Pöyristyin Hope-joululahjapuusta
Mieheni kanssa on ollut tapana ostaa yksi Hope-puun joululahja joka vuosi ja näin meinasimme tehdä nytkin. Kunnes kävimme katsomassa tämän vuoden toiveita. Ensinnäkään, yhdessäkään, ei yhdessäkään lapussa ei ollut vain yhtä toivetta vaan kaksi, joissakin kolmekin. Ja ne toiveet, hyvänen aika! Toivottiin sekä merkkikaiuttimia että merkkihupparia. Tietokonetta ja lisäksi merkkihupparia. Paras oli kokonainen laskettelusetti ja sen lisäksi oli vielä toivottu samassa lapussa jotain muuta, en muista mitä koska tässä vaiheessa aloin jo epäillä koko hommaa vitsiksi. Siis, me ollaan keskiluokkainen perhe eikä ostella tällaisia lapsillemme joululahjaksi. Ei ole niin paljon rahaa, että perusjouluruokien ja - muistamisten lisäksi vielä laskettelusettikin menisi siinä sivussa. Jos se, että tällaisiin joululahjoihin ei ole varaa määrittelee perheen köyhäksi niin kyllä mekin ollaan köyhä perhe sitten. En silti kehtaisi noin arvokkaita tavaroita muilta pyydellä.
Kommentit (486)
Vierailija kirjoitti:
Onneksi noihin ei tarvitse osallistua. Suomessa on niin hyvä sosiaaliturva, että jokaisella vanhemmalla on varaa ostaa lapselleen lahja.
Niin olisi. Mutta kaikki vanhemmat eivät osta. Raha voi mennä johonkin tärkeämpään tai ”tärkeämpään”. Keräyksien varassa olevat vanhemmat (osa siis) todellakin voivat olla välinpitämättömiä, tuhlaavaisia tai toisten hyväntahtoisuuden hyäksikäyttäjiä. MUTTA. Se ei ole lapsen syy. Lapsi voi jäädä kokonaan ilman lahjaa, jos ei saa sitä keräyksestä. Olkoonkin vanhempien vika, mutta minkä lapsi sille voi.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko alkaa kehittämään Suomeen laajempaa edunvalvontajärjestelmää? Vanhukset ja kehiysvammaisethan saa edunvalvonnasta tietyn summan käyttörahaa, ne maksaa laskut ja vuokra ja pitää huolen että raha riittää.
Voisi olla vaikka 10 vuoden toimeentulotukiasiakkuuden jälkeen sos. toimi hakisi asiakkaalle esunvalvontaa. Tähän tietty tarvittaisiin lisää työntekijöitä (eikä heidän minusta tarvitse olla asianajajia), eli olisi myös työllistävä vaikutus.
No en kyllä yhtään ihmettele, että asenteet köyhiä kohtaan on koventuneet, kun tällaista(oletettavasti) vakavalla naamalla ehdotellaan. Kyllä sen tästäkin ketjusta huomaa, moni kun on sitä mieltä että köyhyys on ensisijaisesti elämänhallinta ongelma. Aika suppea ja mustavalkoinen kuva. Ei kannata antaa noiden muutamien lahkatoiveiden sokaista liikaa. Tuollainen edunvalvonta järjestelmä automaationa olisi todella vaarallinen ihmisten oikeuksien kannalta ja avaisi todella hyvät saumat sen väärinkäytöksille. Jos sinne kerran tipahtaa, miten sieltä voisi päästä ylös? Toimeentulotukikin on järjestelty sellaiseksi köyhyysloukuksi, josta on hankala irtautua, joten ei siellä monetkaan huviksi roiku.
Moni täällä sanoo, ettei ole hyvätuloisen tai keskituloisen syy, että joku on köyhä. No ei ole, mutta ei ole myöskään köyhän syy, että keskituloiset kokevat että heidät on ajettu liian ahtaalle (ymmärrän ja olen samaa mieltäkin) ja lahjoittaahan ei tietenkään mikään pakko ole, kuten jotkut täällä on tulkinneet.
Vierailija kirjoitti:
Facebookin Apua vähävaraisille - ryhmässä joku pyysi lapselleen kypärämyssyä.
Jäin miettimään, että maksaako se niin paljon, ettei pysty itse ostamaan?
Mulla ei ole lapsia, mutta kuvittelisin, että se ei ole kovin kallis? Alle 10e?
Aika heikosti on asiat kun tuollaistakin pitää pyytää vierailta.
Just niin. On pöyristyttävän röyhkeää pyytää jotain hienonpaa, mutta sitten halvatkaan ei käy kun pitäähän ne nyt itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Facebookin Apua vähävaraisille - ryhmässä joku pyysi lapselleen kypärämyssyä.
Jäin miettimään, että maksaako se niin paljon, ettei pysty itse ostamaan?
Mulla ei ole lapsia, mutta kuvittelisin, että se ei ole kovin kallis? Alle 10e?
Aika heikosti on asiat kun tuollaistakin pitää pyytää vierailta.Just niin. On pöyristyttävän röyhkeää pyytää jotain hienonpaa, mutta sitten halvatkaan ei käy kun pitäähän ne nyt itse.
Kyllä se kymppikin on rahaa. Varsinkin kun kypärämyssy ei luultavasti ole ainoa asia minkä lapsi vuoden aikana tarvitsee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fiksujahan nuo toiveet eivät ole siinä mielessä, että voi jäädä lahja saamatta kokonaan, kun toivoo liikoja. Mutta kyllä näen punaista näiden jeesustelijoiden kanssa, jotka sanovat, että meillä on tuloja kymmeniä tuhansia kuussa, mutta meidän lapset saa lahjaksi vaan hyvää joulumieltä. Teidän lapset aivan varmasti saavat sopivat vaatteet ja urheiluvälineet silloin kun niille on tarve, tietokoneen, jos sitä opiskelussa tarvitaan, kännykän jos entinen on rikki. Teidän lapsille tod3nnäköisesti säästetään rahastoihin, säästetään asunnon käsirahat valtion tarjoamista lapsilisistä. Ja sitten jaksatte kitistä köyhän lapsen joululahjatoiveista, joille nuo edellä luetellut on utopiaa. Hävetkää jos osaatte, todennäköisesti ette osaa.
Kuin monella oikeasti on tulot kymmeniätuhansia kuussa? Ei Suomessa mitenkään tavallista. Esimerkiksi 4000e bruttopalkasta veroprosentti on 32.8% eli käteen jää alle 2700e/kk. Kolmilapsisessa perheessä tuolla saa toki kaiken tarvittavan, mulla ja puolisolla about sama palkka, mutta ei kaikkea haluamaansa, merkkivaatetta, elektroniikkaa, urheiluvälineitä, pysty tuosta vaan ostamaan uutena kaupasta. Mä en kenenkään lahjatoiveita ole kauhistellut mutta en myöskään osta tuntemattomalle uutena sellaista tavaraa mitä järkevänä ostan omille apsille käytettynä. Toki saa toivoa mitä vaan.
