Pitäisikö pojille tarjota oma kymppiluokka jotta pääsisivät tyttöjen tasolle lukioon mennessä?

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on vain se että hyvät palkat painottuvat epätasa-arvoisesti muutamalle alalle (lääkis, oikis) joihin tytöillä on paremmat edellytykset. Tasataan palkkoja niin että insinöörin saa saman kuin lääkäri, jolloin ongelmaa ei enää ole.

Mun tuntemille insinööreille kelpaisi ihan se, että saisivat ylipäänsä töitä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisten koulumenestys ja korkeampi kouluttautuminen ei koskaan konkretisoidu yhteiskunnan tai veronmaksajien hyväksi.

Miehet pyörittävät maailmaa edelleenkin, naiset heiluttelevat käsiään. 

Kun nyt olet palstalla, niin laitapa esimerkkejä noista käsienheilutteluammateista. Minulla tulee mieleen vain kapellimestari.

Lääkäri? Ne tarvii kädentaitoja, ja on naisvaltainen ala.

Opettajat varmaan kans, karttakeppejään tai mitä lie laserosoittimia huitovat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisella pojallani 9. luokan keskiarvo 9.3 ja toisella 9.4. Paljonko olisi vielä pitänyt kymppiluokalla parantaa?

Puhut keskiarvoista mutta et nähtävästi kuitenkaan ymmärrä käsitettä?

Pojat on keskimäärin puoli vuotta tyttöjä jäljessä, lukutaidossa enemmänkin.

Itselläni yksi poika, kirjoitti ylioppilaaksi tänä vuonna, pääsi suoraan yliopistoon opiskelemaan Tampereelle. Täytti tässä loppuvuonna 19. Lukemaan on oppinut 5 vuotiaana. Hänelle ei lukeminen ole koskaan ollut mikään ongelma. Lukee paksuja kirjoja sekä englanniksi että suomeksi. Muutti syksyllä omilleen. Siivoaa itse ja tekee ruokansa itse. En nyt sanoisi, että hän on jäljessä. Eiköhän tuo ole yksilöstä kiinni eikä sukupuolesta. Toinen lapseni on tyttö ja hyvin on hänkin pärjännyt.

Vierailija kirjoitti:

Mitäs sitä lukemaan ja ottamaa asioista selvää kun kokeminen on niin paljon helpompaa. Sossu/ kelakaan maksa lukemisesta mitään korvauksia. Yhteiskunta elättää ja äitimuori tekee ruokaa.Mikäs siinä on ollessa.

Ja maailman parhaimmat kokit on miehiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisella pojallani 9. luokan keskiarvo 9.3 ja toisella 9.4. Paljonko olisi vielä pitänyt kymppiluokalla parantaa?

Huippulukioihin vaaditaan korkeampia keskiarvoja.

Oma lapseni kävi ihan tavallisen lukion, ei mikään huippulukio, kaukana siitä. Pääsi ensimmäisellä yrittämällä yliopistoon. Yksi hänen kavereistaan pääsi Aalto-yliopistoon parhaimmilla pistemäärillä. Myös pari muuta kaveria on päässyt yliopistoon ensimmäisellä yrittämällä. Ovat kaikki poikia, samalta luokalta. Huippulukiot ovat yliarvostettuja, samat ylioppilaskirjoitukset ovat kaikilla.

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse tehdä muuta kuin asettaa koulussa pärjäävät, kirjoja lukevat pojat tyttöjen silmissä kiinnostavammaksi kuin raggarit ja urheilijat

Oma poikani on urheillut, lukenut kirjoja, keskiarvo ollut 9. Hän ei ole tuhlannut aikaansa tyttöihin. Vievät kuulemma liikaa aikaa tärkeiltä asioilta. Seurustelemaan kuulemma ehtii myöhemminkin.

Isät (ja äiditkin, mutta ennen kaikkea isät): lukekaa pojillenne & keskustelkaa heidän kanssaan! Lukeva isä on pienelle pojalle paras mahdollinen lukemisen pariin innostaja. Ei se Mika Waltari ala yläasteella maagisesti kiinnostaa, jos ei ole siihenastisen elämänsä aikana oppinut nauttimaan kirjallisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Videopelit pois ja kirjoja tilalle. Ja ajoissa nukkumaan.

