Lue keskustelun säännöt.
Lopetan yläasteen aineenopettajan työni jouluun, enkä enää koskaan palaa opettajaksi.
04.12.2019 |
Olen töissä koulussa, jonne tulee oppilailta kivoilta ja hyviltä alueilta. Koulu ei missään nimessä ole mikään huonomaineinen, eikä siellä ole isoja ongelmia. Niin sanottuja tavallisten perheiden tavallisia lapsia.
MUTTA! Oppilaista on viimeisen kymmenen vuoden aikana tullut niin röyhkeitä, etten tajua, miten kukaan enää jaksaa opettaa ketään. Oppilailla on pelkkiä oikeuksia, eikä minkäänlaisia velvollisuuksia. Joudun päivittäin tällaisiin tilanteisiin:
- oppilas kuuntelee kuulokkeilla musiikkia tunnilla, eikä ota kuulokkeita pois, vaikka pyydän
- oppilas sanoo minua v***n h***aksi, koska pyydän avaamaan kirjan
- oppilas ei suostu lähtemään tukiopetukseen erityisopettajan kanssa tunnilta
- oppilas pompottelee palloa käytävällä, eikä lopeta tai anna palloa minulle
- oppilas heittää ruokaa lattialle, eikä suostu siivoamaan
Aivan tavallisia, yksinkertaisia, pieniä asioita, joiden kanssa en joutuisi kamppailemaan, jos kyseessä olisi oma lapsi. Koska olen opettaja, en voi korottaa ääntäni, en voi koskea, en voi työntää, en voi ottaa väkisin oppilaalta mitään pois, en voi avata oppilaan reppua ja ottaa sieltä pois edes pommia, ellen ole varma, että sellainen siellä on.
Oppilaat ovat tajunneet, että opettajat ovat neuvottomia, kun kurinpitotoimet ovat pahimmillaankin vain "vakavia kasvatuskeskusteluja". Mitä sellainen auttaa, jos se ruoka pitää kuitenkin jonkun muu siivota lattialta? Tai jos tunnilla oppilas ei kuuntele mitään (koska kuulokkeet korvissa), eikä opi mitään ja minulla on velvollisuus opettaa ja saada oppilaat etenemään.
Olen niin puhki! En kannata fyysistä väkivaltaa, mutta jonkinlaiset kontaktit olisi pakko sallia koulussa. Edes niin, että voisin työntää oppilaan ulos luokasta.
Kommentit (406)
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin aineope, joka lopettaa uransa Joulujuhliin. Sillä erotuksella, että se tulee täytenä yllätyksenä koko henkilökunnalle... laitoshuoltajia lukuunottamatta.
Minua on pompoteltu sijaisena, vaikka teen hommani täyspäiväisenä.
Tunnit alkaa AINA klo 8.15. Sitten on 2-3 tuntia taukoa ja hommelit jatkuu iltapäivällä.
Kun lomat alkaa saan kenkää ja kun koulu taas alkaa, aloitan "uutena työntekijänä". Näillä on menty jo vuosia. Työtunnit on kokoajan vähentyneet ja ensi vuoden puolella taas.No mutta Imperiumin vastaisku tulee nyt. Syysloman vuoksi olen taas uusi työntekijä koeajalla, ilman irtisanomisaikaa.
On kiva nähdä rehtorin ilme, kun joulujuhlan päätteeksi ojennan irtisanomisilmoitukseni.Ja jos toimintani kuulostaa veemäiseltä, niin voisin ilmoittaa lopettamiseni myös 7.1.2020 tekstiviestillä.
Voisin kertoa satoja, ellei tuhansia itseeni kohdistuneita kiusaamistilanteita, niin oppilaiden kuin työkavereidenkin taholta. Mutta antaa olla.
No tuohan on laitonta. Jos olet ollut jo pitkään samassa talossa, sinulla ei enää voi olla koeaikaa. Lisäksi jos opetustunteja on koko vuodelle, sijaista ei voi laittaa pihalle lyhyiden lomien ajaksi. Oletko siis tehnyt tuota samassa talossa jo useamman vuoden? Jos olet tehnyt ja jos tunteja on vastakin, kahden vuoden kuluttua sinua on kohdeltava vakituisena työntekijänä (jos olet pätevä), koska perusteita määräaikaisuuksille ei ole. Ota yhteyttä luottamusmieheesi ja OAJ:n lakimieheen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsilta puuttuu kunnioitus aikuisia kohtaan. Kun aikuisista on tehty jotain pellehermanneja joiden pitää saada lapset toimimimaan lässyttämällä ja hassuttamalla, niin miksipä lapset mitään kunnioittaisikaan?
Olen itse päiväkodissa töissä, mutta en siedä epäkunnioittavaa käytöstä aikuisia enkä lapsia kohtaan. Puutun heti jos joku minua vähänkään haukkuu tai inkuttaa tai väheksyy. Voi olla, että joku päivä joudun ongelmiin tämän takia. Kehun silloin kun aihetta kehua ja pyrin kehumaankin paljon, mutta elämä on kuitenkin muutakin kuin kehua. Toivon, että meiltä lähtee kouluun lapsia, joilla on edes jonkinlainen kunnioituksen siemen aikuisia kohtaan.
Jos joku lapsi häiritsee yhteisiä hetkiä eikä usko kun kerran tai pari sanoo, niin sitten poisto muita häiritsemästä (meillä voi "poistetun" viedä vaikka ihan pienten ryhmään siksi aikaa kun ikätoverit tekee kehittävämpää), siitä huolimatta että se lapsi jää sitten opetuksesta tai toimminasta paitsi, usein nämä häiriköt on jo päiväkodissa hyvin iloisia siitä, että pääsevät pois opetuksen parista. Kaikkia ei voi pelastaa vaikka halua olisikin, sillä tavalla kuitenkin jaksaa tässä työssä, hoitaa oman alueensa ja tekee parhaansa ja se riittää, turha uupumukseen asti stressata.
Kai te kerrotte aina lasta hakevalle huoltajalle, että lapsi on häiriköinnin takia siirretty toiseen ryhmään? Koulumaailmassa on hyvin tarkkaa, että kaikki tällaiset toimenpiteet kirjataan Wilmaan huoltajien nähtäväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsilta puuttuu kunnioitus aikuisia kohtaan. Kun aikuisista on tehty jotain pellehermanneja joiden pitää saada lapset toimimimaan lässyttämällä ja hassuttamalla, niin miksipä lapset mitään kunnioittaisikaan?
Olen itse päiväkodissa töissä, mutta en siedä epäkunnioittavaa käytöstä aikuisia enkä lapsia kohtaan. Puutun heti jos joku minua vähänkään haukkuu tai inkuttaa tai väheksyy. Voi olla, että joku päivä joudun ongelmiin tämän takia. Kehun silloin kun aihetta kehua ja pyrin kehumaankin paljon, mutta elämä on kuitenkin muutakin kuin kehua. Toivon, että meiltä lähtee kouluun lapsia, joilla on edes jonkinlainen kunnioituksen siemen aikuisia kohtaan.
Jos joku lapsi häiritsee yhteisiä hetkiä eikä usko kun kerran tai pari sanoo, niin sitten poisto muita häiritsemästä (meillä voi "poistetun" viedä vaikka ihan pienten ryhmään siksi aikaa kun ikätoverit tekee kehittävämpää), siitä huolimatta että se lapsi jää sitten opetuksesta tai toimminasta paitsi, usein nämä häiriköt on jo päiväkodissa hyvin iloisia siitä, että pääsevät pois opetuksen parista. Kaikkia ei voi pelastaa vaikka halua olisikin, sillä tavalla kuitenkin jaksaa tässä työssä, hoitaa oman alueensa ja tekee parhaansa ja se riittää, turha uupumukseen asti stressata.
Kai te kerrotte aina lasta hakevalle huoltajalle, että lapsi on häiriköinnin takia siirretty toiseen ryhmään? Koulumaailmassa on hyvin tarkkaa, että kaikki tällaiset toimenpiteet kirjataan Wilmaan huoltajien nähtäväksi.
Tietenkin kerrotaan.
Vierailija kirjoitti:
Ja edellinen jaksaa, että mies on kertonut, että heidänkin koulussaan moni on " uupunut" ja avautunut miten hakevat muita töitä. Useimmiten kyseessä on nainen. Ehkä sinne hakeutuu vääränlaiset tyypit, varsinkin aineenopettajaksi saatetaan päätyä puolivahingossa, kun ei ole oikein löydetty muuta ja tajutaan, että pakko mennä opettamaan esim. ruotsia yläkouluun, eikä muita realistisia työpaikkoja (joista saisi saman palkan ja edut), ole tarjolla.
Meidän yläkoulusta on tällä hetkellä kolme miesopettajaa hermolomalla. Naiset puurtavat eteenpäin. Nämä miehet ovat virkavuosiltaan eri-ikäisiä, yksi ollut muutaman vuoden, toinen lähellä eläkeikää, kolmas siltä väliltä. Eivät jaksa mullittelevia teinejä eivätkä silmille tulevia huoltajia eivätkä kyvytöntä rehtoria.