Ja kyllä olen saanut ilmaisen koulutuksen, mitä nyt oppikirjat vaatteet sun muut piti maksaa. Kuten saa jokainen muukin suomalainen jos haluaa. Joten tällä on ihan turha alkaa syyllistämään. Olen opiskellut lukiossa hiki hatussa, alkanut heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen päntätä yliopiston pääsykokeisiin, istuen noin 8h päivässä kirjaston lukusalissa. Pääsin opiskelemaan, tein kaikki kesät töitä pitäen max viikon lomaa, ja venytin kesätyörahat lukuvuoden yli ettei tarvitsisi ottaa opintolainaa. Opintotuki asumislisineen kun meni Helsingissä melkein kokonaan vuokraan. Ahmin opiskelijaruokalassa aina lounaalla mahan täyteen että säästyi ruokakuluissa, enkä montaa uutta vaatetta koko yliopistoaikana ostanut. Eikä se tutkintokaan mikään läpihuutojuttu ollut.
Hyvä palkka ei siltikään putoa mulle tyhjästä vaan teen sen eteen, no, töitä, niinkuin toki muutkin palkansaajat. Palkaksi ahkeruudestani asun nyt kivassa talossa ja ajan kivalla autolla. Meillä on 1 auto, toinen menee bussilla tai pyörällä. Mitään asuntoja ei lapsille tule olemaan mahdollista ostella. Tottakai olen onnekas kun olen syntynyt fiksuna, vanhemmat ovat kannustaneet opiskelemaan jne. Enkä ole katkera, tätä juuri halusinkin tehdä. Mutta turha on myös olla kateellinen jos ei olisi valmis tekemään mitä itse olen tehnyt sen ilmaisen koulutukseni eteen.
Syyllistyitkö sinä jotenkin, voi ei ollut tarkoitus.
Tässä ketjussa juuri joku kehui 250000 vuosituloilla, ja kirjoittajan tuttavapiirissä kuulosti myös olevan tavallista :D, toki varmaan käytetty yhden käden kerrointa summassa, mutta palstan tavan mukaan kärjistin itsekin. Kuitenkin tosiasia on, että suurin osa Suomen työssäkäyvistä voi tarjota lapsilleen ihan mukavan elämän tai jos se ei työssäkäyvien vanhempien perheessä onnistu, on todennäköisesti perheen elämänhallinnassa jotain muuta ongelmaa. Ja täälläkin keskusteluissa moni kertoo säästävänsä lapsilisät lasten tileille, koska lapsilisät heidän mielestään kuuluu sinne tilille, eikä vanhempien käyttöön lapsen elatukseen.
Yleisesti kehutaan miten heidän lapsi tienaa itse kotitöillä kännykän jne. Eivät ymmärrä, että köyhissä perheissä ei ole varaa maksaa lapsille kotitöistä. Kotitöiden palkkana on ehkä se karkkipäivä kerran viikossa tai voi valita säästääkö sen pari euroa johonkin tärkeämpään ja saa ehkä ostettua halvimman puhelimen vuoden päästä. Sitten on valitettavasti perheitä joissa ne ruoka- ja karkkirahatkin menee vanhempien päihteisiin, mutta lapsihan siihen ei ole syypää.
Ihminen voi tuntea paremmuutta siitä, että on fiksu, kun on tehnyt parempia valintoja kuin joku köyhä, mutta tämä on mielestäni suurta omahyväisyyttä ja itsensä ylentämistä. Onnekas olet ollut, kun vanhempasi eivät ole rännänneet odotusaikanasi, tai et ole saanut työkyvyn vievää vammaa, joutunut velkahelvettiin ilman omaa syytäsi, saanut rattijuopon autoa kintuillesi. Kaikki ei ole omaa valintaa vaan usein mukana on onnea. Suomi on onneksi vielä hyvinvointivaltio, jossa heikompikin voi kouluttaa itseään, mutta ei sen tien löytämistä helpoksi ole tehty, varsinkin, jos omat voimavarat on kortilla ja läheisistä ei ole neuvojiksi.
Koulutusneuvontaa ja talousoppia pitäisi olla helposti saatavilla kaikille ja peruskoulussa tähän pitäisi erityisesti panostaa.
Toivottavasti nykyinen hallitus saa ilmaisen toisen asteen koulutuksen toteutettua, uskon, sen auttavan monen köyhän perheen lapsen uuteen alkuun, kun tietää, että vanhempien valinnat eivät pakosta ole myös omia valintoja.
Joulun aikaan toivoisi ymmärrystä katsoa omaa suojattua kuplaa kauemmaksi ja nähdä aidosti ihmiset ympärillään.
En mä syyllistynyt vaan vittuunnuin kun tuolla jollekin hammaslääkärille huudeltiin ilmaisesta koulutuksesta. Niin ilmaisen koulutuksen saa oikeasti Suomessa ihan jokainen joka opiskelemaan kykenee. Ja totta munassa mä tajuan että olisin voinut syntyä vaikka miten vammaisena, kyllä mulla on myötätuntoa ja ehkä myös itsellä ollut oikeita ongelmia vaikkei ne tähän ketjuun kuulu. Onhan tietysti näitäkin jotka toteaa että kaikilla on rajoitteita, mutta kyllä moni keskituloinenkin ymmärtää että osalla niitä rajoitteita on paljon enemmän ja ne ovat vakavampia. Mullakin on kuitenkin rajallinen määrä rahaa laittaa hyväntekeväisyyteen niin mieluummin ostan kolmelle lapselle 50e lahjan kuin yhdelle 150e.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi noihin ei tarvitse osallistua. Suomessa on niin hyvä sosiaaliturva, että jokaisella vanhemmalla on varaa ostaa lapselleen lahja.
Niin olisi. Mutta kaikki vanhemmat eivät osta. Raha voi mennä johonkin tärkeämpään tai ”tärkeämpään”. Keräyksien varassa olevat vanhemmat (osa siis) todellakin voivat olla välinpitämättömiä, tuhlaavaisia tai toisten hyväntahtoisuuden hyäksikäyttäjiä. MUTTA. Se ei ole lapsen syy. Lapsi voi jäädä kokonaan ilman lahjaa, jos ei saa sitä keräyksestä. Olkoonkin vanhempien vika, mutta minkä lapsi sille voi.
