Lue keskustelun säännöt.
Vapaaehtoisesti lapsettomat! Mikä on teidän reheellinen mielipiteenne lapsiperheistä?
04.12.2019 |
Sosiaalisen median keskustelujen perusteella lapsiperheet ovat monien mielestä vain sietämätön riesa, itsekkäitä, vanhoillisia ja että lapsia haluavat ihmiset pahoja ympäristöterroristeja jne. Sitten puhutaan paljon myös siitä, että lapsiperheelliset eivät ole onnellisia ja he elävät denialismissa kun hankkivat lapsia.
Miten te siis oikeasti suhtaudutte lapsia hankkineisiin ihmisiin?
Kommentit (65)
Koen lapsiperheet pääsääntöisesti keskivertoisiksi yhteiskunnan jäseniksi, jotka vain toteuttavat ihmiskunnan tärkeimmäksi painottamaa tarkoitusta lisääntymällä. Uskon, että joidenkin elämän on sujuttava niin ja siitä on turha taivastella enempää.
Se, että joidenkin mielestä sopivan lisääntymiskumppanin löytäminen on hänen omaa elämäänsä suurempi asia tuo mieleen aika alkeellisen käsityksen kuin kivikauden ihmisestä. Mietin,että mitä siinä valittaa ruuhkavuosista ja suhdekriireistä, koska on toteuttamassa perimmäistä tarkoitustaan lisääntyä. Sitä hän on halunnut ja sen on saanut.
Yhteiskuntamme tukee lasten kasvatusta niin paljon kuin kykenee ja lasten kuolleisuus on vähäistä sekä terveyskin suht hyvä. Pitäisi osoittaa kiitollisuutta kuin kitistä, miten joku naapuri katsoo kaksi sekuntia liian pitkään huutavaa lasta. Sehän on häiritsevää, eikä siitä totuudesta päästä yli eikä ympäri. Me kaikki muut koetamme kestää parhaamme mukaan.
Lapset tuottavat uusia lapsia, joten sellainen jolle yhteisöllisyys on tärkeää toteutuu se jälkipolven kasvaessa. Jos toteutuu, mutta suurin osa kuitenkin toivoo lapsenlapsia sekä merkitystään lastenlasten kautta.
Niin kauan aikaa kuin minun ei tarvitse pyrkiä liialliseen vuorovaikutukseen lisääntymisvimmaisten ajatusmaailman kanssa ovat lapsiperheet aivan ok siellä jossakin kaukana minusta. En koe heidän arvojaan ja elämänkatsomustaan erityisen mukavaksi saati että pystyisin ammentamaan siitä mitään mielenkiintoista. Useimmat lapsiperheet edustavat melko latteita mielipiteitä, muiden hyväksyntää hakevia perustallaajia ja pönkittävät ihmisarvoaan ulkoisten perheidyllien kuin henkisen kasvamisen myötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täysin neutraali. En jaksa kiinnostua tai kaivella itselleni täysin vieraiden ihmisten elämänvalintoja. Omien rakkaiden ystävien ja tuttavien kanssa toki useinkin puhutaan siitä, mitä kunkin omassa elämässä on meneillään. Eläkää ihmiset omaa elämäänne ja ponnistautukaa hakemaan yhteisiä eikä erottavia asioita. Tällaiset keskustelut pienellä tavallaan kuvastavat maailmantilannetta, liittolaisia haukutaan ja etsitään syitä loukkaantua. Me lapsettomat olemme parhaita lastenvahteja teille, jos olette ystäviämme.
Ei minulla mitaan erityista mielipidetta lapsiperheista yleisesti ole. Heita on niin moneen junaan, ja kunhan eivat lakia riko niin ei minulle heidan asiansa mitenkaan erityisesti kuulu eika niista tarvitse muodostaa mielipidettakaan, enka oleta tietavani suuremmalti millaista heidan elamansa on. Sama tietysti toisinpain. Paasaantoisesti kavereina ovat pysyneet ne, jotka olivat kavereita ennenkin. Usein mainitulla aikataulujen muutoksilla ei suurta merkitysta ole, koska lahimmassa ystavapiirissa kaikki hankkivat lapset vasta silla ialla kun kukaan ei muutenkaan enaa elanyt mitaan villia nuoruutta tai kerinnyt nakemaan kavereita viikottain.
