Mielipiteitä Helsingin lukioista?

Vierailija kirjoitti:

Ehkä kannattaa antaa nuoren itsensä valita? Kuten täällä on jo monesti mainittu, nuo lukiot ovat tosi erilaisia. Mutta on ihan varma, että jos kyseessä kerran on helsinkiläinen ysiluokkalainen, hänellä on itselläänkin aika hyvä käsitys eri kouluista - ja toivottavasti myös omista kiinnostuksen kohteistaan ja / tai opiskelumotivaatiostaan.

Omista lapsistani yksi on käynyt taidelukion, yksi ap:n listalla olleen Herykin ja yksi Viikin Norssin. Jokainen teki valintansa itse ja tykkäsi tosi paljon. Kaksi ekaa ovat myös jo kirjoittaneet, molemmat useamman L:n ja pari muuta arvosanaa, molemmat myös pääsivät haluamaansa yliopistoon opiskelemaan. Pelkkä lukiopaikka ei takaa mitään, jokaisesta voi kirjoittaa hyvät arvosanat. Toisaalta jos meidän taidelukiolaisemme olisi mennyt johonkin ns. eliittikouluun, hänen lukioaikansa olisi todennäköisesti ollut hänelle aivan liian raskas - eikä norssilainen takuulla olisi viihtynyt taidepuolella. Kukin tyylillään, muista ap kuitenkin, että lukioon on menossa nuoresi, et sinä tai hänen sisaruksensa.

Niin ja yhteishakuun ei muuten tarvitse laittaa viittä vaihtoehtoa, yksikin riittää. Toki pari vaihtoehtoa kannattanee listata, mutta jos hakee kympin keskiarvolla seiskan kouluun, niin turha siihen on neljää muuta lukiota laittaa.

Ei se teini itse pysty ottamaan kymmenistä kouluista selvää.

Ja jos on kaksi valintakoelukiota, on sulaa hulluutta olla laittamatta myös kolme ns normaalia lukiota siihen hakuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se hankalaa. Jyväskyläläisenä menet sinne Voionmaan lukioon, koska se oli kilpisläiselle lähimpänä. Cynkkariin meni jotkut erikoistyypit, norssiin ja lyseoon ei päässyt ja lopputulos oli kuitenkin se, että TTY.n ovi aukesi ja aikataulussa sieltä pääsi uloskin. Onko Helsingissä sitten hajonta niin suurta noissa, että muka sillä olisi väliäkin minkä käy? Missä on korkein keskiarvo, niin on niissä todennäköisesti korkein keskiarvo myös päästä sisällekin, joten se vaan kertoo sen kuinka motivoitunutta porukkaa on.

Helsingissä on lukuisia korkean keskiarvon lukioita. Ja ne lukiot sijaitseekin eri paikoissa... ja viisi pitää laittaa yhteishakuun.

Toi on ylipäänsä ongelma, että landelta halutaan niin kiivaasti Helsingin lukioihin, että keskiarvorajat ovat nousseet älyttömiksi. Helsingissä ASUVAT, keskiverto 8-tasoiset koululaiset eivät saa lukiopaikkaa omasta kotikaupungistaan. Takahikiällä lukiopaikka irtoaa jollain 7 todistuksellakin. 

Mielestäni esim. 8 tasoinen oppilas ei kuulu ammattikouluun, vaan olisi ihan lukiokelpoinen, mutta Helsingissä se ei onnistu, koska keravalaiset kympin tytöt vievät lukiopaikat. 

Voihan sieltäkin kulkea sinne Keravalle "landelle".

Mitään järkeä siinä ei ole.

Jos haluaa lukioon.

Ei ole mitään järkeä maksaa helsinkiläislukioiden kustsnnukset ja laittaa lapsi kulkemaan Keravalle.

Ei sitten. Luulin, ettei hän pääse Helsinkiin ja galuaa lukioon.

Pointti on se, että juna kulkee kahteen suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä kannattaa antaa nuoren itsensä valita? Kuten täällä on jo monesti mainittu, nuo lukiot ovat tosi erilaisia. Mutta on ihan varma, että jos kyseessä kerran on helsinkiläinen ysiluokkalainen, hänellä on itselläänkin aika hyvä käsitys eri kouluista - ja toivottavasti myös omista kiinnostuksen kohteistaan ja / tai opiskelumotivaatiostaan.