Vierailija kirjoitti:
Ja edellinen jaksaa, että mies on kertonut, että heidänkin koulussaan moni on " uupunut" ja avautunut miten hakevat muita töitä. Useimmiten kyseessä on nainen. Ehkä sinne hakeutuu vääränlaiset tyypit, varsinkin aineenopettajaksi saatetaan päätyä puolivahingossa, kun ei ole oikein löydetty muuta ja tajutaan, että pakko mennä opettamaan esim. ruotsia yläkouluun, eikä muita realistisia työpaikkoja (joista saisi saman palkan ja edut), ole tarjolla.
Koska tässä ketjussa on moneen otteeseen tuotu esille sukupuolinäkökulma, haluan tuoda esille pari huomiota. Ensinnäkin poikaoppilaat saattavat kohdella naisopettajia ja tyttöoppilaita todella törkeästi pelkästään sukupuolen vuoksi. Tässä ei ole kyse mistään miesten luontaisesta auktoriteetista vaan kotoa opituista ikävistä naisiin kohdistuvista asenteista. Vanhemmat myös kyseenalaistavat naisopettajan päätökset helpommin. Tiukka naisopettaja on nipo, tiukka miesopettaja jämäkkä.
Toisekseen suuri osa koulun emotionaalisesta kuormasta kaatuu naisopettajien harteille. Oppilaat kokevat usein helpommaksi avautua perheeseen ja yleensä yksityiselämäänsä liittyvistä ongelmista naisopettajille. Tiedän useita kollegoita, jotka ovat vuorovaikutuksen näkökulmasta kuin teflonia. Kyllähän oppilaat sen aistivat ja jättävät vaivaamatta näitä, lähes aina miespuolisia opettajia, huolillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin aineope, joka lopettaa uransa Joulujuhliin. Sillä erotuksella, että se tulee täytenä yllätyksenä koko henkilökunnalle... laitoshuoltajia lukuunottamatta.
Minua on pompoteltu sijaisena, vaikka teen hommani täyspäiväisenä.
Tunnit alkaa AINA klo 8.15. Sitten on 2-3 tuntia taukoa ja hommelit jatkuu iltapäivällä.
Kun lomat alkaa saan kenkää ja kun koulu taas alkaa, aloitan "uutena työntekijänä". Näillä on menty jo vuosia. Työtunnit on kokoajan vähentyneet ja ensi vuoden puolella taas.No mutta Imperiumin vastaisku tulee nyt. Syysloman vuoksi olen taas uusi työntekijä koeajalla, ilman irtisanomisaikaa.
On kiva nähdä rehtorin ilme, kun joulujuhlan päätteeksi ojennan irtisanomisilmoitukseni.Ja jos toimintani kuulostaa veemäiseltä, niin voisin ilmoittaa lopettamiseni myös 7.1.2020 tekstiviestillä.
Voisin kertoa satoja, ellei tuhansia itseeni kohdistuneita kiusaamistilanteita, niin oppilaiden kuin työkavereidenkin taholta. Mutta antaa olla.
Miksi pitää antaa irtisanomisilmoitus, jos työsuhde on katkolla. Ethän sinä irtisanoudu vaan et ota uutta määräaikaista tuntiopen tehtävää. ..onko päätoimisen tunnit? Jos ei niin teet tuntityönä eikä kukaan järkevä lopeta yhtäkkiä, kun on ensin luvannut työt tehdä.
Tästä seuraa myös karenssi.
En usko tät viestiä.
Vierailija kirjoitti:
Lapsilta puuttuu kunnioitus aikuisia kohtaan. Kun aikuisista on tehty jotain pellehermanneja joiden pitää saada lapset toimimimaan lässyttämällä ja hassuttamalla, niin miksipä lapset mitään kunnioittaisikaan?
Olen itse päiväkodissa töissä, mutta en siedä epäkunnioittavaa käytöstä aikuisia enkä lapsia kohtaan. Puutun heti jos joku minua vähänkään haukkuu tai inkuttaa tai väheksyy. Voi olla, että joku päivä joudun ongelmiin tämän takia. Kehun silloin kun aihetta kehua ja pyrin kehumaankin paljon, mutta elämä on kuitenkin muutakin kuin kehua. Toivon, että meiltä lähtee kouluun lapsia, joilla on edes jonkinlainen kunnioituksen siemen aikuisia kohtaan.
Jos joku lapsi häiritsee yhteisiä hetkiä eikä usko kun kerran tai pari sanoo, niin sitten poisto muita häiritsemästä (meillä voi "poistetun" viedä vaikka ihan pienten ryhmään siksi aikaa kun ikätoverit tekee kehittävämpää), siitä huolimatta että se lapsi jää sitten opetuksesta tai toimminasta paitsi, usein nämä häiriköt on jo päiväkodissa hyvin iloisia siitä, että pääsevät pois opetuksen parista. Kaikkia ei voi pelastaa vaikka halua olisikin, sillä tavalla kuitenkin jaksaa tässä työssä, hoitaa oman alueensa ja tekee parhaansa ja se riittää, turha uupumukseen asti stressata.
Eihän sinulla ole halua pelastaa ketään. Haluat rangaista. Haluat olla ilkeä ja tuomita jo alle kouluikäisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selkeytys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut opettajat ovat kyllä tosi päteviä opettajia tietonsa puolesta, mutta siihen se sitten jääkin. Opettamisen taito ja esiintymiskyky pitää olla myös hallussa ja sanan hallinta sekä kyky ottaa koko luokkahuoneen oppilaat haltuun. Opettaja on siellä vähän kuin näyttelijä, joka ottaa katsekontaktia yleisöön. (Tässä tapauksessa lapset on yleisö, jonka edessä opettaja esiintyy.) Olen harrastajanäyttelijä, teen sijaisuuksia opena, saan oppilaat "haltuun" jo pelkällä esiintymiselläni, jossa on myös huumoria mukana. Monet oppilaat ovatkin sanoneet, että viihtyvät tunneillani, koska silloin on rento, mutta "tukeva ote tuntityöskentelyyn". Opena oleminen vaatii paljon muutakin kun vain opettamista, käytännön asiat on monella opella vielä "lapsen kengissä".
Mutta jos olisit lukenut sivuakaan kasvatustiedettä ja pedagogiikkaa tietäisit että opettajan työ ei saa olla näyttelemistä, manipulaatiota eikä sillä saa hakea itselleen yleisöä tai huomiota.
Paljon on maailmassa negatiivisia kokemuksia näistä "karismaattisista johtajista"
Voit googlata asiaa vaikka sanoilla "indoktrinaatio kasvatuksessa". Ihan oikeasti ne oikeat ope opinnot kannattaa ;) vaikka toki opet tekee työtä myös persoonallaan. Se ei kuitenkaan tarkoita mitään esiintymistä.Olet väärässä. Tuo edellinen on juuri oikea tapa, ehkä väärä ilmaisu asialle.
Millä tavalla saat herätettyä huomion ja kiinnostuksen. Se on koko opetuksen ydin.
Miten saat ryhmän haltuun ja keskittymään. Hauskaakin saa olla. Osallistua saa. Minä kannatan jopa tunteita, lähinnä positiivisia. Ne tilanteet jää mieleen. Kannattaa luoda suhde niihin nuoriin.
Itse en ole näyttelijä mutta pari kollegaa on ja he vasta ovat onnistuneet. Pieni kevennys näytelmänä tunnin alussa saa kaikki hereille.
Itse esitän lähinnä itseäni. Siltä se välillä tuntuu, kun tavoite on saada ryhmä haltuun, innostaa, herättää kiinnostusta. Se ei aina onnistu innostustasolla, mutta aina olen hallinnut ryhmää. Parhaimmillaan olen itsekin innostunut ja voimaantunut.
Joskus näen poissaolevan oloisen opettajan tulevan ryhmn kanssa tilanteeseen. Ei vähääkään kontaktia. Ryhmä hajoaa käsiin. Kun se ei vaadi kuin katseita. Vastuuta. Kiinnostusta. Ehkä itseluottamusta.
Onpa ylimielistä ja kuten sanottua, narsistista tekstiä. Ikään kuin juuri sinun tapasi olisi ylivertainen ja saisit tuosta noin vain kaikkien oppilaiden täyden potentiaalin esille ja pystyisit luomaan ainutlaatuisen ja henkilökohtaisen suhteen jokaiseen oppilaaseen.
On myös niitä oppilaita, joita kaikenlaiset draama- ja muut luovat harjoitukset ja se, että pakotetaan tuomaan tunteita esille ryhmässä, ahdistaa. Nämä oppilaat nauttivat siitä, että saavat rauhassa kuunnella opettajaa, lukea aiheesta kirjasta ja tehdä tehtäviä.
Menetelmäsi - opettajan karisman, henkilökohtaisen opettaja-oppilassuhteen sekä tunteiden esille tuomisen korostaminen - kuulostavat aika lailla samoilta kuin viime viikkoina julkisuudessa esillä olleen, tuomiota odottavan itseoppineen pedagogin.
Kuka tämä itseoppinut pedagogi on?
Olen pahoillani, ettet tykännyt kirjoituksestani. Olen pahoillani, että sait siitä väärän käsityksen. Mainitsemasi menetelmät eivät kuulu minun menetelmiini. Ei draamaa tai luovaa toimintaa. Ei edes opettajan karismaa. Saati tunteiden tuominen esiin ryhmässä. Puhuin tunnekokemuksesta. Hauskaa. Merkittävää.
Naristinen kirjoitus? Ehkäpä omasi on sitä enemmän. Ilkeä. Lukutaidoton. Alistava. Henkilöönkäyvä.
