Onko 40v oikeasti joku rajapyykki jolloin naisen alkaa olla selvästi vaikeampi saada pysyvää miesseuraa?

Riippuu naisesta, jos on hyvännäköinen niin vientiä riittää. Näin mulla, olen nätti ja treenaan. Kiinnostuneita riittää, ikähaarukka on laaja. N44

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 43-vuotias nainen ja kyllä, en kiinnosta enää kuin 10-20 vuotta vanhempia miehiä. Jotain seksiseuraa löytyisi kyllä, mutta ei muuta. En ole enää kiinnostunut lähtemään toiselle kierrokselle leikkimään kotia ja passaamaan, vaan haluan säilyttää itsenäisyyteni siltä osin nyt kun lapset ovat jo isoja. Enkä halua niin ikään miestä, jolla on pieniä lapsia. Ehkä mä olenkin se vaativa tässä.

Kyllä se siltä vaikuttaa, että nelikymppisillä naisilla on vaatimukset edelleen kovia, vaikka oma markkina-arvonsa on jo laskenut. Tulee sellainen olo, että ei kiinnosta edes yrittää panostaa heihin. Eläköön yksin.

Mun mielestä ei ole kohtuuton vaatimus, että toivoo ikäistään kumppania. Totta kai myös elämäntilanteella on merkitystä. Mä olen jo elänyt pikkulapsivaiheen kertaalleen, en halua sitä enää. Jos nämä ovat ylimitoitettuja toiveita, niin sitten olen mieluummin yksin.

Edellinen suhteeni, joka kesti nelisen vuotta, alkoi samana keväänä, kun täytin 40 vuotta. Se ei sitten johtanut tuon pitempään, mutta seitsemän vuotta sen päättymisen jälkeen, 51-vuotiaana tapasin miehen, josta sittemmin tuli avopuolisoni ja, toivottavasti, loppuelämän elämänkumppanini.

Eli ihan hyvin ehtii vielä nelikymppisenä löytää Sen Oikean.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 43-vuotias nainen ja kyllä, en kiinnosta enää kuin 10-20 vuotta vanhempia miehiä. Jotain seksiseuraa löytyisi kyllä, mutta ei muuta. En ole enää kiinnostunut lähtemään toiselle kierrokselle leikkimään kotia ja passaamaan, vaan haluan säilyttää itsenäisyyteni siltä osin nyt kun lapset ovat jo isoja. Enkä halua niin ikään miestä, jolla on pieniä lapsia. Ehkä mä olenkin se vaativa tässä.

Ikävää että et vielä halua kotia leikkimään. Toivottavasti sinulle ei tule 20v päästä tilannetta jossa haluaisitkin leikkiä kotia. Silloin alkaa miehet olemaan kortilla. Niin monta surullista tapausta nähnyt kun tulee "yllätäin" että kaipaisikin seuraa kun verkostot katoavat ympäriltä.

Mutta kiva että osaat nyt nauttia itsenäisyydestäsi.

Itse olen eronnut nelikymppinen nainen ja ihan samoilla linjoilla. Miksi haluaisin enää jotain miestä passattavaksi ym. Elämä alkoi, kun lapset lähti kotoa, ja pystyin ottamaan eron miehestä. Ostin oman Pikku yksiön, ja ei tarvitse miettiä kuin itseään enää. Ihanaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu naisesta, jos on hyvännäköinen niin vientiä riittää. Näin mulla, olen nätti ja treenaan. Kiinnostuneita riittää, ikähaarukka on laaja. N44

Siltikin hyvännäköinen 44v nainen on jo rupsahtaneempi kuin 34v hyvännäköinen nainen. Ja viimeistään 5 vuoden kuluessa ero on selkeä. Näillä hyvin säilyneillä 44v naisilla tuntuu olevan rima korkealla ja vaativat itselleen nuorempaa miestä, vaikka joutuvat kilpailemaan noita nuorempiaan vastaan. Ehkä he tiedostavat, että nyt pitää vielä viimeisen kerran yrittää ennen lopullista kulahtamista.