Omista lapsistani yksi on käynyt taidelukion, yksi ap:n listalla olleen Herykin ja yksi Viikin Norssin. Jokainen teki valintansa itse ja tykkäsi tosi paljon. Kaksi ekaa ovat myös jo kirjoittaneet, molemmat useamman L:n ja pari muuta arvosanaa, molemmat myös pääsivät haluamaansa yliopistoon opiskelemaan. Pelkkä lukiopaikka ei takaa mitään, jokaisesta voi kirjoittaa hyvät arvosanat. Toisaalta jos meidän taidelukiolaisemme olisi mennyt johonkin ns. eliittikouluun, hänen lukioaikansa olisi todennäköisesti ollut hänelle aivan liian raskas - eikä norssilainen takuulla olisi viihtynyt taidepuolella. Kukin tyylillään, muista ap kuitenkin, että lukioon on menossa nuoresi, et sinä tai hänen sisaruksensa.

Niin ja yhteishakuun ei muuten tarvitse laittaa viittä vaihtoehtoa, yksikin riittää. Toki pari vaihtoehtoa kannattanee listata, mutta jos hakee kympin keskiarvolla seiskan kouluun, niin turha siihen on neljää muuta lukiota laittaa.

Ei se teini itse pysty ottamaan kymmenistä kouluista selvää.

Ja jos on kaksi valintakoelukiota, on sulaa hulluutta olla laittamatta myös kolme ns normaalia lukiota siihen hakuun.

Jos haluaa tehdä tästä äidin täydellisyysprojektin niin käyhän se. Ei siitä lapselle hyötyä ple, päinvastoin.

Kolme tyttöäni ovat käyneet Kuvataidelukion ja tykänneet. Kahdelle ekalle se oli ainoa vaihtoa - mitään muuta eivät suostuneet edes miettimään. Kuopus kierteli monia infoja ja pitkään Kulosaaren lukio oli hänellä ykkösvaihtoehtona mutta lopulta asetti Kuvislukion ykköseksi ja sinne myös pääsi. Hänen k-a oli 9,7, joten olisi päässyt mihin tahansa yleislukioon. Kuvislukioonhan on myös pääsykoe, joten pelkällä keskiarvolla sinne ei ratsasteta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä kannattaa antaa nuoren itsensä valita? Kuten täällä on jo monesti mainittu, nuo lukiot ovat tosi erilaisia. Mutta on ihan varma, että jos kyseessä kerran on helsinkiläinen ysiluokkalainen, hänellä on itselläänkin aika hyvä käsitys eri kouluista - ja toivottavasti myös omista kiinnostuksen kohteistaan ja / tai opiskelumotivaatiostaan.

Omista lapsistani yksi on käynyt taidelukion, yksi ap:n listalla olleen Herykin ja yksi Viikin Norssin. Jokainen teki valintansa itse ja tykkäsi tosi paljon. Kaksi ekaa ovat myös jo kirjoittaneet, molemmat useamman L:n ja pari muuta arvosanaa, molemmat myös pääsivät haluamaansa yliopistoon opiskelemaan. Pelkkä lukiopaikka ei takaa mitään, jokaisesta voi kirjoittaa hyvät arvosanat. Toisaalta jos meidän taidelukiolaisemme olisi mennyt johonkin ns. eliittikouluun, hänen lukioaikansa olisi todennäköisesti ollut hänelle aivan liian raskas - eikä norssilainen takuulla olisi viihtynyt taidepuolella. Kukin tyylillään, muista ap kuitenkin, että lukioon on menossa nuoresi, et sinä tai hänen sisaruksensa.

Niin ja yhteishakuun ei muuten tarvitse laittaa viittä vaihtoehtoa, yksikin riittää. Toki pari vaihtoehtoa kannattanee listata, mutta jos hakee kympin keskiarvolla seiskan kouluun, niin turha siihen on neljää muuta lukiota laittaa.

Ei se teini itse pysty ottamaan kymmenistä kouluista selvää.

