Lue keskustelun säännöt.
Antavatko siskonne yleensä ilmaiseksi vanhoja tavaroitaan vai täytyykö maksaa?
02.12.2019 |
Olen etsinyt uutta reppua, mutta vaikea löytää sopivanlaista. Nyt huomasin kotona pikkusiskoni jättämän repun ja kysyin häneltä siitä. Hän oli jättänyt sen muutettuaan kotoa. Kysyin tarvitseeko sitä ja sanoi katsovansa tullessaan käymään. Nähtyään repun sanoi voivansa ottaa sen mukaansa, koska ihan ehjä. Hänellä ei varsinaista tarvetta repulle ole, koska osti aikoinaan uuden vain saadakseen "siistimmän", mutta sanoi voivan olla hyvä kuljettaa jotain isompaa siinä, koska hänen nykyinen reppunsa pienempi. Hän sanoi voivansa myydä sen minulle kympillä, oli aikoinaan itse maksanut siitä 20 euroa. Onko teistä ahneutta, ettei hän voi ilmaiseksi antaa reppua, vaikka tietää minun tarvitsevan? En ostanut sitä häneltä periaatesyistä, koska tuntuisi kummalliselta ostaa omalta siskolta. Vai onko väärin olla harmissaan asiasta? Onhan se tietysti hänen reppunsa alun perin ja saa päättää mitä sillä tekee.
Miten muut toimivat vastaavassa tilanteessa? Annatteko ilmaiseksi sisarillenne käytettyjä tavaroitanne, jos unohtuneet vai myyttekö heille?
Kommentit (71)
Meidän suvussa riippu tavaroista. Eli esmerkiksi kaikki lasten vaatteet on kiertäneet ilman maksua.
Mutta kun maksoin teini-ikäiselle siskonpojalle hänen vanhoista legoistaan sen mitä hän pyysi.
Eli ylijäämätavarasta ei mkaseta. Arvokkaista tavaroista sitten tilanten mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sisarusten ja muiden läheisten kesken ollut periaate, että kun joku on jo kertaalleen maksettu, ei siitä enää pyydetä mitään kun ei itse tarvitse, vaan annetaan hyvillä mielin sille joka tarvitsee. Teillä taitaa olla vähän erilainen suhde.
Esimerkiksi kälyjen kanssa lahjoitellaan puolin ja toisin vaatteita, kenkiä ja lasten tarvikkeita. Kun kaikki tekevät näin, pitkän ajan kuluessa taidamme olla aika lailla tasoissa.
En sitten tiedä onko pikkusiskoilla yleensä tapana pyytää jotakin vastineeksi? Isosiskoni kyllä antavat välillä ilmaiseksi vanhoja vaatteitaan eivätkä ikinä myy. Pikkusiskon kanssa ei ole koskaan tullut sellaista tapaa, koska kumpikin käytetään loppuun vaatteet. Ja meillä kuitenkin läheiset välit.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sisarusten ja muiden läheisten kesken ollut periaate, että kun joku on jo kertaalleen maksettu, ei siitä enää pyydetä mitään kun ei itse tarvitse, vaan annetaan hyvillä mielin sille joka tarvitsee. Teillä taitaa olla vähän erilainen suhde.
Esimerkiksi kälyjen kanssa lahjoitellaan puolin ja toisin vaatteita, kenkiä ja lasten tarvikkeita. Kun kaikki tekevät näin, pitkän ajan kuluessa taidamme olla aika lailla tasoissa.
En sitten tiedä onko pikkusiskoilla yleensä tapana pyytää jotakin vastineeksi? Isosiskoni kyllä antavat välillä ilmaiseksi vanhoja vaatteitaan eivätkä ikinä myy. Pikkusiskon kanssa ei ole koskaan tullut sellaista tapaa, koska kumpikin käytetään loppuun vaatteet. Ja meillä kuitenkin läheiset välit.
Ap
Sitä paitsi olemme pikkusiskon kanssa ihan eri kokoakin.
Ei me olla maksettu, ellei joku pyydä ostamaan vaikka ulkomailta jotain. Tavaroita annetaan ja vaihdetaan ilmaiseksi ilman laskelmaan vastavuoroisuudesta.
Mielestäni ihan kohtuullista käytöstä sisareltasi eikä mitenkään ilkeää. Hän kuitenkin ajatteli että voisi vielä käyttää reppu isommille tavaroille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta outoa. En noin pienestä viittis rahaa pyytää...oon antanu kavereillekin ilmaiseksi tavaraa jota en enää käytä, ihan arvokastakin, tyyliin pleikkari ja huonekaluja.
Vai oliko minulla väärä ajattelutapa, kun oletin saavani ilmaiseksi? Hyvä reppu olisi ollut ja sopivan kokoinenkin. Nyt meni kiinnostus koko reppuihin ja toivon löytäväni joskus uuden kaupasta kympillä näpäyttääkseni häntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vai oliko minulla väärä ajattelutapa, kun oletin saavani ilmaiseksi? Hyvä reppu olisi ollut ja sopivan kokoinenkin. Nyt meni kiinnostus koko reppuihin ja toivon löytäväni joskus uuden kaupasta kympillä näpäyttääkseni häntä.