Tässä iässä ei vaan enää halua tehdä niin paljon kompromisseja. Naisen on tutkitusti parempi olla yksin kuin huonon kanssa. Rima on korkealla, kyllä. Suhteen pitää tuoda jotain lisäarvoa jo valmiiksi hyvään elämään. Miehet valitettavan usein kuvittelevat että he tuovat sitä vain olemalla miehiä. Mitään kiinnostusta itsensä kehittämiseen ei ole. Jos on nelikymppinen hyvin säilynyt, treenattu, hyvätuloinen (ei tarvetta kulujen jakajalle tahi elättäjälle), positiivinen ja iloinen nainen, vastaavaa tyyppiä, joka oikeasti täydentäisi tällaisen naisen elämää, on lähes mahdoton löytää samanikäisistä vapaista miehistä. Ei meille tällaisille naisille ole mikään ongelma olla yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu naisesta, jos on hyvännäköinen niin vientiä riittää. Näin mulla, olen nätti ja treenaan. Kiinnostuneita riittää, ikähaarukka on laaja. N44

Siltikin hyvännäköinen 44v nainen on jo rupsahtaneempi kuin 34v hyvännäköinen nainen. Ja viimeistään 5 vuoden kuluessa ero on selkeä. Näillä hyvin säilyneillä 44v naisilla tuntuu olevan rima korkealla ja vaativat itselleen nuorempaa miestä, vaikka joutuvat kilpailemaan noita nuorempiaan vastaan. Ehkä he tiedostavat, että nyt pitää vielä viimeisen kerran yrittää ennen lopullista kulahtamista.

Tässä iässä ei vaan enää halua tehdä niin paljon kompromisseja. Naisen on tutkitusti parempi olla yksin kuin huonon kanssa. Rima on korkealla, kyllä. Suhteen pitää tuoda jotain lisäarvoa jo valmiiksi hyvään elämään. Miehet valitettavan usein kuvittelevat että he tuovat sitä vain olemalla miehiä. Mitään kiinnostusta itsensä kehittämiseen ei ole. Jos on nelikymppinen hyvin säilynyt, treenattu, hyvätuloinen (ei tarvetta kulujen jakajalle tahi elättäjälle), positiivinen ja iloinen nainen, vastaavaa tyyppiä, joka oikeasti täydentäisi tällaisen naisen elämää, on lähes mahdoton löytää samanikäisistä vapaista miehistä. Ei meille tällaisille naisille ole mikään ongelma olla yksin.

Ei yksin oleminen ole nelikymppisille miehillekään ongelma. Töissä menee aikaa, lapsiin menee aikaa, kavereihin, harrastuksiin. Pitää miestenkin saada lisäarvoa siitä suhteesta. Kaikki normaalit ja hyvin pärjäävät ihmiset ovat ihan tyytyväisiä yksin, heidän kaikkien rima on korkealla, eikä mitään suhteita synny jos ei jousteta. Itse juoksen karkuun välittömästi, jos kuulen jonkun naisen odottavan lisäarvoa. Ei siksi, ettei sitä voisi toivoa, mutta se kertoo jo ihmisen itseriittoisesta ja hankalasta luonteesta tarpeeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On siis aika lähteä ulkomaille sitä kumppania katsomaan, jos ei kotimaassa onnaa. 40-vuotiaana pitäisi olla jo sen verran sitä uraa ja asemaa, että moinen onnistuu. Ja lisäksi toki kykyä varailla itse matkansa ja puhua eri kieliä sujuvasti.

Jo se, että on ulkomailla liikkeellä kertoo paikallisille sen, että on sitä niin sanottua vähän parempaa ainesta. Näin siis, jos kohteena on joku muu kuin Thaimaa tai Gambia. Suosittelen esimerkiksi Pohjois-Amerikkaa tai Länsi-Eurooppaa. Tosin Itä-Euroopan maatkin ovat jo hyvin nousseet kommunismin rautasaappaan alta.

Omalta kohdalta pitää sanoa että minun ei tarvitsisi edes lähteä ulkomaille. Itse alle 40v miehenä saan ihan riittävästi näiltä paikallisilta ulkomaalaisilta huomiota (ikähaitari -15v - +5v). Valitettavasti eivät vain ole minun juttu, sääli vain että suomalaiset naiset eivät lähesty yhtä suoraan.