Ja jos on kaksi valintakoelukiota, on sulaa hulluutta olla laittamatta myös kolme ns normaalia lukiota siihen hakuun.

Jos haluaa tehdä tästä äidin täydellisyysprojektin niin käyhän se. Ei siitä lapselle hyötyä ple, päinvastoin.

Jos haluaa tehdä tästä taas yhden äitien haukkumisketjun niin vois vaan poistua. Typerää käytöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se hankalaa. Jyväskyläläisenä menet sinne Voionmaan lukioon, koska se oli kilpisläiselle lähimpänä. Cynkkariin meni jotkut erikoistyypit, norssiin ja lyseoon ei päässyt ja lopputulos oli kuitenkin se, että TTY.n ovi aukesi ja aikataulussa sieltä pääsi uloskin. Onko Helsingissä sitten hajonta niin suurta noissa, että muka sillä olisi väliäkin minkä käy? Missä on korkein keskiarvo, niin on niissä todennäköisesti korkein keskiarvo myös päästä sisällekin, joten se vaan kertoo sen kuinka motivoitunutta porukkaa on.

Helsingissä on lukuisia korkean keskiarvon lukioita. Ja ne lukiot sijaitseekin eri paikoissa... ja viisi pitää laittaa yhteishakuun.

Toi on ylipäänsä ongelma, että landelta halutaan niin kiivaasti Helsingin lukioihin, että keskiarvorajat ovat nousseet älyttömiksi. Helsingissä ASUVAT, keskiverto 8-tasoiset koululaiset eivät saa lukiopaikkaa omasta kotikaupungistaan. Takahikiällä lukiopaikka irtoaa jollain 7 todistuksellakin. 

Mielestäni esim. 8 tasoinen oppilas ei kuulu ammattikouluun, vaan olisi ihan lukiokelpoinen, mutta Helsingissä se ei onnistu, koska keravalaiset kympin tytöt vievät lukiopaikat. 

Vuosaaren lukioon riittää muistaakseni 7,50. Tuon alle ei edes pitäisi päästä mihinkään lukioon

ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se hankalaa. Jyväskyläläisenä menet sinne Voionmaan lukioon, koska se oli kilpisläiselle lähimpänä. Cynkkariin meni jotkut erikoistyypit, norssiin ja lyseoon ei päässyt ja lopputulos oli kuitenkin se, että TTY.n ovi aukesi ja aikataulussa sieltä pääsi uloskin. Onko Helsingissä sitten hajonta niin suurta noissa, että muka sillä olisi väliäkin minkä käy? Missä on korkein keskiarvo, niin on niissä todennäköisesti korkein keskiarvo myös päästä sisällekin, joten se vaan kertoo sen kuinka motivoitunutta porukkaa on.

Helsingissä on lukuisia korkean keskiarvon lukioita. Ja ne lukiot sijaitseekin eri paikoissa... ja viisi pitää laittaa yhteishakuun.

Toi on ylipäänsä ongelma, että landelta halutaan niin kiivaasti Helsingin lukioihin, että keskiarvorajat ovat nousseet älyttömiksi. Helsingissä ASUVAT, keskiverto 8-tasoiset koululaiset eivät saa lukiopaikkaa omasta kotikaupungistaan. Takahikiällä lukiopaikka irtoaa jollain 7 todistuksellakin. 

Mielestäni esim. 8 tasoinen oppilas ei kuulu ammattikouluun, vaan olisi ihan lukiokelpoinen, mutta Helsingissä se ei onnistu, koska keravalaiset kympin tytöt vievät lukiopaikat. 

Mitä ihmettä, lukiokelpoinen? Onko amis muka jotenkin huonommille oppilaille? Meneehän sinne hyvälläkin todistuksella ihmisiä. Itse kävin lukion, hyvä todistus, pari ällääkin, sitten amikseen, sitten yliopistoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se hankalaa. Jyväskyläläisenä menet sinne Voionmaan lukioon, koska se oli kilpisläiselle lähimpänä. Cynkkariin meni jotkut erikoistyypit, norssiin ja lyseoon ei päässyt ja lopputulos oli kuitenkin se, että TTY.n ovi aukesi ja aikataulussa sieltä pääsi uloskin. Onko Helsingissä sitten hajonta niin suurta noissa, että muka sillä olisi väliäkin minkä käy? Missä on korkein keskiarvo, niin on niissä todennäköisesti korkein keskiarvo myös päästä sisällekin, joten se vaan kertoo sen kuinka motivoitunutta porukkaa on.