Noihin vasymys- ja stressikilpailuihin, joista taallakin on ollut ketjuja, en ota osaa. En erityisemmin valita kuunnella marttyrointia tai oman erinomaisuutensa korostamista, mutta tahan kai syyllistyvat monet, aihe voi olla muutakin kuin lapsiperhe-elama.
En minä mitään ihmeempiä ajattele. Ihmisiä siinä missä muutkin ja jotkut ihmiset ovat kivoja ja toiset eivät. Ei riipu lasten lukumäärästä millään tavalla.
Ei ole mitään erityistä mielipidettä. Jos lapsia haluaa, niin sitten vaan perhettä perustamaan. Itse en lapsista välitä, niin en ole perhettä halunnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsia hankitaan silkasta itsekyydestä tyydyttämään omaa läheisyyden kaipuuta ja poistamaan yksinäisyyttä.
Eli lisääntyminen on paha asia ja pitäisi lopettaa kokonaan?
Hmm. En ole vela vaikka lapseton olenkin. Miksi pitäisi olla joku valmis "suhtautuminen" kehenkään? Lapset on ok, toivoisin vaan että vanhemmat vaivautuisi kasvattamaan lapsensa ja olemaan läsnä, toisin sanoen känny pois ja keskity lapseesi!
Omaan kotiini en ihan pieniä lapsia halua kyläilemään. Koti ei ole tehty lapsia silmällä pitäen (mm. kirjahylly voi kaatua päälle) enkä halua vahinkopissoja sohvalle sen enempää kuin parketillekaan. Miehen ekaluokkalainen lapsenlapsi on mun luona toisinaan iltapäivän koulun jälkeen kun teen etänä töitä. Mukava tyttö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko joku oikeasti näin harhainen? Et sitten osaa tehdä eroa luku- ja kirjoitustaidottoman ja heitä tulevaisuudessa elättävän lapsen välillä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsia hankitaan silkasta itsekyydestä tyydyttämään omaa läheisyyden kaipuuta ja poistamaan yksinäisyyttä.
Eli lisääntyminen on paha asia ja pitäisi lopettaa kokonaan?
Voimmeko rehellisesti haikailla jatkuvaa väestönkasvua tilanteessa, jossa kehitysmaiden väestönkasvusta ollaan huolissaan?
Ei kiinnosta, niin kauan kun ei tulla vaatimaan erityiskohtelua lasten takia. Ei ole minun ongelma että Yrjö - Kirsikan päiväkodin puurojuhla on juuri tiettynä päivänä, en aio tehdä ylitöitä sen vuoksi koska minulla on muuta menoa.
Kuten en myöskään suostu joustamaan LOPUTTOMASTI lomissa sen takia, että joku ei ole osannut pitää huolta ehkäisystä. Ihan sama ettei minulla ole lapsia, olen oikeutettu pitämään vapaata jouluna ja kesällä kuten lapsellisetkin.
Suhtaudun lapsiin samalla tavalla kuin harrastuksiin ja lemmikkeihin: Tee mitä ikinä haluat mutta älä oleta että muut ihmiset rytmittävät elämäänsä jatkuvasti sinun valitojen asettamisen rajoitusten mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koen lapsiperheet pääsääntöisesti keskivertoisiksi yhteiskunnan jäseniksi, jotka vain toteuttavat ihmiskunnan tärkeimmäksi painottamaa tarkoitusta lisääntymällä. Uskon, että joidenkin elämän on sujuttava niin ja siitä on turha taivastella enempää.
Se, että joidenkin mielestä sopivan lisääntymiskumppanin löytäminen on hänen omaa elämäänsä suurempi asia tuo mieleen aika alkeellisen käsityksen kuin kivikauden ihmisestä. Mietin,että mitä siinä valittaa ruuhkavuosista ja suhdekriireistä, koska on toteuttamassa perimmäistä tarkoitustaan lisääntyä. Sitä hän on halunnut ja sen on saanut.
Yhteiskuntamme tukee lasten kasvatusta niin paljon kuin kykenee ja lasten kuolleisuus on vähäistä sekä terveyskin suht hyvä. Pitäisi osoittaa kiitollisuutta kuin kitistä, miten joku naapuri katsoo kaksi sekuntia liian pitkään huutavaa lasta. Sehän on häiritsevää, eikä siitä totuudesta päästä yli eikä ympäri. Me kaikki muut koetamme kestää parhaamme mukaan.