Sen tiedän, että lukeminen, tehtävien tekeminen ja kuuntelu on ok oikein monelle. Eikä näissä ome mitään vikaa. Monia menetelmiä luovasti! Ja monenlaisia opettajia!
Etkö ole lainkaan seurannut uutisia? Tämä tapaushan on ollut pääuutisia jo pari viikkoa, ja varsinkin opetusalan ammattilaisia aihe kiinnostaa, luulisi, että myös harrastajateatterin ystäviä. En kirjoita nimeä, sillä nimien käyttäminen johtaa yleensä ketjun poistamiseen. Tarkoitan tätä teatterialalla pitkään vaikuttanutta henkilöä, jota syytetään ihmiskaupasta ja jonka kehittämä pedagoginen menetelmä on ulkopuolisen tekemässä arviossa todettu jo vuosia sitten vahingolliseksi.
Viimeisimmän viestisi sävy ("Monia menetelmiä luovasti! Ja monenlaisia opettajia") on aika erilainen kuin ensimmäisen, jos siis kyseessä on sama kirjoittaja. Ensimmäisessä viestissä, jossa kuvaat opettajan työtä näyttelemiseksi, sanot monella opettajalla olevan käytännön asioiden lapsen kengissä ja että itse onnistut saamaan oppilaat haltuun pelkillä esiintymistaidoillasi. Viestissä vähätellään ammattipedagogien osaamista ja nostetaan oma harrastajateatterin parissa hankittu kokemus yläpuolelle. Eiköhän tämä kalskahda aika moneenkin korvaan ylimieliseltä ja narsistiselta.
Ei kalskahda. Minä en ole tuo näyttelijä vaan häntä kannattanut opettaja. Tuo näyttelijäkään ei kuulosta millään tavalla narsistiselta. Sinähän arvostelit juurikin seuraavan eli minun menetelmiä vääristäen ja ilkeästi. Suorasraan lukutaidottomasti.
Myös tässä viestissäsi on kononainen kappale ilkeilyä. Etkö lue uutisia ym.
Mitä lisäarvoa saat olemalla ilkeä. Oletko yhtä ilkeä opettajana. Kunjan saan näpäyttää!
Luulin kyseessä olevan koko ajan sama kirjoittaja, ja narsistisuutta koskeva kommentti liittyi nimenomaan viestiin, jossa verrataan opettajan työtä näyttelemiseen ja nostetaan harrastajateatterissa hankittu kokemus yliopistossa hankitun pedagogisen osaamisen yläpuolelle. Nähdäkseni tätä saa kritisoida aivan samoin kuin vaikkapa lääkärit voivat kritisoida itseoppineita "vaihtoehtolääketieteen" kannattajia.
Yllättyminen siitä, että opettaja ei seuraa uutisia, ei liity näpäyttämisenhaluun vaan on vilpitöntä ihmettelyä. Itse näkisin, että tässä työssä on todella tärkeää seurata ajankohtaisia keskustelunaiheita, erityisesti silloin kun ne liittyvät läheisesti omaan alaan.
Sen perusteella, miten joku käyttäytyy tai keskustelee anonyymilla keskustelupalstalla, ei voi päätellä paljoakaan käytöksestä tai puhetavasta muualla. Tuskin itsekään käytät tässä keskusteluketjussa käyttämiäsi sanoja (ilkeä, lukutaidoton, henkilöönkäyvä) opettajan työssäsi.
Kotona ne käytöstavat opitaan. Otetaan vakavasti ne viestit mitä koululta tulee. Sitten pelit ja pensselit naftaliiniin, puhelin myös joksikin aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajan jatkuva nalkuttaminen, valittaminen ja raivoaminen turhista asioista ovat aina oiva tapa saada vihaisia ja tottelemattomia teinejä vastaansa. Jos joku ei ota kuulokkeitansa pois, anna olla! Turhaan alat mitään showta siitä vetämään, se ei hyödytä ketään. Edessä on nuoren oma tulevaisuus ja yläasteiässä siitä voi jo alkaa itse ottamaan vastuuta. Se että pakotat jonkun kuuntelemaan tunneillasi, ei myöskään hyödytä ketään. Oppimista varten vaaditaan omaa halua, muuten se ei toimi. Itse olin lopen uupunut yläasteen jälkeen, sillä minulla oli hyvin paljon ongelmia joidenkin opettajien kanssa. Minua kohdeltiin ongelma nuorena joka "ei osaa käyttäytyä" ja jolla "ei ole tulevaisuutta". Valmistuin kuitenkin hyvin arvosanoin, käyttäytmisen arvosanana komeili tosin kutonen. Noh, lukioon menin ja yhtäkään opettajaa ei ole, kenen kanssa en olisi tullut toimeen. Ei yhtäkään! Olen kokenut kaikki mukaviksi ja arvostan heitä aivan eri tavalla. Se että valitetaan siitä että pipo on päällä kun on just tullut ovesta sisään, tai annetaan jälki-istuntoa koska on mennyt vessaan piiloon välitunnilla koska ulkona on 20 astetta pakkasta (samalla kun itse seisovat sisällä ovien takana varmistamassa että kukaan ei vaan tule sisään), aiheuttaa ihan omanlaisensa aggression näitä ihmisiä kohtaan, mikä on enemmän kuin ymmärrettävää. Nuorilla on muutenkin vaikea vaihe elämässään meneillään, eikä se helpota että joku on jatkuvasti hengittämässä niskaan milloin mistäkin. Nyt opiskelen aineenopettajaksi, enkä voisi olla enemmän kuin innoissani.
Muistathan sitten opettaessasi, että yhteiset säännöt ovat kaikki kaikessa. Myös sinun on aikanaan valvottava, että oppilaat menevät ulos välitunnilla ja että he eivät käytä pipoa sisällä ja että he puhuttelevat sinua kohteliaasti. Sinun velvollisuuksiisi myös kuuluu se, että jokainen on luokassa vastaanottavainen ja pitää ne kuulokkeet pois päästä. Niille on oma aikansa, esim. kun tehdään tehtäviä, voi kuunnella musiikkia. Kun on yhteisopetuksen aika, silloin kaikki kuuntelevat. Sinun ja vain sinun velvollisuutesi on ohjata peruskoululainen oppimaan ja opiskelun pariin. Jos sinä annat sen mukulan istua siellä takki päällä kuulokkeet korvilla seuraamassa kännystä leffaa opiskelemisen sijaan, siinä on sinun pääsi vadilla. Ei sen lapsen.
Muuten olet kuin nössöisä, joka rys sii kaikki kasvattajaäidin säännöt, joilla arkea pyöritetään. Samalla teet todella pas*amaisen teon niille opettajille, jotka vaativat yhteisten sääntöjen noudattamista. Peruskoulussa kun opetellaan myös käyttäytymistä ja yhteisten sääntöjen noudattamista, ei pelkästään oppiaineita.
Opettajatkin joutuvat aika ajoin pihaan. Pakkasella käytetään kunnon talvivaatteita, idi*otit palelevat siellä nilkat paljaina.
Valitettavasti tämä on peruskoulun kuva ja asenne tänä päivänäkin.
Vierailija kirjoitti:
Kotona ne käytöstavat opitaan. Otetaan vakavasti ne viestit mitä koululta tulee. Sitten pelit ja pensselit naftaliiniin, puhelin myös joksikin aikaa.
Anteeksi mitä?
Sinä määrität minun kotini rangaistukset? Ei!
Ei kai yksikään opettaja näin ajattele!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsilta puuttuu kunnioitus aikuisia kohtaan. Kun aikuisista on tehty jotain pellehermanneja joiden pitää saada lapset toimimimaan lässyttämällä ja hassuttamalla, niin miksipä lapset mitään kunnioittaisikaan?
Olen itse päiväkodissa töissä, mutta en siedä epäkunnioittavaa käytöstä aikuisia enkä lapsia kohtaan. Puutun heti jos joku minua vähänkään haukkuu tai inkuttaa tai väheksyy. Voi olla, että joku päivä joudun ongelmiin tämän takia. Kehun silloin kun aihetta kehua ja pyrin kehumaankin paljon, mutta elämä on kuitenkin muutakin kuin kehua. Toivon, että meiltä lähtee kouluun lapsia, joilla on edes jonkinlainen kunnioituksen siemen aikuisia kohtaan.
Jos joku lapsi häiritsee yhteisiä hetkiä eikä usko kun kerran tai pari sanoo, niin sitten poisto muita häiritsemästä (meillä voi "poistetun" viedä vaikka ihan pienten ryhmään siksi aikaa kun ikätoverit tekee kehittävämpää), siitä huolimatta että se lapsi jää sitten opetuksesta tai toimminasta paitsi, usein nämä häiriköt on jo päiväkodissa hyvin iloisia siitä, että pääsevät pois opetuksen parista. Kaikkia ei voi pelastaa vaikka halua olisikin, sillä tavalla kuitenkin jaksaa tässä työssä, hoitaa oman alueensa ja tekee parhaansa ja se riittää, turha uupumukseen asti stressata.
Eihän sinulla ole halua pelastaa ketään. Haluat rangaista. Haluat olla ilkeä ja tuomita jo alle kouluikäisen.
Eli jos lapsi sanoo mulle että "haista paska", niin en saisi häntä puhutella ankarasti ja sanoa rehellisesti miten tuollainen loukkaa ja on erittäin epäkunnioittavaa? Miksi en saisi sanoa, meneekö lapsi siitä mielestäsi rikki?