Helsingissä on lukuisia korkean keskiarvon lukioita. Ja ne lukiot sijaitseekin eri paikoissa... ja viisi pitää laittaa yhteishakuun.

Toi on ylipäänsä ongelma, että landelta halutaan niin kiivaasti Helsingin lukioihin, että keskiarvorajat ovat nousseet älyttömiksi. Helsingissä ASUVAT, keskiverto 8-tasoiset koululaiset eivät saa lukiopaikkaa omasta kotikaupungistaan. Takahikiällä lukiopaikka irtoaa jollain 7 todistuksellakin. 

Mielestäni esim. 8 tasoinen oppilas ei kuulu ammattikouluun, vaan olisi ihan lukiokelpoinen, mutta Helsingissä se ei onnistu, koska keravalaiset kympin tytöt vievät lukiopaikat. 

Vuosaaren lukioon riittää muistaakseni 7,50. Tuon alle ei edes pitäisi päästä mihinkään lukioon

ohis

Tottakai pitäisi ja pääseekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin Torkkelissa, sieltä käsin näki aika hyvin myös Kallion menoa. Jos mulla olisi oma lukioikäinen lapsi lobbaisin ankarasti jomman kumman puolesta. Torkkeli olisi parempi jos lapsi olisi tullut muhun eli herkkä vähän sisäänpäinkääntynyt nörtti, Kallio jos hänestä olisi jotenkin tullut arkailematon ja ekspressiivinen ekstrovertti.

Päädyin Torkkeliin tosi satunnaisista syistä, en ollut mitenkään hirveän kiinnostunut kuvataiteista ja keskiarvollani lukioista sai valita vapaasti. Jossain vaiheessa ehdin katuakin valintaani, kun lukio-opintoni painottui vahvasti laskennallisiin aineisiin ja ajattelin jääväni niiden kanssa paitsi jostain sellaisesta ryhmätuesta tai opetuksen laadusta, jota muualta olisi voinut saada. Mutta jälkikäteen ja aikuisen ymmärryksellä olen ollut todella tyytyväinen ja kadun ainoastaan sitä että stressasin lukion aikana aivan vääristä asioista enkä nauttinut täysillä ja ottanut kaikkea irti torkkelikokemuksestani. 

Erityislinjattomien eliittilukioiden meno on musta ulkopuolelta katsoen vaikuttanut aika kylmältä ja ei hirmu terveelliseltä saati kasvattavalta, avartavalta tai kivalta. Erityistehtäväkouluissa on inhimillisempi meno. Menin "isona" valikoivaan koulutusohjelmaan jossa eliittilukioiden asenneilmapiiri on tullut koettua, ja olen sitä mieltä että mulle oli äärimmäisen hyväksi viivyttää siihen liemeen joutumista lukioiän yli. Kehittyvälle mielelle ei tee hyvää syventyä, fokusoitua ja pingottaa liikaa vaan lukio on parhaimmillaan juuri mahdollisimman laajasti yleissivistävänä kouluna joka tasapainottaa perfektionistista ylisuoriutumista pakottamalla hölmöilemään taideaineiden kanssa. Pidin niitä silloin lähinnä viihteenä, mutta opin niistä lopulta enemmän kuin muusta yhteensä, ja paljon yleishyödyllisempiä asioita.