Jep. Mä oon ostanu lapselle kaks joululahjaa joita se toivo, mutta järkevämpi ihminen ois jättäny ne ostamatta ja hankkinu itelleen talvikengät (koska mulla ei ole). Prioriteeteista kysymys. Mä voin vielä yhden talven kulkea lenkkareissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fiksujahan nuo toiveet eivät ole siinä mielessä, että voi jäädä lahja saamatta kokonaan, kun toivoo liikoja. Mutta kyllä näen punaista näiden jeesustelijoiden kanssa, jotka sanovat, että meillä on tuloja kymmeniä tuhansia kuussa, mutta meidän lapset saa lahjaksi vaan hyvää joulumieltä. Teidän lapset aivan varmasti saavat sopivat vaatteet ja urheiluvälineet silloin kun niille on tarve, tietokoneen, jos sitä opiskelussa tarvitaan, kännykän jos entinen on rikki. Teidän lapsille tod3nnäköisesti säästetään rahastoihin, säästetään asunnon käsirahat valtion tarjoamista lapsilisistä. Ja sitten jaksatte kitistä köyhän lapsen joululahjatoiveista, joille nuo edellä luetellut on utopiaa. Hävetkää jos osaatte, todennäköisesti ette osaa.
Kuin monella oikeasti on tulot kymmeniätuhansia kuussa? Ei Suomessa mitenkään tavallista. Esimerkiksi 4000e bruttopalkasta veroprosentti on 32.8% eli käteen jää alle 2700e/kk. Kolmilapsisessa perheessä tuolla saa toki kaiken tarvittavan, mulla ja puolisolla about sama palkka, mutta ei kaikkea haluamaansa, merkkivaatetta, elektroniikkaa, urheiluvälineitä, pysty tuosta vaan ostamaan uutena kaupasta. Mä en kenenkään lahjatoiveita ole kauhistellut mutta en myöskään osta tuntemattomalle uutena sellaista tavaraa mitä järkevänä ostan omille apsille käytettynä. Toki saa toivoa mitä vaan.
Ja kyllä olen saanut ilmaisen koulutuksen, mitä nyt oppikirjat vaatteet sun muut piti maksaa. Kuten saa jokainen muukin suomalainen jos haluaa. Joten tällä on ihan turha alkaa syyllistämään. Olen opiskellut lukiossa hiki hatussa, alkanut heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen päntätä yliopiston pääsykokeisiin, istuen noin 8h päivässä kirjaston lukusalissa. Pääsin opiskelemaan, tein kaikki kesät töitä pitäen max viikon lomaa, ja venytin kesätyörahat lukuvuoden yli ettei tarvitsisi ottaa opintolainaa. Opintotuki asumislisineen kun meni Helsingissä melkein kokonaan vuokraan. Ahmin opiskelijaruokalassa aina lounaalla mahan täyteen että säästyi ruokakuluissa, enkä montaa uutta vaatetta koko yliopistoaikana ostanut. Eikä se tutkintokaan mikään läpihuutojuttu ollut.
Hyvä palkka ei siltikään putoa mulle tyhjästä vaan teen sen eteen, no, töitä, niinkuin toki muutkin palkansaajat. Palkaksi ahkeruudestani asun nyt kivassa talossa ja ajan kivalla autolla. Meillä on 1 auto, toinen menee bussilla tai pyörällä. Mitään asuntoja ei lapsille tule olemaan mahdollista ostella. Tottakai olen onnekas kun olen syntynyt fiksuna, vanhemmat ovat kannustaneet opiskelemaan jne. Enkä ole katkera, tätä juuri halusinkin tehdä. Mutta turha on myös olla kateellinen jos ei olisi valmis tekemään mitä itse olen tehnyt sen ilmaisen koulutukseni eteen.
Syyllistyitkö sinä jotenkin, voi ei ollut tarkoitus.
Tässä ketjussa juuri joku kehui 250000 vuosituloilla, ja kirjoittajan tuttavapiirissä kuulosti myös olevan tavallista :D, toki varmaan käytetty yhden käden kerrointa summassa, mutta palstan tavan mukaan kärjistin itsekin. Kuitenkin tosiasia on, että suurin osa Suomen työssäkäyvistä voi tarjota lapsilleen ihan mukavan elämän tai jos se ei työssäkäyvien vanhempien perheessä onnistu, on todennäköisesti perheen elämänhallinnassa jotain muuta ongelmaa. Ja täälläkin keskusteluissa moni kertoo säästävänsä lapsilisät lasten tileille, koska lapsilisät heidän mielestään kuuluu sinne tilille, eikä vanhempien käyttöön lapsen elatukseen.
Yleisesti kehutaan miten heidän lapsi tienaa itse kotitöillä kännykän jne. Eivät ymmärrä, että köyhissä perheissä ei ole varaa maksaa lapsille kotitöistä. Kotitöiden palkkana on ehkä se karkkipäivä kerran viikossa tai voi valita säästääkö sen pari euroa johonkin tärkeämpään ja saa ehkä ostettua halvimman puhelimen vuoden päästä. Sitten on valitettavasti perheitä joissa ne ruoka- ja karkkirahatkin menee vanhempien päihteisiin, mutta lapsihan siihen ei ole syypää.
Ihminen voi tuntea paremmuutta siitä, että on fiksu, kun on tehnyt parempia valintoja kuin joku köyhä, mutta tämä on mielestäni suurta omahyväisyyttä ja itsensä ylentämistä. Onnekas olet ollut, kun vanhempasi eivät ole rännänneet odotusaikanasi, tai et ole saanut työkyvyn vievää vammaa, joutunut velkahelvettiin ilman omaa syytäsi, saanut rattijuopon autoa kintuillesi. Kaikki ei ole omaa valintaa vaan usein mukana on onnea. Suomi on onneksi vielä hyvinvointivaltio, jossa heikompikin voi kouluttaa itseään, mutta ei sen tien löytämistä helpoksi ole tehty, varsinkin, jos omat voimavarat on kortilla ja läheisistä ei ole neuvojiksi.
Koulutusneuvontaa ja talousoppia pitäisi olla helposti saatavilla kaikille ja peruskoulussa tähän pitäisi erityisesti panostaa.
Toivottavasti nykyinen hallitus saa ilmaisen toisen asteen koulutuksen toteutettua, uskon, sen auttavan monen köyhän perheen lapsen uuteen alkuun, kun tietää, että vanhempien valinnat eivät pakosta ole myös omia valintoja.