Lapset tuottavat uusia lapsia, joten sellainen jolle yhteisöllisyys on tärkeää toteutuu se jälkipolven kasvaessa. Jos toteutuu, mutta suurin osa kuitenkin toivoo lapsenlapsia sekä merkitystään lastenlasten kautta.
Niin kauan aikaa kuin minun ei tarvitse pyrkiä liialliseen vuorovaikutukseen lisääntymisvimmaisten ajatusmaailman kanssa ovat lapsiperheet aivan ok siellä jossakin kaukana minusta. En koe heidän arvojaan ja elämänkatsomustaan erityisen mukavaksi saati että pystyisin ammentamaan siitä mitään mielenkiintoista. Useimmat lapsiperheet edustavat melko latteita mielipiteitä, muiden hyväksyntää hakevia perustallaajia ja pönkittävät ihmisarvoaan ulkoisten perheidyllien kuin henkisen kasvamisen myötä.
V i ttu kun ihminen voi olla mustavalkoisesti ajatteleva ja naiivi!
Enpä ajattele ihmeemmin mitään. Kukin saa elää sellaista elämää kuin haluaa, kunhan ei lakeja riko, joten minun puolestani ne jotka haluaa lisääntyä voi vapaasti tehdä niin, kuin yhtä lailla minä voin vapaasti valita olla lisääntymättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin kauan aikaa kuin minun ei tarvitse pyrkiä liialliseen vuorovaikutukseen lisääntymisvimmaisten ajatusmaailman kanssa ovat lapsiperheet aivan ok siellä jossakin kaukana minusta. .
V i ttu kun ihminen voi olla mustavalkoisesti ajatteleva ja naiivi!
Mustavalkoinen ja naivi kun ei halua ottaa osaa TEIDÄN OMIEN VALINTOJEN SEURAUKSIIN.
Kukaan ei pakota lapsia, joten millä vitun oikeudella vaaditaan lapsettomia sietämään lapsellisten oikkuja ja tarpeita.
Riippuu perheestä. Itselläni ei ole tapana niputtaa noin jättimäistä monenkirjavaa ihmisryhmää yhteen ja muodostaa mielipiteitä sen pohjalta.
Omien sisarusteni perheet ovat ihania. Tykkään viettää aikaa heidän kanssaan ja ymmärrän, että sellainen elämä on joillekin varmaan hyvin antoisaa. Varmasti on upeaa seurata lasten kehitystä läheltä, harrastaa ja lomailla yhdessä perheenä, opettaa lapsille uusia taitoja, kokea hauskoja mutta myös luonnetta lujittavia hetkiä kasvatuksen parissa... Itseäni ei lasten kasvatus kiinnosta, mutta kuitenkin sivusta seuranneena uskon, että se antaa joillekin niin paljon. Tällaisista tavallisista, tasapainoisista lapsiperheistä pidän.
Yhden kaverini perheen elämä taas on jatkuvaa kiirettä ja kaaosta, osittain johtuen lapsen sairastelusta ja osittain vanhempien organisointikyvyttömyydestä. Sellaista elämää en kestäisi itse. Käy välillä kaveriani sääliksi, kun hän on aina niin loppu. Mutta ei siinä tilanteessa auta kuin tehdä parhaansa.
Sitten taas on näitä vanhempia, jotka eivät ole kiinnostuneita kasvattamaan omia lapsiaan. Eletään täysin yhteiskunnan tukien varassa omasta halusta, lapset ovat huonotapaisia koska vanhemmatkin ovat, häiritään muita ihmisiä aina ja kaikkialla esim. huutamalla ja riitaa haastamalla, vaaditaan kaikkea mutta itse ei anneta muille mitään jne. Tällaisia ihmisiä ja perheitä halveksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sir-Selostaja kirjoitti:
Ei kiinnosta, niin kauan kun ei tulla vaatimaan erityiskohtelua lasten takia. Ei ole minun ongelma että Yrjö - Kirsikan päiväkodin puurojuhla on juuri tiettynä päivänä, en aio tehdä ylitöitä sen vuoksi koska minulla on muuta menoa.