Kävit varmaan lukiosi silloin kun yo-arvosanojen rooli oli vähäisempi ja pääsykokeella pääsi kaikkialle. Nykylukiolaisella ei ole varaa taidehölmöilyyn, jos haluaa esim. stadin lääkikseen tai psykaa lukemaan

Oikein arvattu, en ole valmistunut lukiosta nyt niin äskettäin että tämä vasta ensi vuonna täydessä mitassaan alkava uudistus olisi koskettanut mua. Ei ollut kyllä mitään vaikeuksia kirjoittaa ihan hyviä papereita taiteesta huolimatta. Ehkä olen joku superlahjakkuus kun vähän heittämällä hippeilyn lomassa tehdyt yo-arvosanat riittäisi valmennuskurssifirman arvion mukaan uudella systeemillä lääkikseen sisäänpääsyyn (jos oletetaan, että olisin kirjoittanut biologian ja se olisi mennyt muiden aineiden tasoisesti, ja miksipä ei olisi mennyt). Ehkä mua tavallisempien kuolevaisten on venyttävä niin tavattomasti että kaikesta muusta on luovuttava kokonaan yo-kokeen hyväksi. Tai sitten hakijoilta ei vaadita mitään ihmeitä ja se ettei pingota liikaa vaan tekee välillä muutakin ja muistaa vähän elää johtaa yhtä hyviin tai parempiin tuloksiin kuin armoton paahtaminen. Itseni tuntien pidän jälkimmäistä realistisempana.

En ymmärrä, miksi tätä hakuasiaa paisutellaan niin hirveästi. Ei se hakija-aines muutu siitä miksikään että sitä arvioidaan eri perusteilla. Varmasti epävarmuus ja muutos stressaavat niitä jotka koittavat suunnitella tekemisiään ennen kuin uudesta systeemistä nähdään vaikuttaako se odottamattomilla tavoilla, mutta sitä ei ainakaan auta tällainen tuomiopäivämaalailu.

Juuri näin. Hakijat ovat edelleen samantasoisia eikä nihinkään pääse pelkästään todistuksella, se valuntakoe on edelleen olemassa.

Erona on se, että valintakoekiintiö on paljon pienempi kuin aikaisemmin ja siinä kilpailee mm. koulutusohjelman vaihtajat sekä ne, joilla on jo jokin loppututkinto. Kiva lukiosta juuri päässeenä haastaa pääsykokeessa jotain fysiikan tutkinnon suorittanutta niin substanssin kuin opiskelutaitojen osalta

13

  ensikertalaisuuskiintiö uudet ylioppilaat ja ne joilla ei oo ammattitutkintoa . Lääkis ensi kertaa ensi vuonna 40 % valitaan miten kirjoittanut ja pitkästä matikasta saa isoimmat pisteet, fysiikka, pitkä kieli, biologia,kemia ja oli kuudeskin.  pääsykokeet lopuille, tiukkaa tulee joilla on jo tutkinto. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se hankalaa. Jyväskyläläisenä menet sinne Voionmaan lukioon, koska se oli kilpisläiselle lähimpänä. Cynkkariin meni jotkut erikoistyypit, norssiin ja lyseoon ei päässyt ja lopputulos oli kuitenkin se, että TTY.n ovi aukesi ja aikataulussa sieltä pääsi uloskin. Onko Helsingissä sitten hajonta niin suurta noissa, että muka sillä olisi väliäkin minkä käy? Missä on korkein keskiarvo, niin on niissä todennäköisesti korkein keskiarvo myös päästä sisällekin, joten se vaan kertoo sen kuinka motivoitunutta porukkaa on.

Helsingissä on lukuisia korkean keskiarvon lukioita. Ja ne lukiot sijaitseekin eri paikoissa... ja viisi pitää laittaa yhteishakuun.

Toi on ylipäänsä ongelma, että landelta halutaan niin kiivaasti Helsingin lukioihin, että keskiarvorajat ovat nousseet älyttömiksi. Helsingissä ASUVAT, keskiverto 8-tasoiset koululaiset eivät saa lukiopaikkaa omasta kotikaupungistaan. Takahikiällä lukiopaikka irtoaa jollain 7 todistuksellakin. 

Mielestäni esim. 8 tasoinen oppilas ei kuulu ammattikouluun, vaan olisi ihan lukiokelpoinen, mutta Helsingissä se ei onnistu, koska keravalaiset kympin tytöt vievät lukiopaikat. 