Ja mistä päättelit etten "halua pelastaa"? Teen parhaani, mutta kaikkia ei vain voi pelastaa, järjestelmä on sellainen että lastenhoitajan mahdollisuudet tehdä yhtään mitään on erittäin rajalliset, varsinkin jos vanhemmat eivät ota neuvoja vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selkeytys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut opettajat ovat kyllä tosi päteviä opettajia tietonsa puolesta, mutta siihen se sitten jääkin. Opettamisen taito ja esiintymiskyky pitää olla myös hallussa ja sanan hallinta sekä kyky ottaa koko luokkahuoneen oppilaat haltuun. Opettaja on siellä vähän kuin näyttelijä, joka ottaa katsekontaktia yleisöön. (Tässä tapauksessa lapset on yleisö, jonka edessä opettaja esiintyy.) Olen harrastajanäyttelijä, teen sijaisuuksia opena, saan oppilaat "haltuun" jo pelkällä esiintymiselläni, jossa on myös huumoria mukana. Monet oppilaat ovatkin sanoneet, että viihtyvät tunneillani, koska silloin on rento, mutta "tukeva ote tuntityöskentelyyn". Opena oleminen vaatii paljon muutakin kun vain opettamista, käytännön asiat on monella opella vielä "lapsen kengissä".
Mutta jos olisit lukenut sivuakaan kasvatustiedettä ja pedagogiikkaa tietäisit että opettajan työ ei saa olla näyttelemistä, manipulaatiota eikä sillä saa hakea itselleen yleisöä tai huomiota.
Paljon on maailmassa negatiivisia kokemuksia näistä "karismaattisista johtajista"
Voit googlata asiaa vaikka sanoilla "indoktrinaatio kasvatuksessa". Ihan oikeasti ne oikeat ope opinnot kannattaa ;) vaikka toki opet tekee työtä myös persoonallaan. Se ei kuitenkaan tarkoita mitään esiintymistä.Olet väärässä. Tuo edellinen on juuri oikea tapa, ehkä väärä ilmaisu asialle.
Millä tavalla saat herätettyä huomion ja kiinnostuksen. Se on koko opetuksen ydin.
Miten saat ryhmän haltuun ja keskittymään. Hauskaakin saa olla. Osallistua saa. Minä kannatan jopa tunteita, lähinnä positiivisia. Ne tilanteet jää mieleen. Kannattaa luoda suhde niihin nuoriin.
Itse en ole näyttelijä mutta pari kollegaa on ja he vasta ovat onnistuneet. Pieni kevennys näytelmänä tunnin alussa saa kaikki hereille.
Itse esitän lähinnä itseäni. Siltä se välillä tuntuu, kun tavoite on saada ryhmä haltuun, innostaa, herättää kiinnostusta. Se ei aina onnistu innostustasolla, mutta aina olen hallinnut ryhmää. Parhaimmillaan olen itsekin innostunut ja voimaantunut.
Joskus näen poissaolevan oloisen opettajan tulevan ryhmn kanssa tilanteeseen. Ei vähääkään kontaktia. Ryhmä hajoaa käsiin. Kun se ei vaadi kuin katseita. Vastuuta. Kiinnostusta. Ehkä itseluottamusta.
Onpa ylimielistä ja kuten sanottua, narsistista tekstiä. Ikään kuin juuri sinun tapasi olisi ylivertainen ja saisit tuosta noin vain kaikkien oppilaiden täyden potentiaalin esille ja pystyisit luomaan ainutlaatuisen ja henkilökohtaisen suhteen jokaiseen oppilaaseen.
On myös niitä oppilaita, joita kaikenlaiset draama- ja muut luovat harjoitukset ja se, että pakotetaan tuomaan tunteita esille ryhmässä, ahdistaa. Nämä oppilaat nauttivat siitä, että saavat rauhassa kuunnella opettajaa, lukea aiheesta kirjasta ja tehdä tehtäviä.
Menetelmäsi - opettajan karisman, henkilökohtaisen opettaja-oppilassuhteen sekä tunteiden esille tuomisen korostaminen - kuulostavat aika lailla samoilta kuin viime viikkoina julkisuudessa esillä olleen, tuomiota odottavan itseoppineen pedagogin.
Kuka tämä itseoppinut pedagogi on?
Olen pahoillani, ettet tykännyt kirjoituksestani. Olen pahoillani, että sait siitä väärän käsityksen. Mainitsemasi menetelmät eivät kuulu minun menetelmiini. Ei draamaa tai luovaa toimintaa. Ei edes opettajan karismaa. Saati tunteiden tuominen esiin ryhmässä. Puhuin tunnekokemuksesta. Hauskaa. Merkittävää.
Naristinen kirjoitus? Ehkäpä omasi on sitä enemmän. Ilkeä. Lukutaidoton. Alistava. Henkilöönkäyvä.
Sen tiedän, että lukeminen, tehtävien tekeminen ja kuuntelu on ok oikein monelle. Eikä näissä ome mitään vikaa. Monia menetelmiä luovasti! Ja monenlaisia opettajia!
Etkö ole lainkaan seurannut uutisia? Tämä tapaushan on ollut pääuutisia jo pari viikkoa, ja varsinkin opetusalan ammattilaisia aihe kiinnostaa, luulisi, että myös harrastajateatterin ystäviä. En kirjoita nimeä, sillä nimien käyttäminen johtaa yleensä ketjun poistamiseen. Tarkoitan tätä teatterialalla pitkään vaikuttanutta henkilöä, jota syytetään ihmiskaupasta ja jonka kehittämä pedagoginen menetelmä on ulkopuolisen tekemässä arviossa todettu jo vuosia sitten vahingolliseksi.
Viimeisimmän viestisi sävy ("Monia menetelmiä luovasti! Ja monenlaisia opettajia") on aika erilainen kuin ensimmäisen, jos siis kyseessä on sama kirjoittaja. Ensimmäisessä viestissä, jossa kuvaat opettajan työtä näyttelemiseksi, sanot monella opettajalla olevan käytännön asioiden lapsen kengissä ja että itse onnistut saamaan oppilaat haltuun pelkillä esiintymistaidoillasi. Viestissä vähätellään ammattipedagogien osaamista ja nostetaan oma harrastajateatterin parissa hankittu kokemus yläpuolelle. Eiköhän tämä kalskahda aika moneenkin korvaan ylimieliseltä ja narsistiselta.
Ei kalskahda. Minä en ole tuo näyttelijä vaan häntä kannattanut opettaja. Tuo näyttelijäkään ei kuulosta millään tavalla narsistiselta. Sinähän arvostelit juurikin seuraavan eli minun menetelmiä vääristäen ja ilkeästi. Suorasraan lukutaidottomasti.
Myös tässä viestissäsi on kononainen kappale ilkeilyä. Etkö lue uutisia ym.
Mitä lisäarvoa saat olemalla ilkeä. Oletko yhtä ilkeä opettajana. Kunjan saan näpäyttää!
Luulin kyseessä olevan koko ajan sama kirjoittaja, ja narsistisuutta koskeva kommentti liittyi nimenomaan viestiin, jossa verrataan opettajan työtä näyttelemiseen ja nostetaan harrastajateatterissa hankittu kokemus yliopistossa hankitun pedagogisen osaamisen yläpuolelle. Nähdäkseni tätä saa kritisoida aivan samoin kuin vaikkapa lääkärit voivat kritisoida itseoppineita "vaihtoehtolääketieteen" kannattajia.
Yllättyminen siitä, että opettaja ei seuraa uutisia, ei liity näpäyttämisenhaluun vaan on vilpitöntä ihmettelyä. Itse näkisin, että tässä työssä on todella tärkeää seurata ajankohtaisia keskustelunaiheita, erityisesti silloin kun ne liittyvät läheisesti omaan alaan.
Sen perusteella, miten joku käyttäytyy tai keskustelee anonyymilla keskustelupalstalla, ei voi päätellä paljoakaan käytöksestä tai puhetavasta muualla. Tuskin itsekään käytät tässä keskusteluketjussa käyttämiäsi sanoja (ilkeä, lukutaidoton, henkilöönkäyvä) opettajan työssäsi.
Asenne on aina sama. Täällä ja siellä koulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsilta puuttuu kunnioitus aikuisia kohtaan. Kun aikuisista on tehty jotain pellehermanneja joiden pitää saada lapset toimimimaan lässyttämällä ja hassuttamalla, niin miksipä lapset mitään kunnioittaisikaan?
Olen itse päiväkodissa töissä, mutta en siedä epäkunnioittavaa käytöstä aikuisia enkä lapsia kohtaan. Puutun heti jos joku minua vähänkään haukkuu tai inkuttaa tai väheksyy. Voi olla, että joku päivä joudun ongelmiin tämän takia. Kehun silloin kun aihetta kehua ja pyrin kehumaankin paljon, mutta elämä on kuitenkin muutakin kuin kehua. Toivon, että meiltä lähtee kouluun lapsia, joilla on edes jonkinlainen kunnioituksen siemen aikuisia kohtaan.