Sillä se poikien koulumenestys paranee.

Oma poikani on pelannut videopelejä. Niiden ansiosta oppinut erinomaisen englannin kielen taidon. Lukee kirjoja ja on pärjännyt erinomaisesti koulussa. Oma mielipiteeni on, että ne lapset pärjäävät, joista vanhemmat ovat kiinnostuneita. Ihan sama, mitä sukupuolta ovat. Itselläni on 2 aikuista lasta ja vuosien varrella olen tässä lasteni tuttavapiiriä seuraillut. Niin se vaan on, että kotoa kaikki lähtee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse tehdä muuta kuin asettaa koulussa pärjäävät, kirjoja lukevat pojat tyttöjen silmissä kiinnostavammaksi kuin raggarit ja urheilijat

Tytöt kyllä tykkäävät hyvin pärjäävistä pojista. Umpimielisistä jörriköistä ei kukaan tykkää heiluipa tämä tupakkapaikalla tai ei.

Eli teinipojat eivät vain halua olla kiinnostavia tyttöjen silmissä. Juuh näinhän tämä varmasti menee

Omat pojat ovat pärjänneet hyvin koulussa ja tyttöystäviä heillä on ollut rippikouluikäisistä alkaen. En ihmettele, pojat ovat sosiaalisia ja toiset huomioon ottavia.

Entä pojat, jotka eivät ole kiinnostavia tyttöjen silmissä?

Ihan jokaisessa ihmisessä täytyy olla joku piirre, joka kiinnostaa muita. Teinipojat eivät ole poikkeuksia sen suhteen. Shakkikerhossa pelaava poika voi kiinnostaa sitä shakkikerhossa pelaavaa tyttöä.

Koulussa pärjääminen harvemmin on sellainen piirre. Sen sijaan tupakointi, kännissä heiluminen tai koulun koripallojoukkueeseen kuuluminen saattavat ollakin

Koulussa hyvin pärjäävät tytöt haluavat olla koulussa hyvin pärjäävien poiken kanssa. Toki poikkeuksia on puoleen jos toiseen. Ilmeisesti sinä kouluaikoina olit ihastunut pahistyttöön, joka hengaili pahispoikien kanssa.

Ei vaan ihastuin juuri niihin koulussa hyvin pärjääviin tyttöihin, jotka puolestaan ihastuivat hyvännäköisiin, urheilullisiin ja sosiaalisiin kasin poikiin. Tosin kasin pojat olisivat nykyään seiskan poikia arvosanainflaation vuoksi

Oletko katkera?

Tutkimuksesta kävi ilmi, että tällä hetkellä oppilaiden toimintatyyli vaikuttaa eri oppiaineissa jopa yli 30 % arvosanasta. Erityisesti temperamentin vaikutukset arvosanoihin nousee merkittäviksi verratessa oppilaita toisiinsa. Vain puolet oppilaiden välisistä eroista arvosanoissa selittyy osaamiseroilla ja loput oppilaiden erilaisilla toimintatyyleillä.

– Merkittävä ja vaikeasti selitettävä tulos on se, että kun temperamenttipiirteet ovat yhteiskunnallisestikin arvostettuja, kuten hyväntuulisuus, joustavuus, mukautuvuus, sopeutuvuus, niin näistä piirteistä hyötyvät arvosanoissaan enemmän tytöt kuin pojat. Vastaavasti kun siirrytään näiden piirteiden vastapareihin, niin piirteistä on suurempi haitta pojille kuin tytöille, Keltikangas-Järvinen toteaa.

Kun tilastollisilla menetelmillä poistetaan arvosanoista temperamenttien vaikutukset, kapenee tyttöjen ja poikien väliset arvosanaerot ratkaisevasti. Tämä on merkittävä tieto keskusteluissa tyttöjen ja poikien välisistä osaamiseroista koulussa.

Jo ennestään on tiedetty, että koulumenestys ennustaa yllättävän vähän tulevaisuuden menestystä ja esimerkiksi uravalintoja. Yksi selittävä tekijä on, että osaa ns. kympin tytöistä on koulussa palkittu liikaa kouluun sopivasta käytöksestä osaamisen kustannuksella.

– Tämän jälkeen työelämässä ei selvitä, koska ei ole totuttu ponnistelemaan ja venymään hyvän tuloksen eteen. Positiivinen vinouma pätee erityisesti tyttöihin.