Vuosaaren lukioon riittää muistaakseni 7,50. Tuon alle ei edes pitäisi päästä mihinkään lukioon

ohis

Vsaaren lukio alin ka 2019  oli 7,42  Hgin yhteislyseo 7,54   Hgin kielilukio 7,62   7,83 kielilinja  Medialukio 7,67, Rudolf steiner ruotsinkielinen 7,00 suomenkielinen 7,58

Ressuun vaan jos siellä on jo sisarus. Tietää opettajat ja rutiinit ja samat kirjat käy.

Aina hyvä lukio jolla hyvä maine

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin Torkkelissa, sieltä käsin näki aika hyvin myös Kallion menoa. Jos mulla olisi oma lukioikäinen lapsi lobbaisin ankarasti jomman kumman puolesta. Torkkeli olisi parempi jos lapsi olisi tullut muhun eli herkkä vähän sisäänpäinkääntynyt nörtti, Kallio jos hänestä olisi jotenkin tullut arkailematon ja ekspressiivinen ekstrovertti.

Päädyin Torkkeliin tosi satunnaisista syistä, en ollut mitenkään hirveän kiinnostunut kuvataiteista ja keskiarvollani lukioista sai valita vapaasti. Jossain vaiheessa ehdin katuakin valintaani, kun lukio-opintoni painottui vahvasti laskennallisiin aineisiin ja ajattelin jääväni niiden kanssa paitsi jostain sellaisesta ryhmätuesta tai opetuksen laadusta, jota muualta olisi voinut saada. Mutta jälkikäteen ja aikuisen ymmärryksellä olen ollut todella tyytyväinen ja kadun ainoastaan sitä että stressasin lukion aikana aivan vääristä asioista enkä nauttinut täysillä ja ottanut kaikkea irti torkkelikokemuksestani. 

Erityislinjattomien eliittilukioiden meno on musta ulkopuolelta katsoen vaikuttanut aika kylmältä ja ei hirmu terveelliseltä saati kasvattavalta, avartavalta tai kivalta. Erityistehtäväkouluissa on inhimillisempi meno. Menin "isona" valikoivaan koulutusohjelmaan jossa eliittilukioiden asenneilmapiiri on tullut koettua, ja olen sitä mieltä että mulle oli äärimmäisen hyväksi viivyttää siihen liemeen joutumista lukioiän yli. Kehittyvälle mielelle ei tee hyvää syventyä, fokusoitua ja pingottaa liikaa vaan lukio on parhaimmillaan juuri mahdollisimman laajasti yleissivistävänä kouluna joka tasapainottaa perfektionistista ylisuoriutumista pakottamalla hölmöilemään taideaineiden kanssa. Pidin niitä silloin lähinnä viihteenä, mutta opin niistä lopulta enemmän kuin muusta yhteensä, ja paljon yleishyödyllisempiä asioita.

Kävit varmaan lukiosi silloin kun yo-arvosanojen rooli oli vähäisempi ja pääsykokeella pääsi kaikkialle. Nykylukiolaisella ei ole varaa taidehölmöilyyn, jos haluaa esim. stadin lääkikseen tai psykaa lukemaan

Oikein arvattu, en ole valmistunut lukiosta nyt niin äskettäin että tämä vasta ensi vuonna täydessä mitassaan alkava uudistus olisi koskettanut mua. Ei ollut kyllä mitään vaikeuksia kirjoittaa ihan hyviä papereita taiteesta huolimatta. Ehkä olen joku superlahjakkuus kun vähän heittämällä hippeilyn lomassa tehdyt yo-arvosanat riittäisi valmennuskurssifirman arvion mukaan uudella systeemillä lääkikseen sisäänpääsyyn (jos oletetaan, että olisin kirjoittanut biologian ja se olisi mennyt muiden aineiden tasoisesti, ja miksipä ei olisi mennyt). Ehkä mua tavallisempien kuolevaisten on venyttävä niin tavattomasti että kaikesta muusta on luovuttava kokonaan yo-kokeen hyväksi. Tai sitten hakijoilta ei vaadita mitään ihmeitä ja se ettei pingota liikaa vaan tekee välillä muutakin ja muistaa vähän elää johtaa yhtä hyviin tai parempiin tuloksiin kuin armoton paahtaminen. Itseni tuntien pidän jälkimmäistä realistisempana.