Jos joku lapsi häiritsee yhteisiä hetkiä eikä usko kun kerran tai pari sanoo, niin sitten poisto muita häiritsemästä (meillä voi "poistetun" viedä vaikka ihan pienten ryhmään siksi aikaa kun ikätoverit tekee kehittävämpää), siitä huolimatta että se lapsi jää sitten opetuksesta tai toimminasta paitsi, usein nämä häiriköt on jo päiväkodissa hyvin iloisia siitä, että pääsevät pois opetuksen parista. Kaikkia ei voi pelastaa vaikka halua olisikin, sillä tavalla kuitenkin jaksaa tässä työssä, hoitaa oman alueensa ja tekee parhaansa ja se riittää, turha uupumukseen asti stressata.
Eihän sinulla ole halua pelastaa ketään. Haluat rangaista. Haluat olla ilkeä ja tuomita jo alle kouluikäisen.
Eli jos lapsi sanoo mulle että "haista paska", niin en saisi häntä puhutella ankarasti ja sanoa rehellisesti miten tuollainen loukkaa ja on erittäin epäkunnioittavaa? Miksi en saisi sanoa, meneekö lapsi siitä mielestäsi rikki?
Ja mistä päättelit etten "halua pelastaa"? Teen parhaani, mutta kaikkia ei vain voi pelastaa, järjestelmä on sellainen että lastenhoitajan mahdollisuudet tehdä yhtään mitään on erittäin rajalliset, varsinkin jos vanhemmat eivät ota neuvoja vastaan.
Ei sinulla ole halua pelastaa, sen itse kirjoitat. Sinulla on halu tuomita.
Sääli, että olet alalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajan jatkuva nalkuttaminen, valittaminen ja raivoaminen turhista asioista ovat aina oiva tapa saada vihaisia ja tottelemattomia teinejä vastaansa. Jos joku ei ota kuulokkeitansa pois, anna olla! Turhaan alat mitään showta siitä vetämään, se ei hyödytä ketään. Edessä on nuoren oma tulevaisuus ja yläasteiässä siitä voi jo alkaa itse ottamaan vastuuta. Se että pakotat jonkun kuuntelemaan tunneillasi, ei myöskään hyödytä ketään. Oppimista varten vaaditaan omaa halua, muuten se ei toimi. Itse olin lopen uupunut yläasteen jälkeen, sillä minulla oli hyvin paljon ongelmia joidenkin opettajien kanssa. Minua kohdeltiin ongelma nuorena joka "ei osaa käyttäytyä" ja jolla "ei ole tulevaisuutta". Valmistuin kuitenkin hyvin arvosanoin, käyttäytmisen arvosanana komeili tosin kutonen. Noh, lukioon menin ja yhtäkään opettajaa ei ole, kenen kanssa en olisi tullut toimeen. Ei yhtäkään! Olen kokenut kaikki mukaviksi ja arvostan heitä aivan eri tavalla. Se että valitetaan siitä että pipo on päällä kun on just tullut ovesta sisään, tai annetaan jälki-istuntoa koska on mennyt vessaan piiloon välitunnilla koska ulkona on 20 astetta pakkasta (samalla kun itse seisovat sisällä ovien takana varmistamassa että kukaan ei vaan tule sisään), aiheuttaa ihan omanlaisensa aggression näitä ihmisiä kohtaan, mikä on enemmän kuin ymmärrettävää. Nuorilla on muutenkin vaikea vaihe elämässään meneillään, eikä se helpota että joku on jatkuvasti hengittämässä niskaan milloin mistäkin. Nyt opiskelen aineenopettajaksi, enkä voisi olla enemmän kuin innoissani.
Muistathan sitten opettaessasi, että yhteiset säännöt ovat kaikki kaikessa. Myös sinun on aikanaan valvottava, että oppilaat menevät ulos välitunnilla ja että he eivät käytä pipoa sisällä ja että he puhuttelevat sinua kohteliaasti. Sinun velvollisuuksiisi myös kuuluu se, että jokainen on luokassa vastaanottavainen ja pitää ne kuulokkeet pois päästä. Niille on oma aikansa, esim. kun tehdään tehtäviä, voi kuunnella musiikkia. Kun on yhteisopetuksen aika, silloin kaikki kuuntelevat. Sinun ja vain sinun velvollisuutesi on ohjata peruskoululainen oppimaan ja opiskelun pariin. Jos sinä annat sen mukulan istua siellä takki päällä kuulokkeet korvilla seuraamassa kännystä leffaa opiskelemisen sijaan, siinä on sinun pääsi vadilla. Ei sen lapsen.
Muuten olet kuin nössöisä, joka rys sii kaikki kasvattajaäidin säännöt, joilla arkea pyöritetään. Samalla teet todella pas*amaisen teon niille opettajille, jotka vaativat yhteisten sääntöjen noudattamista. Peruskoulussa kun opetellaan myös käyttäytymistä ja yhteisten sääntöjen noudattamista, ei pelkästään oppiaineita.
Opettajatkin joutuvat aika ajoin pihaan. Pakkasella käytetään kunnon talvivaatteita, idi*otit palelevat siellä nilkat paljaina.
Kyllä, mutta tilannetaju on myös hyvä työkalu jota tulisi käyttää erityisesti ihmisten kanssa työskennellessä. Ominaisuus, joka tosin ikävä kyllä vaikuttaa puuttuvan suurimmalta osalta opettajista. Jos toinen on just tullut ovesta sisään ja kävelee käytävällä , ulkona on talvi, kello on kahdeksan aamulla ja ensimmäinen asia mitä sanot tälle nuorelle joka on just raahautunut sinne kouluun kovalla työllä, on: "pipo pois heti!", niin ei varmaan ole kovin vaikeata miettiä syytä nuoren "v#ttumaisuudelle". Jos nuori tulee luokkaan istumaan pipo päässä, voi tästä toki huomauttaa, mutta tällöin tilannehan on täysin eri.
Olen samaa mieltä siitä, että säännöistä on hyvä pitää kiinni, mutta jotkut säännöt ovat tehty suorastaan pelkkää kiusaamista varten, eikä niissä ole mitään kasvatustieteellistä perää (tai muutakaan esim. järjestystä ylläpitävää vaikutusta).
Empaattisuutta on myös hyvä opettaa, yksinkertaisesti toimimalla itse empaattisesti nuoria kohtaan. Kevyesti pukeutuneiden lasten pakottaminen ulos oven taakse palelemaan "koska säännöt", on kaukana empaattisesta toiminnasta, varsinkin kun opet eivät edes itse sinne ulos vaivaudu. Monien opettajien käytös on suorastaan narsistista, ja tuntuu, että suuri osa heistä saa jonkinnäköistä nautintoa nuorten komentelemisesta. Maalaisjärki ennen kaikkea (myös sääntöjä) sanon minä. Jos haluat empatiaa nuorilta, tulee sinun itse olla empaattinen. Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa, halusitte tai ette.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selkeytys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut opettajat ovat kyllä tosi päteviä opettajia tietonsa puolesta, mutta siihen se sitten jääkin. Opettamisen taito ja esiintymiskyky pitää olla myös hallussa ja sanan hallinta sekä kyky ottaa koko luokkahuoneen oppilaat haltuun. Opettaja on siellä vähän kuin näyttelijä, joka ottaa katsekontaktia yleisöön. (Tässä tapauksessa lapset on yleisö, jonka edessä opettaja esiintyy.) Olen harrastajanäyttelijä, teen sijaisuuksia opena, saan oppilaat "haltuun" jo pelkällä esiintymiselläni, jossa on myös huumoria mukana. Monet oppilaat ovatkin sanoneet, että viihtyvät tunneillani, koska silloin on rento, mutta "tukeva ote tuntityöskentelyyn". Opena oleminen vaatii paljon muutakin kun vain opettamista, käytännön asiat on monella opella vielä "lapsen kengissä".
Mutta jos olisit lukenut sivuakaan kasvatustiedettä ja pedagogiikkaa tietäisit että opettajan työ ei saa olla näyttelemistä, manipulaatiota eikä sillä saa hakea itselleen yleisöä tai huomiota.
Paljon on maailmassa negatiivisia kokemuksia näistä "karismaattisista johtajista"
Voit googlata asiaa vaikka sanoilla "indoktrinaatio kasvatuksessa". Ihan oikeasti ne oikeat ope opinnot kannattaa ;) vaikka toki opet tekee työtä myös persoonallaan. Se ei kuitenkaan tarkoita mitään esiintymistä.Olet väärässä. Tuo edellinen on juuri oikea tapa, ehkä väärä ilmaisu asialle.
Millä tavalla saat herätettyä huomion ja kiinnostuksen. Se on koko opetuksen ydin.
Miten saat ryhmän haltuun ja keskittymään. Hauskaakin saa olla. Osallistua saa. Minä kannatan jopa tunteita, lähinnä positiivisia. Ne tilanteet jää mieleen. Kannattaa luoda suhde niihin nuoriin.
Itse en ole näyttelijä mutta pari kollegaa on ja he vasta ovat onnistuneet. Pieni kevennys näytelmänä tunnin alussa saa kaikki hereille.
Itse esitän lähinnä itseäni. Siltä se välillä tuntuu, kun tavoite on saada ryhmä haltuun, innostaa, herättää kiinnostusta. Se ei aina onnistu innostustasolla, mutta aina olen hallinnut ryhmää. Parhaimmillaan olen itsekin innostunut ja voimaantunut.
Joskus näen poissaolevan oloisen opettajan tulevan ryhmn kanssa tilanteeseen. Ei vähääkään kontaktia. Ryhmä hajoaa käsiin. Kun se ei vaadi kuin katseita. Vastuuta. Kiinnostusta. Ehkä itseluottamusta.