Joulun aikaan toivoisi ymmärrystä katsoa omaa suojattua kuplaa kauemmaksi ja nähdä aidosti ihmiset ympärillään.En mä syyllistynyt vaan vittuunnuin kun tuolla jollekin hammaslääkärille huudeltiin ilmaisesta koulutuksesta. Niin ilmaisen koulutuksen saa oikeasti Suomessa ihan jokainen joka opiskelemaan kykenee. Ja totta munassa mä tajuan että olisin voinut syntyä vaikka miten vammaisena, kyllä mulla on myötätuntoa ja ehkä myös itsellä ollut oikeita ongelmia vaikkei ne tähän ketjuun kuulu. Onhan tietysti näitäkin jotka toteaa että kaikilla on rajoitteita, mutta kyllä moni keskituloinenkin ymmärtää että osalla niitä rajoitteita on paljon enemmän ja ne ovat vakavampia. Mullakin on kuitenkin rajallinen määrä rahaa laittaa hyväntekeväisyyteen niin mieluummin ostan kolmelle lapselle 50e lahjan kuin yhdelle 150e.
Siitä ilmaisesta koulutuksesta on näemmä ihan hyvä muistuttaa välissä, silloin kun huudetaan köyhistä asiattomuuksia. Yhteiskunnan tarjoama infra nyt kyitenkin on se syy miksi koulutettu on siinä asemassa, kuin on. Ilman sitä hänkin saattaisi olla siinä pilkattavassa köyhyyskierteessä, jolle on useita syitä. Ja kuten sanottu, sinne kouluun pitää hakea ja jonne kaikki tosiaan eivät pääse. Onko se sitten aina omaa syytä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö noiden lahjojen olla uusia? Esim meiltä löytyisi vanha laskettelusetti, jonks voisin hyvin kuvitella lahjoittavani pois. Samoin on merkkivaatteita, jotka hyväkuntoisia, mutta vaan jääneet pieniksi omille lapsille. Mahdetaanko tämmöisiä huolia Hopeen?
Olisin halunnut lahjoittaa omalle lapsellemme pieneksi jääneen lähes täysin käyttämättömän laadukkaan ja arvokkaan talvihaalarin yhteen vastaavaan joululahjakeräykseen, jossa toivottiin juuri samankokoista haalaria pienelle pojalle. Haalari on siis täysin uutta vastaava. Ei kelvannut. Jätin ostamatta. Käsittämätöntä. Mietin että jos itselläni olisi tiukka rahatilanne ja saisin jostain ilmaiseksi 160 euron uutta vastaavan haalarin, kiljuisin onnesta ja riemusta. Mutta eivät siis hyväksyneet vähänkään käytettyä lahjaa keräykseen.
Tämä on vähän vaikea juttu. Jos Hope ilmoittaisi, että käy myös ihan hieman käytetty tavara, niin missä kohtaa menisi raja? Jonkun lahjoittajan mielestä nukkainen räsy 90-luvulta olisi ”ihan hyvä, kyllä köyhälle pitäisi kelvata”. Hopelta vaatisi ison määrän ylimääräistä työtä ja työntekijöitä, kun vielä joululahjojenkin kohdalla alettaisiin seuloa käytetystä tavarasta oikeasti hyväkuntoiset. Vaikka kuinka olisi tarkat ohjeet, niin mukaan tulvisi väistämättä huonokuntoista kamaa, josta eroon pääseminen on heille ylimääräinen vaiva. Sitä seulomistahan he muutenkin tekevät pitkin vuotta. Mutta jouluna on paljon enemmän kiirettä ja rajatussa ajassa pitäisi saada joululahjat koottua ja toimitettua.
Mutta jos jollain tosiaan on vain hieman kokeiltu tavara, jota todellakaan ei erota uudesta, niin olisiko suuri synti antaa se keräykseen väittäen sitä uudeksi...? Eivät kai he vaadi, että laput ovat paikoillaan.
Minä en oikeasti tiedä, pitäisikö meidän olla antaja- vai pyytäjäpuolella :D Kuulee paljon, kuinka Suomessakin on perheitä, joilla oikeasti ei ole varaa yhteenkään joululahjaan tai kunnon ruokaan, vaikka eivät olekaan mitään ryyppääjiä ja rellestäjiä. Voisin milloin tahansa irrottaa omista rahoistani joku 20-40 e tällaisen perheen avustamiseksi, eikä meidän joulumme siitä huononisi.
Ja sitten toisaalta kuulee näitä, että jouluavustuslahjat ovat satasien arvoista elektroniikkaa ja valtavia muotilegopaketteja ja kaikkea sellaista, mitä tässäkin ketjussa on mainittu. Kun meillä ei todellakaan moisia itsellemme ostella, ei jouluna eikä muulloin. Kaikki vaatteet ja urheiluvälineet ostetaan käytettyinä, ja lasten joululahjat ovat muutaman kympin arvoisia. Jos menisin Hopelta kyselemään, olisimmeko sittenkin niitä köyhiä, joiden pitäisi saada avustusta lahjoihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fiksujahan nuo toiveet eivät ole siinä mielessä, että voi jäädä lahja saamatta kokonaan, kun toivoo liikoja. Mutta kyllä näen punaista näiden jeesustelijoiden kanssa, jotka sanovat, että meillä on tuloja kymmeniä tuhansia kuussa, mutta meidän lapset saa lahjaksi vaan hyvää joulumieltä. Teidän lapset aivan varmasti saavat sopivat vaatteet ja urheiluvälineet silloin kun niille on tarve, tietokoneen, jos sitä opiskelussa tarvitaan, kännykän jos entinen on rikki. Teidän lapsille tod3nnäköisesti säästetään rahastoihin, säästetään asunnon käsirahat valtion tarjoamista lapsilisistä. Ja sitten jaksatte kitistä köyhän lapsen joululahjatoiveista, joille nuo edellä luetellut on utopiaa. Hävetkää jos osaatte, todennäköisesti ette osaa.
Kuin monella oikeasti on tulot kymmeniätuhansia kuussa? Ei Suomessa mitenkään tavallista. Esimerkiksi 4000e bruttopalkasta veroprosentti on 32.8% eli käteen jää alle 2700e/kk. Kolmilapsisessa perheessä tuolla saa toki kaiken tarvittavan, mulla ja puolisolla about sama palkka, mutta ei kaikkea haluamaansa, merkkivaatetta, elektroniikkaa, urheiluvälineitä, pysty tuosta vaan ostamaan uutena kaupasta. Mä en kenenkään lahjatoiveita ole kauhistellut mutta en myöskään osta tuntemattomalle uutena sellaista tavaraa mitä järkevänä ostan omille apsille käytettynä. Toki saa toivoa mitä vaan.