Vai että ihan näpäyttääksesi... Tuollaiselta näpäyttäjältä sietääkin pyytää maksua.
Jos olette läheisiä, etkö voisi sanoa suoraan että ”anna mulle se reppu kun mulla olisi sille käyttöä - saat sitten takaisin jos jossain vaiheessa tarvitset!” Tai kysy haluaako sisko vaihtaa repun johonkin. Hassua että oman siskon kanssa pitää jäädä murehtimaan eikä sanota suoraan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olemme kaikki jo vankasti keski-ikäisiä, ja lapsuudesta asti näihin päiviin olemme antaneet toisillemme itsellemme tarpeettomia tavaroita, jos toinen niitä tarvitsee. Enpä muista, milloin olisi rahaa näissä tilanteissa käytetty.
No minulla ei ole siskoa, mutta veljen kanssa on annettu maksutta mm. isovanhempien antamia lasten tavaroita. Suurin osa on muutenkin mennyt maksutta. Rahanarvoiset tavarat olen myynyt suosiolla suoraan jollekkin muulle, niin ei tarvi pohtia että kehtaako peria veljeltä maksua vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos olette läheisiä, etkö voisi sanoa suoraan että ”anna mulle se reppu kun mulla olisi sille käyttöä - saat sitten takaisin jos jossain vaiheessa tarvitset!” Tai kysy haluaako sisko vaihtaa repun johonkin. Hassua että oman siskon kanssa pitää jäädä murehtimaan eikä sanota suoraan.
Paremmin voisi toimia: "Saisinko sen repun sinulta?"
Autosta piti maksaa. Yleensä halvat käyttöesineet kiertävät ilman että joka kierroksella liikkuisi tavaraa tai rahaa toiseen suuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei meillä ole maksettu puolin eikä toisin, sitten eri jos kyseessä olisi oikeasti rahan arvoinen tavara, esim arvohuonekalu tms. Parinkympin repusta ei voi mielestäni millään pyytää kymmentä euroa.
Minä annoin ennen miehen siskolle kaikki lastenvaatteet ja tavarat. Sai valita mieleisensä. Joskus mainitsin arvokkaammista jutuista, että niihin on mennyt paljon rahaa. Sisko ei ollut halukas maksamaan mitään. Niinpä en enää tarjonnut arvokkaampia juttuja hänelle vaan aloin myymään ne torissa ja fb:ssä.
Ei pyydetä maksua tavaroista, joita ei itse enää tarvita. Tosin sinun siskosi asemessa en olisi tarjonnut reppua edes maksua vastaan, jos kuitenkin itse sitä arvelen voivani tarvita. Kyllä reppuja voi enemmän kuin yksi olla, varsinkin jos ne ovat eri kokoisia eli soveltuvat eri käyttötarkoituksiin.
Kerroitko sinä siskollesi ihan suoraan, että olet jo pitkään etsinyt juuri sentyyppistä reppua kuin tuo hänen vanha reppunsa ja olisit kiinnostunut siitä? Tarjouduitko ostamaan sen häneltä? Vai onko mahdollista, että hän ei tiennyt kuinka suuri tarve sinulla olisi sellaiselle repulle ja luuli sinun vain haluavan tietää, tarvitseeko hän sitä vielä vai ei? Toisaalta, jos sinulla on oikeasti kova tarve sellaiselle repulle, miksi et olisi sellaisesta kymppiä valmis maksamaan?
Ilmaiseksi liikkuu ne jotka saa käytön jälkeen kunnossa takaisin (lapsen tarvikkeet ja vauvan vaatteet), ne jotka äitimme on maksanut (vaikak vaunut) ja ne joista ei saa kirpparilla "mitään".
Eli veljentyttö ei tule saamaan meiltä Brion nukenrattaita, mutta kasan nukenvaatteita saa halutessaan ottaa.
Riippuu tavarasta, vaatteista ja asusteista (korut, laukut jne) ei tai tyyliin jos joku ostanut käsirasvan/shampoon tms. mistä ei pidäkään niin niistä ei olla maksettu, maksoin vähän siskoni vanhasta TV:stä (muutama kymppi) ja veljeni pleikkarista. Harvemmin mistään mitään maksetaan.
Meillä on sisarusten ja muiden läheisten kesken ollut periaate, että kun joku on jo kertaalleen maksettu, ei siitä enää pyydetä mitään kun ei itse tarvitse, vaan annetaan hyvillä mielin sille joka tarvitsee. Teillä taitaa olla vähän erilainen suhde.
Esimerkiksi kälyjen kanssa lahjoitellaan puolin ja toisin vaatteita, kenkiä ja lasten tarvikkeita. Kun kaikki tekevät näin, pitkän ajan kuluessa taidamme olla aika lailla tasoissa.