Onpa ylimielistä ja kuten sanottua, narsistista tekstiä. Ikään kuin juuri sinun tapasi olisi ylivertainen ja saisit tuosta noin vain kaikkien oppilaiden täyden potentiaalin esille ja pystyisit luomaan ainutlaatuisen ja henkilökohtaisen suhteen jokaiseen oppilaaseen.
On myös niitä oppilaita, joita kaikenlaiset draama- ja muut luovat harjoitukset ja se, että pakotetaan tuomaan tunteita esille ryhmässä, ahdistaa. Nämä oppilaat nauttivat siitä, että saavat rauhassa kuunnella opettajaa, lukea aiheesta kirjasta ja tehdä tehtäviä.
Menetelmäsi - opettajan karisman, henkilökohtaisen opettaja-oppilassuhteen sekä tunteiden esille tuomisen korostaminen - kuulostavat aika lailla samoilta kuin viime viikkoina julkisuudessa esillä olleen, tuomiota odottavan itseoppineen pedagogin.
Kuka tämä itseoppinut pedagogi on?
Olen pahoillani, ettet tykännyt kirjoituksestani. Olen pahoillani, että sait siitä väärän käsityksen. Mainitsemasi menetelmät eivät kuulu minun menetelmiini. Ei draamaa tai luovaa toimintaa. Ei edes opettajan karismaa. Saati tunteiden tuominen esiin ryhmässä. Puhuin tunnekokemuksesta. Hauskaa. Merkittävää.
Naristinen kirjoitus? Ehkäpä omasi on sitä enemmän. Ilkeä. Lukutaidoton. Alistava. Henkilöönkäyvä.
Sen tiedän, että lukeminen, tehtävien tekeminen ja kuuntelu on ok oikein monelle. Eikä näissä ome mitään vikaa. Monia menetelmiä luovasti! Ja monenlaisia opettajia!
Etkö ole lainkaan seurannut uutisia? Tämä tapaushan on ollut pääuutisia jo pari viikkoa, ja varsinkin opetusalan ammattilaisia aihe kiinnostaa, luulisi, että myös harrastajateatterin ystäviä. En kirjoita nimeä, sillä nimien käyttäminen johtaa yleensä ketjun poistamiseen. Tarkoitan tätä teatterialalla pitkään vaikuttanutta henkilöä, jota syytetään ihmiskaupasta ja jonka kehittämä pedagoginen menetelmä on ulkopuolisen tekemässä arviossa todettu jo vuosia sitten vahingolliseksi.
Viimeisimmän viestisi sävy ("Monia menetelmiä luovasti! Ja monenlaisia opettajia") on aika erilainen kuin ensimmäisen, jos siis kyseessä on sama kirjoittaja. Ensimmäisessä viestissä, jossa kuvaat opettajan työtä näyttelemiseksi, sanot monella opettajalla olevan käytännön asioiden lapsen kengissä ja että itse onnistut saamaan oppilaat haltuun pelkillä esiintymistaidoillasi. Viestissä vähätellään ammattipedagogien osaamista ja nostetaan oma harrastajateatterin parissa hankittu kokemus yläpuolelle. Eiköhän tämä kalskahda aika moneenkin korvaan ylimieliseltä ja narsistiselta.
Ei kalskahda. Minä en ole tuo näyttelijä vaan häntä kannattanut opettaja. Tuo näyttelijäkään ei kuulosta millään tavalla narsistiselta. Sinähän arvostelit juurikin seuraavan eli minun menetelmiä vääristäen ja ilkeästi. Suorasraan lukutaidottomasti.
Myös tässä viestissäsi on kononainen kappale ilkeilyä. Etkö lue uutisia ym.
Mitä lisäarvoa saat olemalla ilkeä. Oletko yhtä ilkeä opettajana. Kunjan saan näpäyttää!
Luulin kyseessä olevan koko ajan sama kirjoittaja, ja narsistisuutta koskeva kommentti liittyi nimenomaan viestiin, jossa verrataan opettajan työtä näyttelemiseen ja nostetaan harrastajateatterissa hankittu kokemus yliopistossa hankitun pedagogisen osaamisen yläpuolelle. Nähdäkseni tätä saa kritisoida aivan samoin kuin vaikkapa lääkärit voivat kritisoida itseoppineita "vaihtoehtolääketieteen" kannattajia.
Yllättyminen siitä, että opettaja ei seuraa uutisia, ei liity näpäyttämisenhaluun vaan on vilpitöntä ihmettelyä. Itse näkisin, että tässä työssä on todella tärkeää seurata ajankohtaisia keskustelunaiheita, erityisesti silloin kun ne liittyvät läheisesti omaan alaan.
Sen perusteella, miten joku käyttäytyy tai keskustelee anonyymilla keskustelupalstalla, ei voi päätellä paljoakaan käytöksestä tai puhetavasta muualla. Tuskin itsekään käytät tässä keskusteluketjussa käyttämiäsi sanoja (ilkeä, lukutaidoton, henkilöönkäyvä) opettajan työssäsi.
Asenne on aina sama. Täällä ja siellä koulussa.
Koskeeko tämä sinua itseäsi? Teet myös koulussa päätelmiä henkilöiden asenteesta ja luonteesta yksittäisen vuorovaikutustilanteen perusteella? Kun joku on lyhyesti avannut suunsa, osaat sanoa, että henkilöllä on huono asenne tai että tämä on ilkeä. Nuorten kanssa voi olla haastavaa toimia, jos muodostaa näkemyksensä jonkun tuntemattoman henkilön asenteesta noinkin nopeasti ja pitää omasta näkemyksestään järkähtämättömästi kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajan jatkuva nalkuttaminen, valittaminen ja raivoaminen turhista asioista ovat aina oiva tapa saada vihaisia ja tottelemattomia teinejä vastaansa. Jos joku ei ota kuulokkeitansa pois, anna olla! Turhaan alat mitään showta siitä vetämään, se ei hyödytä ketään. Edessä on nuoren oma tulevaisuus ja yläasteiässä siitä voi jo alkaa itse ottamaan vastuuta. Se että pakotat jonkun kuuntelemaan tunneillasi, ei myöskään hyödytä ketään. Oppimista varten vaaditaan omaa halua, muuten se ei toimi. Itse olin lopen uupunut yläasteen jälkeen, sillä minulla oli hyvin paljon ongelmia joidenkin opettajien kanssa. Minua kohdeltiin ongelma nuorena joka "ei osaa käyttäytyä" ja jolla "ei ole tulevaisuutta". Valmistuin kuitenkin hyvin arvosanoin, käyttäytmisen arvosanana komeili tosin kutonen. Noh, lukioon menin ja yhtäkään opettajaa ei ole, kenen kanssa en olisi tullut toimeen. Ei yhtäkään! Olen kokenut kaikki mukaviksi ja arvostan heitä aivan eri tavalla. Se että valitetaan siitä että pipo on päällä kun on just tullut ovesta sisään, tai annetaan jälki-istuntoa koska on mennyt vessaan piiloon välitunnilla koska ulkona on 20 astetta pakkasta (samalla kun itse seisovat sisällä ovien takana varmistamassa että kukaan ei vaan tule sisään), aiheuttaa ihan omanlaisensa aggression näitä ihmisiä kohtaan, mikä on enemmän kuin ymmärrettävää. Nuorilla on muutenkin vaikea vaihe elämässään meneillään, eikä se helpota että joku on jatkuvasti hengittämässä niskaan milloin mistäkin. Nyt opiskelen aineenopettajaksi, enkä voisi olla enemmän kuin innoissani.
Muistathan sitten opettaessasi, että yhteiset säännöt ovat kaikki kaikessa. Myös sinun on aikanaan valvottava, että oppilaat menevät ulos välitunnilla ja että he eivät käytä pipoa sisällä ja että he puhuttelevat sinua kohteliaasti. Sinun velvollisuuksiisi myös kuuluu se, että jokainen on luokassa vastaanottavainen ja pitää ne kuulokkeet pois päästä. Niille on oma aikansa, esim. kun tehdään tehtäviä, voi kuunnella musiikkia. Kun on yhteisopetuksen aika, silloin kaikki kuuntelevat. Sinun ja vain sinun velvollisuutesi on ohjata peruskoululainen oppimaan ja opiskelun pariin. Jos sinä annat sen mukulan istua siellä takki päällä kuulokkeet korvilla seuraamassa kännystä leffaa opiskelemisen sijaan, siinä on sinun pääsi vadilla. Ei sen lapsen.
Muuten olet kuin nössöisä, joka rys sii kaikki kasvattajaäidin säännöt, joilla arkea pyöritetään. Samalla teet todella pas*amaisen teon niille opettajille, jotka vaativat yhteisten sääntöjen noudattamista. Peruskoulussa kun opetellaan myös käyttäytymistä ja yhteisten sääntöjen noudattamista, ei pelkästään oppiaineita.
Opettajatkin joutuvat aika ajoin pihaan. Pakkasella käytetään kunnon talvivaatteita, idi*otit palelevat siellä nilkat paljaina.