Kuten en myöskään suostu joustamaan LOPUTTOMASTI lomissa sen takia, että joku ei ole osannut pitää huolta ehkäisystä. Ihan sama ettei minulla ole lapsia, olen oikeutettu pitämään vapaata jouluna ja kesällä kuten lapsellisetkin.
Suhtaudun lapsiin samalla tavalla kuin harrastuksiin ja lemmikkeihin: Tee mitä ikinä haluat mutta älä oleta että muut ihmiset rytmittävät elämäänsä jatkuvasti sinun valitojen asettamisen rajoitusten mukaan.
No nyt tuli katkera viesti. Selvästi vihaat lapsiperheitä.
Ai täällä joku puhuu itsekseen kaikkien "velojen äänellä". Mulle on ihan sama mitä muut tekee elämällään.
Vähän riippuu lapsiperheiden omista asenteista. Itsensä korottajat ja muiden elämää vähättelevät lisääntyjät ärsyttävät. Jos taas elävät omaa elämäänsä ja antavat muiden elää omaansa, niin eipä suuremmin kiinnosta. Mutta mitään moraalista, henkistä tai muutakaan ylemmyyttä heillä ei ole.
Ei minulla ole lapsiperheistä mitään yleispätevää mielipidettä. Tietysti toivoisin, että lapset hankittaisiin aina aidosta halusta kokea vanhemmuus eikä siksi, että "niin kuuluu tehdä" tai "sitten vanhana on joku, joka käy meitä katsomassa". Perheelliset naiset tosin ovat joskus aika ikäviä velanaisia kohtaan ja saattavat mennä henkilökohtaisuuksiin meidän valintaamme arvostellessaan, jopa väittäen, että häpeämme naiseuttamme koska emme halua lapsia. Nämä kommentoijat ovat kuitenkin yleensä heitä, joille se oma lapsi vaikuttaa olevan vain statussymboli ja todiste omasta kypsyydestä.
Yleensä viihdyn paremmin sellaisten lapsiperheiden, joiden omat lapset ovat jo koulu- tai teini-ikäisiä, seurassa. En oikein viihdy pienten lasten kanssa, koska en jaksa meteliä, sotkua, ryntäilyä tai sitä, että toisen kanssa ei voi kommunikoida sujuvasti. Kouluikäisissä ja teineissä sitä vastoin on jo paljon hyvinkin sanavalmiita ja fiksuja yksilöitä, joiden kanssa on ihan mukavaa jutella ja vaihtaa ajatuksia.
Aika neutraalisti suhtaudun, tosin vahan kohotin kulmakarvoja kun kollega ilmoitti etta he ovat taas raskaana - lapsia kun loytyy ennestaan jo kolme, eika loputtomalle lisaantymiselle ole uskonnollisia syita. No anyway, ehka vaan pitavat lapsista ja haluavat ison perheen.
Ystavapiirissa on lahes ainoastaan lapsiperheita, kylailemme kylla heidan luonaan ja "kestamme" heidan lapsiaan pienina annoksina, mutta mieluummin tapaamme ilman lapsia.
Mun kotiin lapset ovat tervetulleita vain poikkeustapauksissa, mulla on iso koira joka ei pida lapsista enka halua lukita sita (mun perheenjasenta) yksin johonkin huoneeseen lasten vierailun ajaksi, eli mulle oma koira on tarkeampi kuin toisten lapset.
treffit kirjoitti:
Aika neutraalisti suhtaudun, tosin vahan kohotin kulmakarvoja kun kollega ilmoitti etta he ovat taas raskaana - lapsia kun loytyy ennestaan jo kolme, eika loputtomalle lisaantymiselle ole uskonnollisia syita. No anyway, ehka vaan pitavat lapsista ja haluavat ison perheen.
Ystavapiirissa on lahes ainoastaan lapsiperheita, kylailemme kylla heidan luonaan ja "kestamme" heidan lapsiaan pienina annoksina, mutta mieluummin tapaamme ilman lapsia.
Mun kotiin lapset ovat tervetulleita vain poikkeustapauksissa, mulla on iso koira joka ei pida lapsista enka halua lukita sita (mun perheenjasenta) yksin johonkin huoneeseen lasten vierailun ajaksi, eli mulle oma koira on tarkeampi kuin toisten lapset.
Mikä on mielestäsi ainoa oikea laspsimäärä?
Täysin neutraali. Siinä on varmasti kiireen ja "työn" keskellä myös paljon mukavia asioita.