Uusia työkaluja arviointiin

Vika ei ole kuitenkaan Keltikangas-Järvisen mukaan opettajien osaamattomuudessa, sillä ongelma piilee yhteismitallisen arviointipohjan puutteessa. Opettajia tulisi kouluttaa siitä, mitä temperamentti on ja miten se vaikuttaa arvosanoihin. Ilman tietoa näistä vaikutuksista opettaja voi toimia arvioinnissaan vaiston varassa, kuten ihmiset yleensäkin tehdessään johtopäätöksiä muista ihmisistä. Tiedostaessaan oman temperamenttinsa ja suhtautumisensa muiden temperamenttipiirteisiin, opettaja pystyy tietoisesti sulkemaan arvioinnista pois oppilaan luonteenpiirteiden tuomat seikat.

Keltikangas-Järvinen ehdottaa joka oppiaineeseen erillistä arvosanaa osaamiselle ja käytökselle. Käytösnumero kuvastaisi esimerkiksi motivaatiota, innokkuutta ja kiinnostuksen osoittamista.

– Osaamisen arviointi ei saisi olla kompromissi osaamisen ja kaiken muun oppilaan toiminnan välillä, vaan kuvastaa nimenomaan oppiaineen sisällön osaamista.

Taas yksi mies- ja poikavihaa tihkuva ketju täällä empaattisten naisten palstalla. Tulee oikein klähmänen olo kun lukee näitä juttuja, mutta haihtuupahan harhaluulot että naiset olisivat mukavia.

Vierailija kirjoitti:

Tuskin lukioon menijät kymppiluokkaa tarttee oli sitten tyttö tai poika. Amiskalaisista en osaa sanoa.

Pelkästään mun luokalla 3 jotka käyny kymppiluokan että pääsi lukioon. Helsingissä. Niin tiukoille menny että ollut pakko korottaa numeroita.

Tytöt kypsyyy poikia nopeammin.

Vierailija kirjoitti:

Tytöt kypsyyy poikia nopeammin.

Kypsyvät kuin banaanit.

Onko yhdelläkään miehellä mitään muuta ehdotusta kuin rais.kausten laillistaminen? Miksiköhän mahtais mennä pillunvaatijan naama kun oman tyttären ovelle ilmestyis joku poika ilmoittamaan että valtio määräs sun tyttäres pillun nyt mulle.

Miksei tytöille ole kymppiluokkaa?

T. kuutosen tyttö

Vierailija kirjoitti:

Miksei tytöille ole kymppiluokkaa?

T. kuutosen tyttö

Koska tyttöjen vaikeudet on tyttöjen omaa syytä ja poikien laiskuus piluhuarrien ja yhteiskunnan syytä.

Vierailija kirjoitti:

Tutkimuksesta kävi ilmi, että tällä hetkellä oppilaiden toimintatyyli vaikuttaa eri oppiaineissa jopa yli 30 % arvosanasta. Erityisesti temperamentin vaikutukset arvosanoihin nousee merkittäviksi verratessa oppilaita toisiinsa. Vain puolet oppilaiden välisistä eroista arvosanoissa selittyy osaamiseroilla ja loput oppilaiden erilaisilla toimintatyyleillä.

– Merkittävä ja vaikeasti selitettävä tulos on se, että kun temperamenttipiirteet ovat yhteiskunnallisestikin arvostettuja, kuten hyväntuulisuus, joustavuus, mukautuvuus, sopeutuvuus, niin näistä piirteistä hyötyvät arvosanoissaan enemmän tytöt kuin pojat. Vastaavasti kun siirrytään näiden piirteiden vastapareihin, niin piirteistä on suurempi haitta pojille kuin tytöille, Keltikangas-Järvinen toteaa.

Kun tilastollisilla menetelmillä poistetaan arvosanoista temperamenttien vaikutukset, kapenee tyttöjen ja poikien väliset arvosanaerot ratkaisevasti. Tämä on merkittävä tieto keskusteluissa tyttöjen ja poikien välisistä osaamiseroista koulussa.

Jo ennestään on tiedetty, että koulumenestys ennustaa yllättävän vähän tulevaisuuden menestystä ja esimerkiksi uravalintoja. Yksi selittävä tekijä on, että osaa ns. kympin tytöistä on koulussa palkittu liikaa kouluun sopivasta käytöksestä osaamisen kustannuksella.

