Antavatko siskonne yleensä ilmaiseksi vanhoja tavaroitaan vai täytyykö maksaa?
Olen etsinyt uutta reppua, mutta vaikea löytää sopivanlaista. Nyt huomasin kotona pikkusiskoni jättämän repun ja kysyin häneltä siitä. Hän oli jättänyt sen muutettuaan kotoa. Kysyin tarvitseeko sitä ja sanoi katsovansa tullessaan käymään. Nähtyään repun sanoi voivansa ottaa sen mukaansa, koska ihan ehjä. Hänellä ei varsinaista tarvetta repulle ole, koska osti aikoinaan uuden vain saadakseen "siistimmän", mutta sanoi voivan olla hyvä kuljettaa jotain isompaa siinä, koska hänen nykyinen reppunsa pienempi. Hän sanoi voivansa myydä sen minulle kympillä, oli aikoinaan itse maksanut siitä 20 euroa. Onko teistä ahneutta, ettei hän voi ilmaiseksi antaa reppua, vaikka tietää minun tarvitsevan? En ostanut sitä häneltä periaatesyistä, koska tuntuisi kummalliselta ostaa omalta siskolta. Vai onko väärin olla harmissaan asiasta? Onhan se tietysti hänen reppunsa alun perin ja saa päättää mitä sillä tekee.
Miten muut toimivat vastaavassa tilanteessa? Annatteko ilmaiseksi sisarillenne käytettyjä tavaroitanne, jos unohtuneet vai myyttekö heille?
Kommentit (71)
Minä annan pikkusiskolle ilmaiseksi, vaikka on parempi tuloinen kuin minä. Loput merkkituotteetkin annan Kirkon ulkomaanavulle, eli vien Fidan liikkeeseen. En jaksa nähdä vaivaa laittaa niitä nettimyynnin.
Sisareni kyllä ottaa minulta, mutta itse en häneltä saa mitään. Olen halunnut hänelle antaa tavaroitani ja vaatteitani, koska tiedän ettei hänellä ole samalla tavalla varaa ostaa niitä kuten minulla, mutta kerran otti päähän kun oli voittanut jostain kilpailusta kosmetiikkaa, josta ei sitten niin välittänyt.. esitteli minulle niitä ja tuotteet olisivat miellyttäneet minua. No ei hän sitten niitä minulle kuitenkaan halunnut antaa. Ilmeisesti olisi pitänyt maksaa hänelle, vaikka olen usein ihan uusiakin vaatteita hänelle antanut.
Olen aina saanut siskoltani tavaraa ilmaiseksi, mutta mitään en ole ikinä pyytänyt vaan hän on itse tarjonnut ja olen sitten ottanut vastaan. Näitä tarpeettomana lahjoittamiaan tavaroita ovat esimerkiksi vanha kahvinkeitin, pussilakanasetti, kattolamppu... Siis ei mitään erityisen arvokasta tavaraa, mutta minulle hyödyllisiä.
Silloin mua v**utti kun sen kerran kun itse pyysin siskoltani apua oikeassa hädässä, niin hän ei sitten auttanut. Olin siis joutumassa asunnottomaksi äkillisen eron myötä ja pyysin, että saisin säilyttää ruokaryhmääni heidän autotallissaan tai vierashuoneessa siihen asti kunnes löydän asunnon. Ei onnistunut. Hän asuu perheineen isossa omakotitalossa ja heillä on kahden auton autotalli varastotilan kera. Minä olin opiskelija, joka oli jäämässä tyhjän päälle muutaman viikon sisällä.
Onneksi sain kämpän kuitenkin pari viikkoa ennen muuttoa, niin en joutunut myymään halvalla tai jopa lahjoittamaan koko vähäistä omaisuuttani. Mihinkään maksulliseen varastoon ei todellakaan olisi ollut opiskelijana varaa. Kaverin soluun olisin pääsyt nukkumaan kyllä tarvittaessa, mutta hänen kämppäänsä ei olisi mahtunut mitään muita tavaroitani kuin pari jätesäkkiä vaatteita. Siispä kaikesta muusta olisi pitänyt luopua jos olisin asunnottomaksi jäänyt. Ja sitten olisin joutunut ostamaan kaiken takaisin, kun kämppä olisi löytynyt. Ja rahaa ei todellakaan tällaiseen olisi ollut.