Ja kyllä olen saanut ilmaisen koulutuksen, mitä nyt oppikirjat vaatteet sun muut piti maksaa. Kuten saa jokainen muukin suomalainen jos haluaa. Joten tällä on ihan turha alkaa syyllistämään. Olen opiskellut lukiossa hiki hatussa, alkanut heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen päntätä yliopiston pääsykokeisiin, istuen noin 8h päivässä kirjaston lukusalissa. Pääsin opiskelemaan, tein kaikki kesät töitä pitäen max viikon lomaa, ja venytin kesätyörahat lukuvuoden yli ettei tarvitsisi ottaa opintolainaa. Opintotuki asumislisineen kun meni Helsingissä melkein kokonaan vuokraan. Ahmin opiskelijaruokalassa aina lounaalla mahan täyteen että säästyi ruokakuluissa, enkä montaa uutta vaatetta koko yliopistoaikana ostanut. Eikä se tutkintokaan mikään läpihuutojuttu ollut.
Hyvä palkka ei siltikään putoa mulle tyhjästä vaan teen sen eteen, no, töitä, niinkuin toki muutkin palkansaajat. Palkaksi ahkeruudestani asun nyt kivassa talossa ja ajan kivalla autolla. Meillä on 1 auto, toinen menee bussilla tai pyörällä. Mitään asuntoja ei lapsille tule olemaan mahdollista ostella. Tottakai olen onnekas kun olen syntynyt fiksuna, vanhemmat ovat kannustaneet opiskelemaan jne. Enkä ole katkera, tätä juuri halusinkin tehdä. Mutta turha on myös olla kateellinen jos ei olisi valmis tekemään mitä itse olen tehnyt sen ilmaisen koulutukseni eteen.
Syyllistyitkö sinä jotenkin, voi ei ollut tarkoitus.
Tässä ketjussa juuri joku kehui 250000 vuosituloilla, ja kirjoittajan tuttavapiirissä kuulosti myös olevan tavallista :D, toki varmaan käytetty yhden käden kerrointa summassa, mutta palstan tavan mukaan kärjistin itsekin. Kuitenkin tosiasia on, että suurin osa Suomen työssäkäyvistä voi tarjota lapsilleen ihan mukavan elämän tai jos se ei työssäkäyvien vanhempien perheessä onnistu, on todennäköisesti perheen elämänhallinnassa jotain muuta ongelmaa. Ja täälläkin keskusteluissa moni kertoo säästävänsä lapsilisät lasten tileille, koska lapsilisät heidän mielestään kuuluu sinne tilille, eikä vanhempien käyttöön lapsen elatukseen.
Yleisesti kehutaan miten heidän lapsi tienaa itse kotitöillä kännykän jne. Eivät ymmärrä, että köyhissä perheissä ei ole varaa maksaa lapsille kotitöistä. Kotitöiden palkkana on ehkä se karkkipäivä kerran viikossa tai voi valita säästääkö sen pari euroa johonkin tärkeämpään ja saa ehkä ostettua halvimman puhelimen vuoden päästä. Sitten on valitettavasti perheitä joissa ne ruoka- ja karkkirahatkin menee vanhempien päihteisiin, mutta lapsihan siihen ei ole syypää.
Ihminen voi tuntea paremmuutta siitä, että on fiksu, kun on tehnyt parempia valintoja kuin joku köyhä, mutta tämä on mielestäni suurta omahyväisyyttä ja itsensä ylentämistä. Onnekas olet ollut, kun vanhempasi eivät ole rännänneet odotusaikanasi, tai et ole saanut työkyvyn vievää vammaa, joutunut velkahelvettiin ilman omaa syytäsi, saanut rattijuopon autoa kintuillesi. Kaikki ei ole omaa valintaa vaan usein mukana on onnea. Suomi on onneksi vielä hyvinvointivaltio, jossa heikompikin voi kouluttaa itseään, mutta ei sen tien löytämistä helpoksi ole tehty, varsinkin, jos omat voimavarat on kortilla ja läheisistä ei ole neuvojiksi.
Koulutusneuvontaa ja talousoppia pitäisi olla helposti saatavilla kaikille ja peruskoulussa tähän pitäisi erityisesti panostaa.
Toivottavasti nykyinen hallitus saa ilmaisen toisen asteen koulutuksen toteutettua, uskon, sen auttavan monen köyhän perheen lapsen uuteen alkuun, kun tietää, että vanhempien valinnat eivät pakosta ole myös omia valintoja.
Joulun aikaan toivoisi ymmärrystä katsoa omaa suojattua kuplaa kauemmaksi ja nähdä aidosti ihmiset ympärillään.En mä syyllistynyt vaan vittuunnuin kun tuolla jollekin hammaslääkärille huudeltiin ilmaisesta koulutuksesta. Niin ilmaisen koulutuksen saa oikeasti Suomessa ihan jokainen joka opiskelemaan kykenee. Ja totta munassa mä tajuan että olisin voinut syntyä vaikka miten vammaisena, kyllä mulla on myötätuntoa ja ehkä myös itsellä ollut oikeita ongelmia vaikkei ne tähän ketjuun kuulu. Onhan tietysti näitäkin jotka toteaa että kaikilla on rajoitteita, mutta kyllä moni keskituloinenkin ymmärtää että osalla niitä rajoitteita on paljon enemmän ja ne ovat vakavampia. Mullakin on kuitenkin rajallinen määrä rahaa laittaa hyväntekeväisyyteen niin mieluummin ostan kolmelle lapselle 50e lahjan kuin yhdelle 150e.
Siitä ilmaisesta koulutuksesta on näemmä ihan hyvä muistuttaa välissä, silloin kun huudetaan köyhistä asiattomuuksia. Yhteiskunnan tarjoama infra nyt kyitenkin on se syy miksi koulutettu on siinä asemassa, kuin on. Ilman sitä hänkin saattaisi olla siinä pilkattavassa köyhyyskierteessä, jolle on useita syitä. Ja kuten sanottu, sinne kouluun pitää hakea ja jonne kaikki tosiaan eivät pääse. Onko se sitten aina omaa syytä?
Miten se ilmainen koulutus oikeastaan liittyy suomalaisiin köyhiin? Jossain jenkeissä ihan eri tilanne. Mielestäni Suomessa on juurikin hyvä että kuka tahansa voi opiskella periaatteessa ilmaiseksi. Nyt jo toisen asteen opintoihinkin saa vielä materiaalitukea ja tämä on hyvä asia, että halukkailla ei toivottavasti jää ainakaan rahasta kiinni se opiskelu. Ja jos ei ole tullut jo selväksi niin ainakin joku fiksukin ymmärtää että tyhmänä syntyminen ei ole oma valinta, mutta en valitettavasti ymmärrä miten tuon epäkohdan voisi maailmasta poistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö noiden lahjojen olla uusia? Esim meiltä löytyisi vanha laskettelusetti, jonks voisin hyvin kuvitella lahjoittavani pois. Samoin on merkkivaatteita, jotka hyväkuntoisia, mutta vaan jääneet pieniksi omille lapsille. Mahdetaanko tämmöisiä huolia Hopeen?