Piti oikein käydä katsomassa kuinka monta aloitusta tullut naisilta. Kahden suomalaisen kanssa matchätty. Ilman machejä olen saanut aloituksia 15kpl ja ainoastaan kolme noista ollut suomalaisten. :( Tylsää mutta kai se pitää todeta että ulkomaalaiset naiset ovat aktiivisempia. Ja listasta poistettu feikkit, jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu naisesta, jos on hyvännäköinen niin vientiä riittää. Näin mulla, olen nätti ja treenaan. Kiinnostuneita riittää, ikähaarukka on laaja. N44

Siltikin hyvännäköinen 44v nainen on jo rupsahtaneempi kuin 34v hyvännäköinen nainen. Ja viimeistään 5 vuoden kuluessa ero on selkeä. Näillä hyvin säilyneillä 44v naisilla tuntuu olevan rima korkealla ja vaativat itselleen nuorempaa miestä, vaikka joutuvat kilpailemaan noita nuorempiaan vastaan. Ehkä he tiedostavat, että nyt pitää vielä viimeisen kerran yrittää ennen lopullista kulahtamista.

Tässä iässä ei vaan enää halua tehdä niin paljon kompromisseja. Naisen on tutkitusti parempi olla yksin kuin huonon kanssa. Rima on korkealla, kyllä. Suhteen pitää tuoda jotain lisäarvoa jo valmiiksi hyvään elämään. Miehet valitettavan usein kuvittelevat että he tuovat sitä vain olemalla miehiä. Mitään kiinnostusta itsensä kehittämiseen ei ole. Jos on nelikymppinen hyvin säilynyt, treenattu, hyvätuloinen (ei tarvetta kulujen jakajalle tahi elättäjälle), positiivinen ja iloinen nainen, vastaavaa tyyppiä, joka oikeasti täydentäisi tällaisen naisen elämää, on lähes mahdoton löytää samanikäisistä vapaista miehistä. Ei meille tällaisille naisille ole mikään ongelma olla yksin.

Ei yksin oleminen ole nelikymppisille miehillekään ongelma. Töissä menee aikaa, lapsiin menee aikaa, kavereihin, harrastuksiin. Pitää miestenkin saada lisäarvoa siitä suhteesta. Kaikki normaalit ja hyvin pärjäävät ihmiset ovat ihan tyytyväisiä yksin, heidän kaikkien rima on korkealla, eikä mitään suhteita synny jos ei jousteta. Itse juoksen karkuun välittömästi, jos kuulen jonkun naisen odottavan lisäarvoa. Ei siksi, ettei sitä voisi toivoa, mutta se kertoo jo ihmisen itseriittoisesta ja hankalasta luonteesta tarpeeksi.

Miten tämä nyt pitää tulkita? Mies voi odottaa suhteelta lisäarvoa, mutta nainen odottaessaan sitä on itseriittoinen ja hankala?

No ei todellakaan. Ainakin oma mies syttyy silloin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu naisesta, jos on hyvännäköinen niin vientiä riittää. Näin mulla, olen nätti ja treenaan. Kiinnostuneita riittää, ikähaarukka on laaja. N44

Siltikin hyvännäköinen 44v nainen on jo rupsahtaneempi kuin 34v hyvännäköinen nainen. Ja viimeistään 5 vuoden kuluessa ero on selkeä. Näillä hyvin säilyneillä 44v naisilla tuntuu olevan rima korkealla ja vaativat itselleen nuorempaa miestä, vaikka joutuvat kilpailemaan noita nuorempiaan vastaan. Ehkä he tiedostavat, että nyt pitää vielä viimeisen kerran yrittää ennen lopullista kulahtamista.

Tässä iässä ei vaan enää halua tehdä niin paljon kompromisseja. Naisen on tutkitusti parempi olla yksin kuin huonon kanssa. Rima on korkealla, kyllä. Suhteen pitää tuoda jotain lisäarvoa jo valmiiksi hyvään elämään. Miehet valitettavan usein kuvittelevat että he tuovat sitä vain olemalla miehiä. Mitään kiinnostusta itsensä kehittämiseen ei ole. Jos on nelikymppinen hyvin säilynyt, treenattu, hyvätuloinen (ei tarvetta kulujen jakajalle tahi elättäjälle), positiivinen ja iloinen nainen, vastaavaa tyyppiä, joka oikeasti täydentäisi tällaisen naisen elämää, on lähes mahdoton löytää samanikäisistä vapaista miehistä. Ei meille tällaisille naisille ole mikään ongelma olla yksin.