Kyllä, mutta tilannetaju on myös hyvä työkalu jota tulisi käyttää erityisesti ihmisten kanssa työskennellessä. Ominaisuus, joka tosin ikävä kyllä vaikuttaa puuttuvan suurimmalta osalta opettajista. Jos toinen on just tullut ovesta sisään ja kävelee käytävällä , ulkona on talvi, kello on kahdeksan aamulla ja ensimmäinen asia mitä sanot tälle nuorelle joka on just raahautunut sinne kouluun kovalla työllä, on: "pipo pois heti!", niin ei varmaan ole kovin vaikeata miettiä syytä nuoren "v#ttumaisuudelle". Jos nuori tulee luokkaan istumaan pipo päässä, voi tästä toki huomauttaa, mutta tällöin tilannehan on täysin eri.
Olen samaa mieltä siitä, että säännöistä on hyvä pitää kiinni, mutta jotkut säännöt ovat tehty suorastaan pelkkää kiusaamista varten, eikä niissä ole mitään kasvatustieteellistä perää (tai muutakaan esim. järjestystä ylläpitävää vaikutusta).
Empaattisuutta on myös hyvä opettaa, yksinkertaisesti toimimalla itse empaattisesti nuoria kohtaan. Kevyesti pukeutuneiden lasten pakottaminen ulos oven taakse palelemaan "koska säännöt", on kaukana empaattisesta toiminnasta, varsinkin kun opet eivät edes itse sinne ulos vaivaudu. Monien opettajien käytös on suorastaan narsistista, ja tuntuu, että suuri osa heistä saa jonkinnäköistä nautintoa nuorten komentelemisesta. Maalaisjärki ennen kaikkea (myös sääntöjä) sanon minä. Jos haluat empatiaa nuorilta, tulee sinun itse olla empaattinen. Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa, halusitte tai ette.
Aika suuri osa opettajista itse asiassa ei välitä pipoista tai ulkotakeista tai siitä, menevätkö nuoret välitunnilla ulos. Yhteisiin sääntöihin sitoutuminen koetaan kuitenkin tärkeämmäksi kuin oma henkilökohtainen näkemys käytöstavoista. Nuorten kanssa on oltava johdonmukainen. Se, että alkaa leikkiä hyvä kyttä - paha kyttä -leikkiä oppilaiden kanssa ja tekee näin pesäero muihin "ikäviin" opettajiin, kostautuu helposti myöhemmin.
Uskon, että suurin osa opettajan alalle hakeutuvista on keskimääräistä empaattisempia, mutta työskentely erityisesti yläkouluikäisten kanssa - joille eivät usein edes omat vanhemmat pärjää - voi vähitellen kyynistää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selkeytys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut opettajat ovat kyllä tosi päteviä opettajia tietonsa puolesta, mutta siihen se sitten jääkin. Opettamisen taito ja esiintymiskyky pitää olla myös hallussa ja sanan hallinta sekä kyky ottaa koko luokkahuoneen oppilaat haltuun. Opettaja on siellä vähän kuin näyttelijä, joka ottaa katsekontaktia yleisöön. (Tässä tapauksessa lapset on yleisö, jonka edessä opettaja esiintyy.) Olen harrastajanäyttelijä, teen sijaisuuksia opena, saan oppilaat "haltuun" jo pelkällä esiintymiselläni, jossa on myös huumoria mukana. Monet oppilaat ovatkin sanoneet, että viihtyvät tunneillani, koska silloin on rento, mutta "tukeva ote tuntityöskentelyyn". Opena oleminen vaatii paljon muutakin kun vain opettamista, käytännön asiat on monella opella vielä "lapsen kengissä".
Mutta jos olisit lukenut sivuakaan kasvatustiedettä ja pedagogiikkaa tietäisit että opettajan työ ei saa olla näyttelemistä, manipulaatiota eikä sillä saa hakea itselleen yleisöä tai huomiota.
Paljon on maailmassa negatiivisia kokemuksia näistä "karismaattisista johtajista"
Voit googlata asiaa vaikka sanoilla "indoktrinaatio kasvatuksessa". Ihan oikeasti ne oikeat ope opinnot kannattaa ;) vaikka toki opet tekee työtä myös persoonallaan. Se ei kuitenkaan tarkoita mitään esiintymistä.Olet väärässä. Tuo edellinen on juuri oikea tapa, ehkä väärä ilmaisu asialle.
Millä tavalla saat herätettyä huomion ja kiinnostuksen. Se on koko opetuksen ydin.
Miten saat ryhmän haltuun ja keskittymään. Hauskaakin saa olla. Osallistua saa. Minä kannatan jopa tunteita, lähinnä positiivisia. Ne tilanteet jää mieleen. Kannattaa luoda suhde niihin nuoriin.
Itse en ole näyttelijä mutta pari kollegaa on ja he vasta ovat onnistuneet. Pieni kevennys näytelmänä tunnin alussa saa kaikki hereille.
Itse esitän lähinnä itseäni. Siltä se välillä tuntuu, kun tavoite on saada ryhmä haltuun, innostaa, herättää kiinnostusta. Se ei aina onnistu innostustasolla, mutta aina olen hallinnut ryhmää. Parhaimmillaan olen itsekin innostunut ja voimaantunut.
Joskus näen poissaolevan oloisen opettajan tulevan ryhmn kanssa tilanteeseen. Ei vähääkään kontaktia. Ryhmä hajoaa käsiin. Kun se ei vaadi kuin katseita. Vastuuta. Kiinnostusta. Ehkä itseluottamusta.
Onpa ylimielistä ja kuten sanottua, narsistista tekstiä. Ikään kuin juuri sinun tapasi olisi ylivertainen ja saisit tuosta noin vain kaikkien oppilaiden täyden potentiaalin esille ja pystyisit luomaan ainutlaatuisen ja henkilökohtaisen suhteen jokaiseen oppilaaseen.
On myös niitä oppilaita, joita kaikenlaiset draama- ja muut luovat harjoitukset ja se, että pakotetaan tuomaan tunteita esille ryhmässä, ahdistaa. Nämä oppilaat nauttivat siitä, että saavat rauhassa kuunnella opettajaa, lukea aiheesta kirjasta ja tehdä tehtäviä.
Menetelmäsi - opettajan karisman, henkilökohtaisen opettaja-oppilassuhteen sekä tunteiden esille tuomisen korostaminen - kuulostavat aika lailla samoilta kuin viime viikkoina julkisuudessa esillä olleen, tuomiota odottavan itseoppineen pedagogin.
Kuka tämä itseoppinut pedagogi on?
Olen pahoillani, ettet tykännyt kirjoituksestani. Olen pahoillani, että sait siitä väärän käsityksen. Mainitsemasi menetelmät eivät kuulu minun menetelmiini. Ei draamaa tai luovaa toimintaa. Ei edes opettajan karismaa. Saati tunteiden tuominen esiin ryhmässä. Puhuin tunnekokemuksesta. Hauskaa. Merkittävää.
Naristinen kirjoitus? Ehkäpä omasi on sitä enemmän. Ilkeä. Lukutaidoton. Alistava. Henkilöönkäyvä.
Sen tiedän, että lukeminen, tehtävien tekeminen ja kuuntelu on ok oikein monelle. Eikä näissä ome mitään vikaa. Monia menetelmiä luovasti! Ja monenlaisia opettajia!
Etkö ole lainkaan seurannut uutisia? Tämä tapaushan on ollut pääuutisia jo pari viikkoa, ja varsinkin opetusalan ammattilaisia aihe kiinnostaa, luulisi, että myös harrastajateatterin ystäviä. En kirjoita nimeä, sillä nimien käyttäminen johtaa yleensä ketjun poistamiseen. Tarkoitan tätä teatterialalla pitkään vaikuttanutta henkilöä, jota syytetään ihmiskaupasta ja jonka kehittämä pedagoginen menetelmä on ulkopuolisen tekemässä arviossa todettu jo vuosia sitten vahingolliseksi.
Viimeisimmän viestisi sävy ("Monia menetelmiä luovasti! Ja monenlaisia opettajia") on aika erilainen kuin ensimmäisen, jos siis kyseessä on sama kirjoittaja. Ensimmäisessä viestissä, jossa kuvaat opettajan työtä näyttelemiseksi, sanot monella opettajalla olevan käytännön asioiden lapsen kengissä ja että itse onnistut saamaan oppilaat haltuun pelkillä esiintymistaidoillasi. Viestissä vähätellään ammattipedagogien osaamista ja nostetaan oma harrastajateatterin parissa hankittu kokemus yläpuolelle. Eiköhän tämä kalskahda aika moneenkin korvaan ylimieliseltä ja narsistiselta.
Ei kalskahda. Minä en ole tuo näyttelijä vaan häntä kannattanut opettaja. Tuo näyttelijäkään ei kuulosta millään tavalla narsistiselta. Sinähän arvostelit juurikin seuraavan eli minun menetelmiä vääristäen ja ilkeästi. Suorasraan lukutaidottomasti.
Myös tässä viestissäsi on kononainen kappale ilkeilyä. Etkö lue uutisia ym.
Mitä lisäarvoa saat olemalla ilkeä. Oletko yhtä ilkeä opettajana. Kunjan saan näpäyttää!
Luulin kyseessä olevan koko ajan sama kirjoittaja, ja narsistisuutta koskeva kommentti liittyi nimenomaan viestiin, jossa verrataan opettajan työtä näyttelemiseen ja nostetaan harrastajateatterissa hankittu kokemus yliopistossa hankitun pedagogisen osaamisen yläpuolelle. Nähdäkseni tätä saa kritisoida aivan samoin kuin vaikkapa lääkärit voivat kritisoida itseoppineita "vaihtoehtolääketieteen" kannattajia.