Olisin halunnut lahjoittaa omalle lapsellemme pieneksi jääneen lähes täysin käyttämättömän laadukkaan ja arvokkaan talvihaalarin yhteen vastaavaan joululahjakeräykseen, jossa toivottiin juuri samankokoista haalaria pienelle pojalle. Haalari on siis täysin uutta vastaava. Ei kelvannut. Jätin ostamatta. Käsittämätöntä. Mietin että jos itselläni olisi tiukka rahatilanne ja saisin jostain ilmaiseksi 160 euron uutta vastaavan haalarin, kiljuisin onnesta ja riemusta. Mutta eivät siis hyväksyneet vähänkään käytettyä lahjaa keräykseen.
Tämä on vähän vaikea juttu. Jos Hope ilmoittaisi, että käy myös ihan hieman käytetty tavara, niin missä kohtaa menisi raja? Jonkun lahjoittajan mielestä nukkainen räsy 90-luvulta olisi ”ihan hyvä, kyllä köyhälle pitäisi kelvata”. Hopelta vaatisi ison määrän ylimääräistä työtä ja työntekijöitä, kun vielä joululahjojenkin kohdalla alettaisiin seuloa käytetystä tavarasta oikeasti hyväkuntoiset. Vaikka kuinka olisi tarkat ohjeet, niin mukaan tulvisi väistämättä huonokuntoista kamaa, josta eroon pääseminen on heille ylimääräinen vaiva. Sitä seulomistahan he muutenkin tekevät pitkin vuotta. Mutta jouluna on paljon enemmän kiirettä ja rajatussa ajassa pitäisi saada joululahjat koottua ja toimitettua.
Mutta jos jollain tosiaan on vain hieman kokeiltu tavara, jota todellakaan ei erota uudesta, niin olisiko suuri synti antaa se keräykseen väittäen sitä uudeksi...? Eivät kai he vaadi, että laput ovat paikoillaan.
Näin. Mielestäni myös ihan perusteltu linja. Kapasiteettia seulomiseen tarvitsisi paljon enemmän. Ja nyt kuitenkin puhutaan LAHJOISTA, jotka harvoin hankitaan käytettyinä. En usko kovinkaan monen oikeasti lähtökohtaisesti haluavan sellaisia lahjaksi, muu hyväntekeväisyys on sitten eri asia. Isot hankinnat kuten jotkut pyörät ja pelikonsolit on sitten vähän eri asia, mutta tällaisiahan ei tämänkään ketjun mukaan ole sopivaa pyytää.
Lukiko siinä lapussa, että se setti pitää olla uusi ja kallein, mitä rahalla saa, vai olisiko käytettykin kelvannut?
Toisaalta kun itse sain aikoinaan elämäni ensimmäiset uudet luistimet alennusmyynnistä, epäili samalla luokalla ollut pankinjohtajan poika, että ne olivat hänen vanhansa, jotka olin ostanut käytettyinä. Paljasti toki samalla, että kun hänen uusia luistimiaan oli ostettu, oli vanhat annettu vaihdossa. Vaan tekeekö urheiluvälinemyyjät enää nykyään tämmöistä? Varmaan ne käytetyt pitää myydä itse kirpparilla tms.
Hopelle voi viedä käytettyä, mutta puhdasta ja hyväkuntoista tavaraa ympäri vuoden. Lahjakeräykseen uutta, mikä sinänsä ymmärrettävää kuten joku tuossa aiemminkin jo avasikin, eli ei tuollaisen ison kampanjan aikana työntekijät ehtisi käydä läpi käytettyjen lahjojen laatua.
Meilläpäin oli Hopen puussa yksi toive per lappu, lapussa lisäksi sukupuoli ja ikä. Hyvin oli lappuja kadonnut, enää parisenkymmentä jäljellä ja näistä suurin osa teinien lahjakorttitoiveita. Itse laitoin sitten 25e lahjakortin S-ryhmään 17v tytölle, toivottavasti on mieluinen. Oli sielläkin pari kalliimpaa lahjaa joukossa, esim. teinipoika toivoi rinkkaa. Jos olisi itsellä parempi rahatilanne, olisin hyvinkin voinut ostaa. Ehkä joku nuori siellä haaveilee vaellusharrastuksesta ja ajatteli koettaa onneaan, jos joulupuukeräyksen avulla pääsisi alkuun. Who knows. Myös liikuttavan moni jäljelle jäänyt toive oli lippuja uimahalliin.
Hopelle tuodaan todella ala-arvoista käytettyä tavaraa, käytettyjä alushousuja, rikkinäisiä leluja (autosta puuttuu yksi rengas, nukelta puuttuu käsi, kirjoista revitty sivuja), reikäisiä ja likaisia vaatteita yms. Ei Hope mikään roskis ole vaikka moni kuvittelee. Olin kerran harjoittelussa tuolla ja voi jestas sitä roskan määrää, toki moni lahjoittaa hyväkuntoista, osa uuttakin.
Hyvä, että joululahjat ovat uusia. Helpottaa todella paljon lajittelua. Kyllähän taloudellisesti tiukassa olevassa perheessä on totuttu käytettyyn tavaraan ja sinällänsä käytettykin lahja monelle kelpaa. Onhan se fiilis eri, kun sulla on avaamaton Legopaketti kädessä tai saat lelusetin jossa on kaikki palasat tallella tai vaate on koskematon. Köyhäkin ansaitsee joskus jotain uutta.
Vierailija kirjoitti:
Minä en oikeasti tiedä, pitäisikö meidän olla antaja- vai pyytäjäpuolella :D Kuulee paljon, kuinka Suomessakin on perheitä, joilla oikeasti ei ole varaa yhteenkään joululahjaan tai kunnon ruokaan, vaikka eivät olekaan mitään ryyppääjiä ja rellestäjiä. Voisin milloin tahansa irrottaa omista rahoistani joku 20-40 e tällaisen perheen avustamiseksi, eikä meidän joulumme siitä huononisi.