Ei yksin oleminen ole nelikymppisille miehillekään ongelma. Töissä menee aikaa, lapsiin menee aikaa, kavereihin, harrastuksiin. Pitää miestenkin saada lisäarvoa siitä suhteesta. Kaikki normaalit ja hyvin pärjäävät ihmiset ovat ihan tyytyväisiä yksin, heidän kaikkien rima on korkealla, eikä mitään suhteita synny jos ei jousteta. Itse juoksen karkuun välittömästi, jos kuulen jonkun naisen odottavan lisäarvoa. Ei siksi, ettei sitä voisi toivoa, mutta se kertoo jo ihmisen itseriittoisesta ja hankalasta luonteesta tarpeeksi.

Olen aikalailla samaa mieltä, jos joku alkaa vaatimaan lisäarvoa minulta niin siirryn eteenpäin. Mutta kyllä vaadin että kumppanuudesta tulee lisäarvoa, mutta en ala pyytelemään sitä kumppanilta. Lisäarvo pitää tulla itsestään ilman mitään vaatimuksia toiselle. Jos lisäarvoa ei tule niin silloinhan suhde vastaisi kämppiksenä oloa.

-eri

Olenkohan tämän ketjun perusteella jotenkin poikkeava kun minusta ikäisissäni ja vanhemmissakin on paljon kauniita ja muutoinkin kiinnostavia naisia? Muutoinkin epäilen, että kovin paljon nuoremman ja kanssa tuskin maailmankatsomus ja elämäntilanne kohtaisi. No tästä huolimatta olen ollut muutaman vuoden sinkkuna.

M37

Vierailija kirjoitti:

Olenkohan tämän ketjun perusteella jotenkin poikkeava kun minusta ikäisissäni ja vanhemmissakin on paljon kauniita ja muutoinkin kiinnostavia naisia? Muutoinkin epäilen, että kovin paljon nuoremman ja kanssa tuskin maailmankatsomus ja elämäntilanne kohtaisi. No tästä huolimatta olen ollut muutaman vuoden sinkkuna.

M37

Et, täällä toinen joka on samaa mieltä.

-Vuotta vanhempi mies.

Minä en oikein ymmärrä, että miten kä tämän ketjun pountti on? Kertoa jälleen kerran meille naisille, että vain nuoret naiset(Max 25 vuotta) on arvokkaita pariutumismarkkinoilka, ja muiden naisten on sitten tyytyminen ja oltava onnellinen, jos sen jälkeen saa minkäänlaisen miehen tahansa, vai? No miksi sitten täälläkin miehet ketjusta toiseen valittaa, että miksi miehet eivät kelpaa? Ja tavalliset miehet , kolmekymppiset, nelikymppiset, viisikymppisen? Kummallista? Mikä tässä on nyt totta.

Vientiä riittää ihan kivasti ja mitään vakavaa suhdetta haluakkaan.. Ikäiseni miehet useimmiten jo kulahtaneita, joten noup..

Seksiin kelpuutan 25-35v miehiä..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu naisesta, jos on hyvännäköinen niin vientiä riittää. Näin mulla, olen nätti ja treenaan. Kiinnostuneita riittää, ikähaarukka on laaja. N44

Siltikin hyvännäköinen 44v nainen on jo rupsahtaneempi kuin 34v hyvännäköinen nainen. Ja viimeistään 5 vuoden kuluessa ero on selkeä. Näillä hyvin säilyneillä 44v naisilla tuntuu olevan rima korkealla ja vaativat itselleen nuorempaa miestä, vaikka joutuvat kilpailemaan noita nuorempiaan vastaan. Ehkä he tiedostavat, että nyt pitää vielä viimeisen kerran yrittää ennen lopullista kulahtamista.