Eli oma siskoni auttaa minua vain lahjoittamalla minulle omia roskiaan, mutta muuten apua on turha odottaa. Noh, parempi kai sekin kuin ei mitään :D
Vierailija kirjoitti:
Olen aina saanut siskoltani tavaraa ilmaiseksi, mutta mitään en ole ikinä pyytänyt vaan hän on itse tarjo
nnut ja olen sitten ottanut vastaan. Näitä tarpeettomana lahjoittamiaan tavaroita ovat esimerkiksi vanha kahvinkeitin, pussilakanasetti, kattolamppu... Siis ei mitään erityisen arvokasta tavaraa, mutta minulle hyödyllisiä.Silloin mua v**utti kun sen kerran kun itse pyysin siskoltani apua oikeassa hädässä, niin hän ei sitten auttanut. Olin siis joutumassa asunnottomaksi äkillisen eron myötä ja pyysin, että saisin säilyttää ruokaryhmääni heidän autotallissaan tai vierashuoneessa siihen asti kunnes löydän asunnon. Ei onnistunut. Hän asuu perheineen isossa omakotitalossa ja heillä on kahden auton autotalli varastotilan kera. Minä olin opiskelija, joka oli jäämässä tyhjän päälle muutaman viikon sisällä.
Onneksi sain kämpän kuitenkin pari viikkoa ennen muuttoa, niin en joutunut myymään halvalla tai jopa lahjoittamaan koko vähäistä omaisuuttani. Mihinkään maksulliseen varastoon ei todellakaan olisi ollut opiskelijana varaa. Kaverin soluun olisin pääsyt nukkumaan kyllä tarvittaessa, mutta hänen kämppäänsä ei olisi mahtunut mitään muita tavaroitani kuin pari jätesäkkiä vaatteita. Siispä kaikesta muusta olisi pitänyt luopua jos olisin asunnottomaksi jäänyt. Ja sitten olisin joutunut ostamaan kaiken takaisin, kun kämppä olisi löytynyt. Ja rahaa ei todellakaan tällaiseen olisi ollut.
Eli oma siskoni auttaa minua vain lahjoittamalla minulle omia roskiaan, mutta muuten apua on turha odottaa. Noh, parempi kai sekin kuin ei mitään :D
On siinäkin snobi sisko, kun ei halua auttaa pulassa! Varmaan vain oli hävettänyt, kun autotalli ei yhtäkkiä olekaan siisti vaan ylimääräistä tavaraa siellä.
Olemme antaneet ilmaiseksi tavaraa, jota emme enää tarvitse. Sinun tapauksessasi kuulostaa siltä, että siskosi halusi vielä käyttää reppua, vaikka sinä olit päättänyt että hän ei halunnut.
Ollaan pienempää tavaraa annettu puolin ja toisin, käyn vaatekaappini säännöllisesti läpi ja tarjoan siskoille vaatteet ja kengät joita en enää itse käytä kun kaikki olemme suunnilleen samaa kokoa. Ei tulisi mieleenkään pyytää rahaa.
Mutta kun sisko aikanaan muutti poikaystävänsä luo samoihin aikoihin kun muutin ulkomailta takaisin Suomeen ostin kyllä ihan reiluun hintaan melkein kaikki huonekalunsa jotka oli uusina hankkinut paria vuotta aikaisemmin. Ei olisi tullut mieleenkään olla maksamatta.
Meillä liikkuu pienet ja isot tavarat perheen sisällä maksutta. Tosin ollaan kaikki anteliaita myös kavereille. Uskon vakaasti että pienessä piirissä kun kaikki joskus tarjoaa/lahjoittaa/auttaa niin se tuppaa menemään ajan myötä tasan tai ainakin reilusti maksukykyjen suhteessa.
Piti kertoa vielä siskon repusta, että se ei ole lainkaan minun väriä ei kai sitten pitäisi harmitelalla. Ja oudoksi reppuasian tekee se, että sain vähän aikaa sitten yhdeltä tutulta repun ilmaiseksi mikä siis vedenpitävä ja täysin käyttämätön, joten tavallaan vähän mietin menisikö tämä reppu kokonaan hukkaan. Siinä ei muuta vikaa kuin, ettei se niin iso,ei jousta yhtään ja sisällä ei avotaskua. Nämä kaikki ominaisuudet siis oli siskoni repussa, mutta väärän värinen eli normaalisti en sitä varmaan kaupasta ostaisi. Eikä minulla tällä hetkellä akuuttia tarvetta uudelle repulle ole.
Minulle tuli mielikuva, että siskollasi on rahahuolia kun noin ylihintaan myy kauhtunutta reppua, ei ollut edes kånken. Ostaisin itse vain oikeasti uuden ja hyväkuntoisen vähän kalliimmalla jos hänellä kerran olikin käyttöä omalleen.
Ei ole liikkunut raha meillä siskojen eikä serkkujen kesken. Huonekalut menee sille joka tarvitsee, eikä hinnoitella niitä Samasta kattilasta lapsena syöneet auttavat toisiaan. Jollain menee vuorollaan paremmin , muistaa sitten ottaa vaikka lomamatkalle sen rahattoman. Vaatteet voi nättää , jos aikoo viedä ne ilmaiseksi keräykseen. Saa sanoa ihan suoraan etten tollasta huoli. Johan olis omitusta myydä reppu siskolle, eiks vois käyttää samaa.
