen vuotta myöhemmin.
Mekin tapasimme rippileirillä. Seurustelimme sen jälkeen muutaman kuukauden. Sitten kahdenkymmenen vuoden jälkeen tapasimme uudelleen ja nyt oltu yli kymmenen vuotta yhdessä
Kotonani. Mies tuli työtehtävälle kotiini. Minut siis kirjaimellisesti haettiin kotoa.
Olin lomailemassa muualla kuin omassa kotikaupungissani ja reissuun kuului erään urheilutapahtuman seuraaminen. Mies kavereineen istui samassa osassa katsomoa kuin missä itsekin olin seuralaiseni kanssa, jonka johdosta katseemme kohtasivat useaan otteeseen illan aikana. Pois lähtiessämme mies hakeutui seuraamme heittämään juttua ja lopuksi vaihdoimme nimet ja numerot. Vieläkin kimpassa ja tästä on nyt aikaa vajaa 10 vuotta, että ihan antoisa lomareissu tuli tehtyä! :D
Vierailija kirjoitti:
Kotonani. Mies tuli työtehtävälle kotiini. Minut siis kirjaimellisesti haettiin kotoa.
Ryöstikö, vai oliko sopinut isäsi kanssa että parista kossupullostahan tuo joutaa?
Netissä, mutta ei seuranhakupalstalla. Yhteisen harrastuksen kautta ystävystyttiin ja aika nopeasti ihastuttiin.
Ei kaikki parisuhteet ala flirttailulla ja mielestäni myös suhdetta muodostaessa molempien tulee olla tasa-arvoisia ihmisiä.
Työpaikalla vietetään iso osa ajasta ja työkaverit tulevat kyllä tutuiksi jos työn luonne sen vähäkin sallii. Jonkun kanssa työ sujuu hyvin, kun sitä tehdään yhdessä samanlainen asenne ja molemmin puolinen arvostus. Jonkun kanssa homma sujuu myös sen takia, että välissä on sitä kuuluisaa kemiaa. Tällöin on hyvinkin helppoa ymmärtää miksi parisuhteita syntyy työpaikoilla.
Aikuisiällä olen löytänyt työpaikalta sekä lähimmät ystäväni että nykyisen puolisoni.