En ymmärrä, miksi tätä hakuasiaa paisutellaan niin hirveästi. Ei se hakija-aines muutu siitä miksikään että sitä arvioidaan eri perusteilla. Varmasti epävarmuus ja muutos stressaavat niitä jotka koittavat suunnitella tekemisiään ennen kuin uudesta systeemistä nähdään vaikuttaako se odottamattomilla tavoilla, mutta sitä ei ainakaan auta tällainen tuomiopäivämaalailu.

Tosiasia vain on se, että kovin montaa eximiaa ei saa tulla, jotta pääsee suosituimpiin kohteisiin. Ennen saattoi piiperrellä, vetää kirjoitukset läskiksi ja tykittää pääsykokeissa itsensä sisään. Nykyään se on todella vaikeaa. Oma veikkaukseni on, että lääkisoikispsykatutaan eliittilukiot eli ainakin ressusykkinorssietis erottuvat selvästi edukseen verrattuna taidepainotteisiin lukioihin. Katsotaan miten käy

Eikö ne ole erottuneet tähänkin asti? Mikä siis muuttuu?

Vaikuttaa ihan siltä kuin ajattelisit jostain syystä että taidelukioiden ylioppilaat olisi toistaitoisia eliittilukion ylioppilaita. :D että siellä yritetään ihan samoja asioita kuin Ressussa tai Norssissa, muttei vaan onnistuta koska taidelukio, hukkaantuu aikaa. Näin ei tietenkään ole. Torkkeliin ei muistaakseni ole ollenkaan keskiarvovaatimusta, vaan sisään päsee jos lukion vähimmäisvaatimus täyttyy ja pääsykoepisteet riittävät. Siellä on siis seiskan oppilaita. Sieltä on myös moninkertaisesti yleisempää pyrkiä Taideyliopistoon, ARTSiin, Lahteen jne. kuin Oikikseen tai Tutalle. Tämä on syytä pitää mielessä kun koitetaan tuloksia vertailemalla vetää johtopäätöksiä siitä valmistaako Torkkeli lääkikseen huonommin kuin SYKki.

Mä en oikein usko että jos vertailtaisiin ressulaisia vain niihin torkkelilaisiin, jotka olisivat halutessaan päässeet sinne Ressuunkin, mitään kummoista tasoeroa yo-arvosanoissa olisi havaittavissa. Menee ylioptimoinnin tai taikauskon puolelle ajatella, että sen lisäksi että on sellainen yksilö joka lääkikseen pääsee, pitäisi tulla myös lukiosta josta moni pääsee lääkikseen. Opetus Torkkelissa oli ainakin mun aikana hyvää melkein kaikissa aineissa, eikä oppilasaines ollut niin motivoitumatonta tai hidasta että se olisi haitannut mua mitenkään.

Ja siis miksi se pääsykokeen kautta sisäänpääsy nyt vaikeutuisi, muuten kuin niille jotka ei ole enää ensikertalaisia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten MYK, SYK ja TYK. Me asutaan Länsi-Helsingissä ja esikoinen kyseessä

SYK on noista paras, jos lapsi on yhtään akateemisesti suuntautunut

Toisaalta SYKissä suurin osa oppilaista on ollut yhdessä jo peruskoulun kolmannesta luokasta lähtien. Vasta lukioon tulevan voi olla vaikea päästä mukaan porukkaan.

Helsingin lukioihin pitäisi olla kiintiö helsinkiläisille esim. samalla lähikoulu -periaatteella kuin peruskoulussa, ja loput paikat ulkopuolisille. Jos joku ihan vapaaehtoisesti haluaa matkustaa esim. Keravalta Helsinkiin kouluun, niin minkäs sille voi. Mutta nuorella pitäisi olla oikeus päästä suht lähellä olevaan lukioon sen tasoisella todistuksella, millä muuallakin maassa pääsee lukioon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten MYK, SYK ja TYK. Me asutaan Länsi-Helsingissä ja esikoinen kyseessä

SYK on noista paras, jos lapsi on yhtään akateemisesti suuntautunut

Toisaalta SYKissä suurin osa oppilaista on ollut yhdessä jo peruskoulun kolmannesta luokasta lähtien. Vasta lukioon tulevan voi olla vaikea päästä mukaan porukkaan.