Mun vanhemmat muutti paritalosta kerrostaloon niin äiti vaati pihan rottinkikalusteista 250€ eli puolet uusien hinnasta kun otin ne. Jo silloinen mies vähän ihmetteli, nykyinen vielä enemmän ja olen itsekin alkanut miettiä että olihan se vähän ihmeellistä. Häntä kun harmitti kun tuli ne ostettua ja olivat vasta vuoden vanhat ennen muuttoa. En ole mikään hyvätuloinen.
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhemmat muutti paritalosta kerrostaloon niin äiti vaati pihan rottinkikalusteista 250€ eli puolet uusien hinnasta kun otin ne. Jo silloinen mies vähän ihmetteli, nykyinen vielä enemmän ja olen itsekin alkanut miettiä että olihan se vähän ihmeellistä. Häntä kun harmitti kun tuli ne ostettua ja olivat vasta vuoden vanhat ennen muuttoa. En ole mikään hyvätuloinen.
Jo on äiti sinulla, voi vain ihmetellä! Myisit sinä ne tori.fi:ssä vielä kalliimmalla.
Vierailija kirjoitti:
Minulle tuli mielikuva, että siskollasi on rahahuolia kun noin ylihintaan myy kauhtunutta reppua, ei ollut edes kånken. Ostaisin itse vain oikeasti uuden ja hyväkuntoisen vähän kalliimmalla jos hänellä kerran olikin käyttöä omalleen.
Ei ole rahahuolia. Hän on itsekin myöntänyt olevansa saita, koska ei uusia huonekalujakaan viitsi ostaa, vaikka rahaa olisi vaan ostanut ne kirpputorilta.
Äiti arveli, että sisko vähän vitsinä kokeili myydä reppuaan. Ettei sitä tosissaan olisi myynyt, kun kerta tarvitsi sen.
Meillä ei makseta sukulaisten eikä kavereiden kanssa. Tosin ei kyllä pyydetä toisen omistamia juttuja, vaan se aloite tulee aina siltä joka haluaa antaa.
No ei kyllä mistään repusta vaan arvokkaammasta tavarasta (mistä voisi saada isommankin summan rahaa esim. tori.fistä) on pyydetty rahaa. Ihan aikuisia +30v ihmisiä kyllä ollaan.
En sinuna tekisi numeroa asiasta. Onko siskosi kovin nuori ja huono taloudellinen tilanne? Varmaan siinä syy.
Mutta aika nylkyrihinnan keksi. En todellakaan maksaisi käytetystä kahdenkympin repusta kymppiä. Osta siis uusi tai etsi kirpparilta mieluinen.
Vierailija kirjoitti:
No ei kyllä mistään repusta vaan arvokkaammasta tavarasta (mistä voisi saada isommankin summan rahaa esim. tori.fistä) on pyydetty rahaa. Ihan aikuisia +30v ihmisiä kyllä ollaan.
En sinuna tekisi numeroa asiasta. Onko siskosi kovin nuori ja huono taloudellinen tilanne? Varmaan siinä syy.
Mutta aika nylkyrihinnan keksi. En todellakaan maksaisi käytetystä kahdenkympin repusta kymppiä. Osta siis uusi tai etsi kirpparilta mieluinen.
On hieman yli kolmekymmentä. Asumme kumpikin omissa kodeissamme, mutta viime kerralla vanhempien luona käydessäni sattumalta huomasin tuon repun. Voi, kun en olisi sitä ikinä nähnyt :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei kyllä mistään repusta vaan arvokkaammasta tavarasta (mistä voisi saada isommankin summan rahaa esim. tori.fistä) on pyydetty rahaa. Ihan aikuisia +30v ihmisiä kyllä ollaan.
En sinuna tekisi numeroa asiasta. Onko siskosi kovin nuori ja huono taloudellinen tilanne? Varmaan siinä syy.
Mutta aika nylkyrihinnan keksi. En todellakaan maksaisi käytetystä kahdenkympin repusta kymppiä. Osta siis uusi tai etsi kirpparilta mieluinen.
On hieman yli kolmekymmentä. Asumme kumpikin omissa kodeissamme, mutta viime kerralla vanhempien luona käydessäni sattumalta huomasin tuon repun. Voi, kun en olisi sitä ikinä nähnyt :(
Ja kuten olen kertonut, hänellä ei rahahuolia vaan säästeliäs luonne.
Aloittaja, voi hitto teille tulee hauska perinnönjako! Toivoisin olevan provo, mutta on meidänkin suvussa saatu sisaruksilta välit poikki loppuiäksi homeisten räsymatonpätkien vuoksi.
Repussa on vahva pohja muutenkin vahvaa tekoa. Ostettu Biltemasta, josta ilmeisesti muutenkin saa edullisesti reppuja. Ja juuri itsekin mietin, että vitosen voisin olla valmis maksamaan.