– Tämän jälkeen työelämässä ei selvitä, koska ei ole totuttu ponnistelemaan ja venymään hyvän tuloksen eteen. Positiivinen vinouma pätee erityisesti tyttöihin.

Uusia työkaluja arviointiin

Vika ei ole kuitenkaan Keltikangas-Järvisen mukaan opettajien osaamattomuudessa, sillä ongelma piilee yhteismitallisen arviointipohjan puutteessa. Opettajia tulisi kouluttaa siitä, mitä temperamentti on ja miten se vaikuttaa arvosanoihin. Ilman tietoa näistä vaikutuksista opettaja voi toimia arvioinnissaan vaiston varassa, kuten ihmiset yleensäkin tehdessään johtopäätöksiä muista ihmisistä. Tiedostaessaan oman temperamenttinsa ja suhtautumisensa muiden temperamenttipiirteisiin, opettaja pystyy tietoisesti sulkemaan arvioinnista pois oppilaan luonteenpiirteiden tuomat seikat.

Keltikangas-Järvinen ehdottaa joka oppiaineeseen erillistä arvosanaa osaamiselle ja käytökselle. Käytösnumero kuvastaisi esimerkiksi motivaatiota, innokkuutta ja kiinnostuksen osoittamista.

– Osaamisen arviointi ei saisi olla kompromissi osaamisen ja kaiken muun oppilaan toiminnan välillä, vaan kuvastaa nimenomaan oppiaineen sisällön osaamista.

Mutta miten tuosta mikään liittyy Pisa-arviointiin? Pojat on puoli vuotta jäljessä siinäkin vaikka arviointi on täysin opettajista ja subjektiivisista arvioista riippumatonta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisella pojallani 9. luokan keskiarvo 9.3 ja toisella 9.4. Paljonko olisi vielä pitänyt kymppiluokalla parantaa?

Puhut keskiarvoista mutta et nähtävästi kuitenkaan ymmärrä käsitettä?

Pojat on keskimäärin puoli vuotta tyttöjä jäljessä, lukutaidossa enemmänkin.

Itselläni yksi poika, kirjoitti ylioppilaaksi tänä vuonna, pääsi suoraan yliopistoon opiskelemaan Tampereelle. Täytti tässä loppuvuonna 19. Lukemaan on oppinut 5 vuotiaana. Hänelle ei lukeminen ole koskaan ollut mikään ongelma. Lukee paksuja kirjoja sekä englanniksi että suomeksi. Muutti syksyllä omilleen. Siivoaa itse ja tekee ruokansa itse. En nyt sanoisi, että hän on jäljessä. Eiköhän tuo ole yksilöstä kiinni eikä sukupuolesta. Toinen lapseni on tyttö ja hyvin on hänkin pärjännyt.

Yksilötasolla voi tietenkin olla mitä vaan mutta kokonaisuutena pojat ovat ysiluokalla sen puoli vuotta jäljessä. Jokin oppimisessa on siis vahvasti sukupuoliriippuvaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisella pojallani 9. luokan keskiarvo 9.3 ja toisella 9.4. Paljonko olisi vielä pitänyt kymppiluokalla parantaa?

Puhut keskiarvoista mutta et nähtävästi kuitenkaan ymmärrä käsitettä?

Pojat on keskimäärin puoli vuotta tyttöjä jäljessä, lukutaidossa enemmänkin.

Itselläni yksi poika, kirjoitti ylioppilaaksi tänä vuonna, pääsi suoraan yliopistoon opiskelemaan Tampereelle. Täytti tässä loppuvuonna 19. Lukemaan on oppinut 5 vuotiaana. Hänelle ei lukeminen ole koskaan ollut mikään ongelma. Lukee paksuja kirjoja sekä englanniksi että suomeksi. Muutti syksyllä omilleen. Siivoaa itse ja tekee ruokansa itse. En nyt sanoisi, että hän on jäljessä. Eiköhän tuo ole yksilöstä kiinni eikä sukupuolesta. Toinen lapseni on tyttö ja hyvin on hänkin pärjännyt.

Älä päästä poikaa armeijaan. Tulee helposti 2-3 vuotta takapakkia kehitykseen