Ei ainakaan meillä ollut tuollaista havaittavissa. Ekan syksyn jälkeen ei edes miettinyt kuka oli tullut muualta ja kuka ei

Vierailija kirjoitti:

Helsingin lukioihin pitäisi olla kiintiö helsinkiläisille esim. samalla lähikoulu -periaatteella kuin peruskoulussa, ja loput paikat ulkopuolisille. Jos joku ihan vapaaehtoisesti haluaa matkustaa esim. Keravalta Helsinkiin kouluun, niin minkäs sille voi. Mutta nuorella pitäisi olla oikeus päästä suht lähellä olevaan lukioon sen tasoisella todistuksella, millä muuallakin maassa pääsee lukioon. 

Miksi ihmeessä? Ei pitäisi olla ylivoimainen tehtävä opiskella se 7,5 keskiarvo, jolla pääsee helsinkiläiseen lukioon

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingin lukioihin pitäisi olla kiintiö helsinkiläisille esim. samalla lähikoulu -periaatteella kuin peruskoulussa, ja loput paikat ulkopuolisille. Jos joku ihan vapaaehtoisesti haluaa matkustaa esim. Keravalta Helsinkiin kouluun, niin minkäs sille voi. Mutta nuorella pitäisi olla oikeus päästä suht lähellä olevaan lukioon sen tasoisella todistuksella, millä muuallakin maassa pääsee lukioon. 

Miksi ihmeessä? Ei pitäisi olla ylivoimainen tehtävä opiskella se 7,5 keskiarvo, jolla pääsee helsinkiläiseen lukioon

Ko helsinkiläinen lukio voi olla tunnin päässä. Lähilukiossa 9,4 raja.

Vierailija kirjoitti:

Helsingin lukioihin pitäisi olla kiintiö helsinkiläisille esim. samalla lähikoulu -periaatteella kuin peruskoulussa, ja loput paikat ulkopuolisille. Jos joku ihan vapaaehtoisesti haluaa matkustaa esim. Keravalta Helsinkiin kouluun, niin minkäs sille voi. Mutta nuorella pitäisi olla oikeus päästä suht lähellä olevaan lukioon sen tasoisella todistuksella, millä muuallakin maassa pääsee lukioon. 

Höpö höpö

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingin lukioihin pitäisi olla kiintiö helsinkiläisille esim. samalla lähikoulu -periaatteella kuin peruskoulussa, ja loput paikat ulkopuolisille. Jos joku ihan vapaaehtoisesti haluaa matkustaa esim. Keravalta Helsinkiin kouluun, niin minkäs sille voi. Mutta nuorella pitäisi olla oikeus päästä suht lähellä olevaan lukioon sen tasoisella todistuksella, millä muuallakin maassa pääsee lukioon. 

Miksi ihmeessä? Ei pitäisi olla ylivoimainen tehtävä opiskella se 7,5 keskiarvo, jolla pääsee helsinkiläiseen lukioon

Ko helsinkiläinen lukio voi olla tunnin päässä. Lähilukiossa 9,4 raja.

Lisää syytä opiskella ja saada hyvä keskiarvo niin on enemmän valinnanvaraa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingin lukioihin pitäisi olla kiintiö helsinkiläisille esim. samalla lähikoulu -periaatteella kuin peruskoulussa, ja loput paikat ulkopuolisille. Jos joku ihan vapaaehtoisesti haluaa matkustaa esim. Keravalta Helsinkiin kouluun, niin minkäs sille voi. Mutta nuorella pitäisi olla oikeus päästä suht lähellä olevaan lukioon sen tasoisella todistuksella, millä muuallakin maassa pääsee lukioon. 

Miksi ihmeessä? Ei pitäisi olla ylivoimainen tehtävä opiskella se 7,5 keskiarvo, jolla pääsee helsinkiläiseen lukioon

Ko helsinkiläinen lukio voi olla tunnin päässä. Lähilukiossa 9,4 raja.

Lisää syytä opiskella ja saada hyvä keskiarvo niin on enemmän valinnanvaraa

Ei, vaan keravalaiset voisivat pysyä siellä Keravalla.