Yllättyminen siitä, että opettaja ei seuraa uutisia, ei liity näpäyttämisenhaluun vaan on vilpitöntä ihmettelyä. Itse näkisin, että tässä työssä on todella tärkeää seurata ajankohtaisia keskustelunaiheita, erityisesti silloin kun ne liittyvät läheisesti omaan alaan.
Sen perusteella, miten joku käyttäytyy tai keskustelee anonyymilla keskustelupalstalla, ei voi päätellä paljoakaan käytöksestä tai puhetavasta muualla. Tuskin itsekään käytät tässä keskusteluketjussa käyttämiäsi sanoja (ilkeä, lukutaidoton, henkilöönkäyvä) opettajan työssäsi.
Asenne on aina sama. Täällä ja siellä koulussa.
Koskeeko tämä sinua itseäsi? Teet myös koulussa päätelmiä henkilöiden asenteesta ja luonteesta yksittäisen vuorovaikutustilanteen perusteella? Kun joku on lyhyesti avannut suunsa, osaat sanoa, että henkilöllä on huono asenne tai että tämä on ilkeä. Nuorten kanssa voi olla haastavaa toimia, jos muodostaa näkemyksensä jonkun tuntemattoman henkilön asenteesta noinkin nopeasti ja pitää omasta näkemyksestään järkähtämättömästi kiinni.
Kiitos kysymästä. Tulen oikei hyvin toimeen nuorten kanssa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajan jatkuva nalkuttaminen, valittaminen ja raivoaminen turhista asioista ovat aina oiva tapa saada vihaisia ja tottelemattomia teinejä vastaansa. Jos joku ei ota kuulokkeitansa pois, anna olla! Turhaan alat mitään showta siitä vetämään, se ei hyödytä ketään. Edessä on nuoren oma tulevaisuus ja yläasteiässä siitä voi jo alkaa itse ottamaan vastuuta. Se että pakotat jonkun kuuntelemaan tunneillasi, ei myöskään hyödytä ketään. Oppimista varten vaaditaan omaa halua, muuten se ei toimi. Itse olin lopen uupunut yläasteen jälkeen, sillä minulla oli hyvin paljon ongelmia joidenkin opettajien kanssa. Minua kohdeltiin ongelma nuorena joka "ei osaa käyttäytyä" ja jolla "ei ole tulevaisuutta". Valmistuin kuitenkin hyvin arvosanoin, käyttäytmisen arvosanana komeili tosin kutonen. Noh, lukioon menin ja yhtäkään opettajaa ei ole, kenen kanssa en olisi tullut toimeen. Ei yhtäkään! Olen kokenut kaikki mukaviksi ja arvostan heitä aivan eri tavalla. Se että valitetaan siitä että pipo on päällä kun on just tullut ovesta sisään, tai annetaan jälki-istuntoa koska on mennyt vessaan piiloon välitunnilla koska ulkona on 20 astetta pakkasta (samalla kun itse seisovat sisällä ovien takana varmistamassa että kukaan ei vaan tule sisään), aiheuttaa ihan omanlaisensa aggression näitä ihmisiä kohtaan, mikä on enemmän kuin ymmärrettävää. Nuorilla on muutenkin vaikea vaihe elämässään meneillään, eikä se helpota että joku on jatkuvasti hengittämässä niskaan milloin mistäkin. Nyt opiskelen aineenopettajaksi, enkä voisi olla enemmän kuin innoissani.
Muistathan sitten opettaessasi, että yhteiset säännöt ovat kaikki kaikessa. Myös sinun on aikanaan valvottava, että oppilaat menevät ulos välitunnilla ja että he eivät käytä pipoa sisällä ja että he puhuttelevat sinua kohteliaasti. Sinun velvollisuuksiisi myös kuuluu se, että jokainen on luokassa vastaanottavainen ja pitää ne kuulokkeet pois päästä. Niille on oma aikansa, esim. kun tehdään tehtäviä, voi kuunnella musiikkia. Kun on yhteisopetuksen aika, silloin kaikki kuuntelevat. Sinun ja vain sinun velvollisuutesi on ohjata peruskoululainen oppimaan ja opiskelun pariin. Jos sinä annat sen mukulan istua siellä takki päällä kuulokkeet korvilla seuraamassa kännystä leffaa opiskelemisen sijaan, siinä on sinun pääsi vadilla. Ei sen lapsen.
Muuten olet kuin nössöisä, joka rys sii kaikki kasvattajaäidin säännöt, joilla arkea pyöritetään. Samalla teet todella pas*amaisen teon niille opettajille, jotka vaativat yhteisten sääntöjen noudattamista. Peruskoulussa kun opetellaan myös käyttäytymistä ja yhteisten sääntöjen noudattamista, ei pelkästään oppiaineita.
Opettajatkin joutuvat aika ajoin pihaan. Pakkasella käytetään kunnon talvivaatteita, idi*otit palelevat siellä nilkat paljaina.
Kyllä, mutta tilannetaju on myös hyvä työkalu jota tulisi käyttää erityisesti ihmisten kanssa työskennellessä. Ominaisuus, joka tosin ikävä kyllä vaikuttaa puuttuvan suurimmalta osalta opettajista. Jos toinen on just tullut ovesta sisään ja kävelee käytävällä , ulkona on talvi, kello on kahdeksan aamulla ja ensimmäinen asia mitä sanot tälle nuorelle joka on just raahautunut sinne kouluun kovalla työllä, on: "pipo pois heti!", niin ei varmaan ole kovin vaikeata miettiä syytä nuoren "v#ttumaisuudelle". Jos nuori tulee luokkaan istumaan pipo päässä, voi tästä toki huomauttaa, mutta tällöin tilannehan on täysin eri.
Olen samaa mieltä siitä, että säännöistä on hyvä pitää kiinni, mutta jotkut säännöt ovat tehty suorastaan pelkkää kiusaamista varten, eikä niissä ole mitään kasvatustieteellistä perää (tai muutakaan esim. järjestystä ylläpitävää vaikutusta).
Empaattisuutta on myös hyvä opettaa, yksinkertaisesti toimimalla itse empaattisesti nuoria kohtaan. Kevyesti pukeutuneiden lasten pakottaminen ulos oven taakse palelemaan "koska säännöt", on kaukana empaattisesta toiminnasta, varsinkin kun opet eivät edes itse sinne ulos vaivaudu. Monien opettajien käytös on suorastaan narsistista, ja tuntuu, että suuri osa heistä saa jonkinnäköistä nautintoa nuorten komentelemisesta. Maalaisjärki ennen kaikkea (myös sääntöjä) sanon minä. Jos haluat empatiaa nuorilta, tulee sinun itse olla empaattinen. Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa, halusitte tai ette.
Aika suuri osa opettajista itse asiassa ei välitä pipoista tai ulkotakeista tai siitä, menevätkö nuoret välitunnilla ulos. Yhteisiin sääntöihin sitoutuminen koetaan kuitenkin tärkeämmäksi kuin oma henkilökohtainen näkemys käytöstavoista. Nuorten kanssa on oltava johdonmukainen. Se, että alkaa leikkiä hyvä kyttä - paha kyttä -leikkiä oppilaiden kanssa ja tekee näin pesäero muihin "ikäviin" opettajiin, kostautuu helposti myöhemmin.
Uskon, että suurin osa opettajan alalle hakeutuvista on keskimääräistä empaattisempia, mutta työskentely erityisesti yläkouluikäisten kanssa - joille eivät usein edes omat vanhemmat pärjää - voi vähitellen kyynistää.
Taas sinä! Asenne näkyy.
Kyllä vanhemmat niiden teinien kanssa pärjää. Kun ne ovat nykyään kiltimpiä kuin koskaan!
Lapsilta puuttuu kunnioitus aikuisia kohtaan. Kun aikuisista on tehty jotain pellehermanneja joiden pitää saada lapset toimimimaan lässyttämällä ja hassuttamalla, niin miksipä lapset mitään kunnioittaisikaan?
Olen itse päiväkodissa töissä, mutta en siedä epäkunnioittavaa käytöstä aikuisia enkä lapsia kohtaan. Puutun heti jos joku minua vähänkään haukkuu tai inkuttaa tai väheksyy. Voi olla, että joku päivä joudun ongelmiin tämän takia. Kehun silloin kun aihetta kehua ja pyrin kehumaankin paljon, mutta elämä on kuitenkin muutakin kuin kehua. Toivon, että meiltä lähtee kouluun lapsia, joilla on edes jonkinlainen kunnioituksen siemen aikuisia kohtaan.
Jos joku lapsi häiritsee yhteisiä hetkiä eikä usko kun kerran tai pari sanoo, niin sitten poisto muita häiritsemästä (meillä voi "poistetun" viedä vaikka ihan pienten ryhmään siksi aikaa kun ikätoverit tekee kehittävämpää), siitä huolimatta että se lapsi jää sitten opetuksesta tai toimminasta paitsi, usein nämä häiriköt on jo päiväkodissa hyvin iloisia siitä, että pääsevät pois opetuksen parista. Kaikkia ei voi pelastaa vaikka halua olisikin, sillä tavalla kuitenkin jaksaa tässä työssä, hoitaa oman alueensa ja tekee parhaansa ja se riittää, turha uupumukseen asti stressata.