Ja sitten toisaalta kuulee näitä, että jouluavustuslahjat ovat satasien arvoista elektroniikkaa ja valtavia muotilegopaketteja ja kaikkea sellaista, mitä tässäkin ketjussa on mainittu. Kun meillä ei todellakaan moisia itsellemme ostella, ei jouluna eikä muulloin. Kaikki vaatteet ja urheiluvälineet ostetaan käytettyinä, ja lasten joululahjat ovat muutaman kympin arvoisia. Jos menisin Hopelta kyselemään, olisimmeko sittenkin niitä köyhiä, joiden pitäisi saada avustusta lahjoihin?
Joo nämä on hämmentäviä.
Itse lupasin auttaa perhettä jolla kertomuksen mukaan oli erittäin vaikea taloudellinen tilanne, ei tukiverkkoja, ei mitään.
Lapsi toivoi LPS ajoneuvoa (39,95 cittari).
Sen lupasin.
Kului reilu viikko, ja äiti kyselemään, joko olen sen ostanut.
No pahoittelin. Ettei ollut vielä matkalla. No hän siihen, että kun sukulaiset jo osti sellaisen.
Aha, no mä katson sitten jotain muuta LPS.
No itse asiassa, lapsi saa jo jostain muualta sellaisen hahmopaketin ja jotain askarteluvälineitä.
...
Voisinko ostaa sitten vaikka sellaisen LOL-auton kun lapsi tykkää leikkiä myös Lolleilla?
...
Tuumasimme aikani ja totesin, että pahoittelut mutten voi, heidän lapsi sai jo nyt enemmän leluja kuin oma lapsemme tulee tänä jouluna saamaan.
Ostin sitten Kuomat, sukkia ja pikkareita.
Olevan varmaan nyt ihan kus"pää...
Vierailija kirjoitti:
Hopelle tuodaan todella ala-arvoista käytettyä tavaraa, käytettyjä alushousuja, rikkinäisiä leluja (autosta puuttuu yksi rengas, nukelta puuttuu käsi, kirjoista revitty sivuja), reikäisiä ja likaisia vaatteita yms. Ei Hope mikään roskis ole vaikka moni kuvittelee. Olin kerran harjoittelussa tuolla ja voi jestas sitä roskan määrää, toki moni lahjoittaa hyväkuntoista, osa uuttakin.
Hyvä, että joululahjat ovat uusia. Helpottaa todella paljon lajittelua. Kyllähän taloudellisesti tiukassa olevassa perheessä on totuttu käytettyyn tavaraan ja sinällänsä käytettykin lahja monelle kelpaa. Onhan se fiilis eri, kun sulla on avaamaton Legopaketti kädessä tai saat lelusetin jossa on kaikki palasat tallella tai vaate on koskematon. Köyhäkin ansaitsee joskus jotain uutta.
Mä ihmettelin tuota että käytetty ei kelpaa, niin ei olisi itselle tullut mieleenkään lahjoittaa rikkinäistä tavaraa. Uffillekin vien vain sellaista minkä voisin itse pukea päälleni/lasteni päälle mutta on esimerkiksi jäänyt lapsille pieneksi, tai huomaan että joku oma vaate on jäänyt pitkään käyttämättä. Pahoittelen että en muistanut millaisia urpoja ihmiset voivat olla.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ihmetellyt, miten ihmeellä te hyvät ja varakkaat perheen vanhemmat olette onnistuneet kasvattamaan lapsenne noin vaatimattomaksi, etteivät he eivät edes unelmoi mitään kallista tai merkkiä joululahjaksi.
Me ollaan "tavis"perhe ja kyllä meillä teini-ikäiset ovat aina toivoneet saavansa jotakin kallista ja merkkiä. Nytkin tytär toivoi jotakin hirmukallista palapeliä, joka tuntuu olevan nuorten suosiossa.
Jotenkin ap. aloitus on toisaalta ristiriitainen, kun puhutaan mammojen lahjoista ja jos anoppi on sattunut ostamaan väärän merkkistä saippuaa tai astian, siitä syntyy jumalaton meteli ja anoppi haukutaan maan rakoon, kun anopilla ei ole mitään tyylitajua ja laatutietoisuutta.
Mutta köyhän lapsi ei edes pitäisi unelmoida paremmasta, vaan tyytyä siihen mitä muilta jää rippeeksi.Ja niin kuin tuo kaiutin, kun merkkikaiuttimet maksavat 25-40€ mutta sekin on ap. mielestä liian kallis ja lapsen pitäisi tyytyä 1€ kaiuttimeen.
Olen varakkaan perheen lapsi.
Muistan kun isäni osti meille kaikille jouluna Nokia 3310 puhelimet kun ne ilmestyivät.
Mutta nyt aikuisena en ostetele mitään kalliita turhuuksia vaikka olisi varaa.
Säälin kyllä niitä niitä teinejä jotka pyytävät Hopen keräyksessä kalliita lahjoja koska haluavat olla cooleja.
Vaikka hyvin voisi jakaa mainoksia ja tienata sillä rahaa.
Lahjotan mielummin venäjän orpolapsille, katulapsille!
Mission possible
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fiksujahan nuo toiveet eivät ole siinä mielessä, että voi jäädä lahja saamatta kokonaan, kun toivoo liikoja. Mutta kyllä näen punaista näiden jeesustelijoiden kanssa, jotka sanovat, että meillä on tuloja kymmeniä tuhansia kuussa, mutta meidän lapset saa lahjaksi vaan hyvää joulumieltä. Teidän lapset aivan varmasti saavat sopivat vaatteet ja urheiluvälineet silloin kun niille on tarve, tietokoneen, jos sitä opiskelussa tarvitaan, kännykän jos entinen on rikki. Teidän lapsille tod3nnäköisesti säästetään rahastoihin, säästetään asunnon käsirahat valtion tarjoamista lapsilisistä. Ja sitten jaksatte kitistä köyhän lapsen joululahjatoiveista, joille nuo edellä luetellut on utopiaa. Hävetkää jos osaatte, todennäköisesti ette osaa.
Kuin monella oikeasti on tulot kymmeniätuhansia kuussa? Ei Suomessa mitenkään tavallista. Esimerkiksi 4000e bruttopalkasta veroprosentti on 32.8% eli käteen jää alle 2700e/kk. Kolmilapsisessa perheessä tuolla saa toki kaiken tarvittavan, mulla ja puolisolla about sama palkka, mutta ei kaikkea haluamaansa, merkkivaatetta, elektroniikkaa, urheiluvälineitä, pysty tuosta vaan ostamaan uutena kaupasta. Mä en kenenkään lahjatoiveita ole kauhistellut mutta en myöskään osta tuntemattomalle uutena sellaista tavaraa mitä järkevänä ostan omille apsille käytettynä. Toki saa toivoa mitä vaan.