Tässä iässä ei vaan enää halua tehdä niin paljon kompromisseja. Naisen on tutkitusti parempi olla yksin kuin huonon kanssa. Rima on korkealla, kyllä. Suhteen pitää tuoda jotain lisäarvoa jo valmiiksi hyvään elämään. Miehet valitettavan usein kuvittelevat että he tuovat sitä vain olemalla miehiä. Mitään kiinnostusta itsensä kehittämiseen ei ole. Jos on nelikymppinen hyvin säilynyt, treenattu, hyvätuloinen (ei tarvetta kulujen jakajalle tahi elättäjälle), positiivinen ja iloinen nainen, vastaavaa tyyppiä, joka oikeasti täydentäisi tällaisen naisen elämää, on lähes mahdoton löytää samanikäisistä vapaista miehistä. Ei meille tällaisille naisille ole mikään ongelma olla yksin.

Ei yksin oleminen ole nelikymppisille miehillekään ongelma. Töissä menee aikaa, lapsiin menee aikaa, kavereihin, harrastuksiin. Pitää miestenkin saada lisäarvoa siitä suhteesta. Kaikki normaalit ja hyvin pärjäävät ihmiset ovat ihan tyytyväisiä yksin, heidän kaikkien rima on korkealla, eikä mitään suhteita synny jos ei jousteta. Itse juoksen karkuun välittömästi, jos kuulen jonkun naisen odottavan lisäarvoa. Ei siksi, ettei sitä voisi toivoa, mutta se kertoo jo ihmisen itseriittoisesta ja hankalasta luonteesta tarpeeksi.

Miten tämä nyt pitää tulkita? Mies voi odottaa suhteelta lisäarvoa, mutta nainen odottaessaan sitä on itseriittoinen ja hankala?

Se tulkitaan niin, että lisäarvoa voi odottaa, mutta sen mainitseminen vaatimuksena toiselta on tökeröä. Kaikkihan me halutaan vaikka mitä, mutta ketään ei kiinnosta olla jonkun toisen vaatimusten täyttäjä.

kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harrastaako vanhukset vielä seksiä?

Juuri mies toissapäivånä puhui 50 vuotiaasta mummosta,hänen sanoin. Mies itse 36v. Eli harvemmin nuori mies+vanha nainen suhteita on.

Vanhoissa miehissä kyllä karismaa.

Turha papan pettää itseään, vanha pappa ole enää mikään karismaattinen pallomahoineen ja pälvikaljuineen😂😂Naiset senkun vaan kaunistuu..

Juniori vauhdissa, taas. Kannattaa katsoa ihan piruittain vaikka Rillit Huurussa näyttelijäthän näyttää saman ikäisiltä. Kannattaa tutustua minkä ikäisiä näyttelijät ovat. Kannattaa myös ottaa se pää pois sieltä omasta pienestä kuplasta. ;)

Niinhän sitä pelotellaan. Ja vaikka olisi totta, niin miksi murehtia väistämätöntä? Itse täytän pian 40 ja olen edelleenkin mieluummin sinkku, kuin epäkiinnostavan miehen kanssa.

Miehistä en tiedä mutta harva nelikymppinen nainen ottaisi enää miestä ristikseen.

Saa elää miten huvittaa.

Miehet: Kuinka yleistä teidän mielestä on, että 2- ja 3-kymppiset naiset ovat kiinnostuneita 4-kymppisistä tai vanhemmista miehistä? Minun kokemukseni mukaan ei kovinkaan yleistä. Jos vanhemmat miehet olisivat jotenkin arvossaan, olisi lähes poikkeuksetta kaikki parit nuori nainen+vanhempi mies-pareja. Suomessa yleisin ikäero on 3 vuotta, niin että mies vanhempi.

Terveisetausseista kirjoitti:

Miehistä en tiedä mutta harva nelikymppinen nainen ottaisi enää miestä ristikseen.

Saa elää miten huvittaa.

Aivan ja juurikin näin. Itse olen viisikymppinen, eikä enää edes huvittaisi lähteä edes treffeillä,. Miksi vaivautua? Elämä on helpompaa, mukavampaa ja onnellisempia ilman miestä. Ei se ole suurimmalle osalle naisista mikään elämän suurin tavoite ja asia.