Ja kyllä olen saanut ilmaisen koulutuksen, mitä nyt oppikirjat vaatteet sun muut piti maksaa. Kuten saa jokainen muukin suomalainen jos haluaa. Joten tällä on ihan turha alkaa syyllistämään. Olen opiskellut lukiossa hiki hatussa, alkanut heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen päntätä yliopiston pääsykokeisiin, istuen noin 8h päivässä kirjaston lukusalissa. Pääsin opiskelemaan, tein kaikki kesät töitä pitäen max viikon lomaa, ja venytin kesätyörahat lukuvuoden yli ettei tarvitsisi ottaa opintolainaa. Opintotuki asumislisineen kun meni Helsingissä melkein kokonaan vuokraan. Ahmin opiskelijaruokalassa aina lounaalla mahan täyteen että säästyi ruokakuluissa, enkä montaa uutta vaatetta koko yliopistoaikana ostanut. Eikä se tutkintokaan mikään läpihuutojuttu ollut.
Hyvä palkka ei siltikään putoa mulle tyhjästä vaan teen sen eteen, no, töitä, niinkuin toki muutkin palkansaajat. Palkaksi ahkeruudestani asun nyt kivassa talossa ja ajan kivalla autolla. Meillä on 1 auto, toinen menee bussilla tai pyörällä. Mitään asuntoja ei lapsille tule olemaan mahdollista ostella. Tottakai olen onnekas kun olen syntynyt fiksuna, vanhemmat ovat kannustaneet opiskelemaan jne. Enkä ole katkera, tätä juuri halusinkin tehdä. Mutta turha on myös olla kateellinen jos ei olisi valmis tekemään mitä itse olen tehnyt sen ilmaisen koulutukseni eteen.
Syyllistyitkö sinä jotenkin, voi ei ollut tarkoitus.
Tässä ketjussa juuri joku kehui 250000 vuosituloilla, ja kirjoittajan tuttavapiirissä kuulosti myös olevan tavallista :D, toki varmaan käytetty yhden käden kerrointa summassa, mutta palstan tavan mukaan kärjistin itsekin. Kuitenkin tosiasia on, että suurin osa Suomen työssäkäyvistä voi tarjota lapsilleen ihan mukavan elämän tai jos se ei työssäkäyvien vanhempien perheessä onnistu, on todennäköisesti perheen elämänhallinnassa jotain muuta ongelmaa. Ja täälläkin keskusteluissa moni kertoo säästävänsä lapsilisät lasten tileille, koska lapsilisät heidän mielestään kuuluu sinne tilille, eikä vanhempien käyttöön lapsen elatukseen.
Yleisesti kehutaan miten heidän lapsi tienaa itse kotitöillä kännykän jne. Eivät ymmärrä, että köyhissä perheissä ei ole varaa maksaa lapsille kotitöistä. Kotitöiden palkkana on ehkä se karkkipäivä kerran viikossa tai voi valita säästääkö sen pari euroa johonkin tärkeämpään ja saa ehkä ostettua halvimman puhelimen vuoden päästä. Sitten on valitettavasti perheitä joissa ne ruoka- ja karkkirahatkin menee vanhempien päihteisiin, mutta lapsihan siihen ei ole syypää.
Ihminen voi tuntea paremmuutta siitä, että on fiksu, kun on tehnyt parempia valintoja kuin joku köyhä, mutta tämä on mielestäni suurta omahyväisyyttä ja itsensä ylentämistä. Onnekas olet ollut, kun vanhempasi eivät ole rännänneet odotusaikanasi, tai et ole saanut työkyvyn vievää vammaa, joutunut velkahelvettiin ilman omaa syytäsi, saanut rattijuopon autoa kintuillesi. Kaikki ei ole omaa valintaa vaan usein mukana on onnea. Suomi on onneksi vielä hyvinvointivaltio, jossa heikompikin voi kouluttaa itseään, mutta ei sen tien löytämistä helpoksi ole tehty, varsinkin, jos omat voimavarat on kortilla ja läheisistä ei ole neuvojiksi.
Koulutusneuvontaa ja talousoppia pitäisi olla helposti saatavilla kaikille ja peruskoulussa tähän pitäisi erityisesti panostaa.
Toivottavasti nykyinen hallitus saa ilmaisen toisen asteen koulutuksen toteutettua, uskon, sen auttavan monen köyhän perheen lapsen uuteen alkuun, kun tietää, että vanhempien valinnat eivät pakosta ole myös omia valintoja.
Joulun aikaan toivoisi ymmärrystä katsoa omaa suojattua kuplaa kauemmaksi ja nähdä aidosti ihmiset ympärillään.En mä syyllistynyt vaan vittuunnuin kun tuolla jollekin hammaslääkärille huudeltiin ilmaisesta koulutuksesta. Niin ilmaisen koulutuksen saa oikeasti Suomessa ihan jokainen joka opiskelemaan kykenee. Ja totta munassa mä tajuan että olisin voinut syntyä vaikka miten vammaisena, kyllä mulla on myötätuntoa ja ehkä myös itsellä ollut oikeita ongelmia vaikkei ne tähän ketjuun kuulu. Onhan tietysti näitäkin jotka toteaa että kaikilla on rajoitteita, mutta kyllä moni keskituloinenkin ymmärtää että osalla niitä rajoitteita on paljon enemmän ja ne ovat vakavampia. Mullakin on kuitenkin rajallinen määrä rahaa laittaa hyväntekeväisyyteen niin mieluummin ostan kolmelle lapselle 50e lahjan kuin yhdelle 150e.
Eiköhän sille hammaslääkärillekin vittuilla ihan siitä, että hän kuvittelee kustantavansa veroillaan vain köyhien sosiaalietuuksia, vaikka on itsekin hyötynyt jonkun vanhemman hammaslääkärin veroista koulutuksen muodossa. Mutta tietysti oikeiston tavoitteena on, että tulevaisuudessa suomessakin vain rikkaat saavat kouluttautua.
Ja kukaan ei ole pyytänyt sinua ostamaan 150€ lahjaa kenellekään, mutta sinulla näkyy olevan kova tarve määritellä mitä kukakin saa toivoa.
Heeetkonen.. Miksi kintaat ei ole hyvä lahjatoive? Itse sain lapsena kauniit, sammalenvihreät sormikkaat joululahjaksi. Oli paras ja mieleenpainuvin joululahja. Olen jatkanut lasteni kanssa samaa perinnettä, joululahjoja saa toivoa yhtä ja s voi olla vaikka taskulamppu. Kun lapsi sai sen, niin sanoi, että muut paketit voi toiset ottaa, kun mummot niitä tyrkytti. :) Meidän onni ei ole lahjakasa.