Lasun mielestä sängyn puute on iso huolenaihe, oikeesti?!
Tuossa toisessa ketjussa sosiaaliohjaaja kertoili kuinka "järkyttävissä" perheissä on käynyt. Lapsella ei ollut sänkyä.
Onko tuo siis todella suomessa syy huostaanotolle nykyään??? Huonekalun puute? Lähes kaikki japanilaiset nukkuvat tatamilla lattialla. Monessa muussakin maassa käytetään patjoja.
Millä perusteella ei saa elää niin, aivan mielivaltaista touhua taas...
Kommentit (149)
Vierailija kirjoitti:
Jos kotona on ahdasta, lasten sängyn virkaa toimittaa hyvinkin vuodesohva, joka kasataan aamulla. Ei syytä lasuun.
Eikö se mene hieman liian ahtaaksi jos ei edes nukkumaan mahdu. Kuka aikuinen haluaisi nukkua omasta halusta vuodesohvalla? Kyllä kaikki sellaisesta väliaika ratkaisusta haluaa eroon. Lapselle se sitten olisi ok? Eikä se sänky ole kuin yksi osa. Ilman sänkyä nii. Liekö lapsella mitään muutakaan...
Huoh.
Taas on oikein hakemalla haettu syytä haukkua sosiaaliviranomaisia ja irrotettu juttuja asiayhteydestä.
Täysjärkinen ihminen tajuaa, että mitä tarkoitettiin on, että lapsella ei ole selkeää paikkaa nukkumiseen. Sängyn puute on toissijainen asia.
Mikään puute yksin ei varmastikaan riitä sijoitusperusteeksi (paitsi suora väkivallan uhka) tai lasuun vaan kyse on kokonaisuudesta.
En ole sossu, mutta olen ongelmaperheitä katsonut tuttavapiirissä ja kyllä se paljon muutakin vaatii kuin sängyn puutteen, että lastensuojelu kiinnostuu. Se, että lapsilla ei ole omaa tilaa, nukkumarauhaa , iltarutiineita jne. ovat vain pieni oire yleisestä elämänhallinnan puutteesta, jonka merkkejä sitten löytyy muitakin.
Ihmetyttää nämä sosiaaliviranomaisiin näin raivokkaasti suhtautuvat. Pitäisikö hieman vilkaista sitä omaa tilannetta, jos ei ymmärrä miksi esim. sängyn/pysyvän nukkumatilan puute voi olla huolestuttavaa?
Vierailija kirjoitti:
Meillä heräsi huoli, että "lapsella ei ole omaa huonetta". Lapsella oli oma huone kaksion makuuhuoneessa, missä hänellä oli parisänky. Itse nukuin olohuoneessa sohvalla, mutta ei vaikuttanut mihinkään että selitin tämän, ilmeisesti eivät uskoneet että äiti nukkuisi sohvalla.
70- luvulla meidän kolme henkinen perhe asuttiin yksiössä. Mikä on ongelma? Ei mulle ainakaan mitään traumoja jäänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin ihmisten pitäisi auttaa, että on kunnon sänky. Ei ottaa huostaan.
Nimenomaan. Sänkyä varten voi pyytää harkinnanvaraista toimeentulotukea, mutta jotkut ei ehkä tätä tiedä tai eivät uskalla hakea.
Niin mutta entäs jos ei HALUA sitä sänkyä vaan tykkää tatamista.
Ongelma tuskin on se tatami, vaan lapsella ei ole oikein mitään paikkaa nukkua. Se voi tuntua hauskalta väännöltä kauhistella, mutta jokaisella lapsella pitäisi edes oma sänky olla, eikä koiran osan näyttely
Tatami ja patja kerätään päiväksi pois tieltä. Eihän silloin tietenkään näytä siltä että olisi nukkumapaikka. Haloo.
Lapsen pitäisi nukkua patjattomassa sängyssä? Sänky sisältää myös patjan , tyynyn ja petivaatteet.
Suomen sosiaaliviranomaiset on ihan p.... . Kun pitäisi puuttua, ei tehdä mitään ja kun on kyse jostain mitättömästä asiasta niin ollaan vauhkona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä heräsi huoli, että "lapsella ei ole omaa huonetta". Lapsella oli oma huone kaksion makuuhuoneessa, missä hänellä oli parisänky. Itse nukuin olohuoneessa sohvalla, mutta ei vaikuttanut mihinkään että selitin tämän, ilmeisesti eivät uskoneet että äiti nukkuisi sohvalla.
70- luvulla meidän kolme henkinen perhe asuttiin yksiössä. Mikä on ongelma? Ei mulle ainakaan mitään traumoja jäänyt.
Tämä. Onko jokin tietty neliömäärä siis nykyään joka pitää olla? Aika sairasta jos sellasia määritellään. Tai tietty lelumäärä.
Kyllä minusta tuollaiset sänkykommentit antavat osviittaa siitä että huonossa yhteiskunnallisessa asemassa oleva perhe voi joutua aika mielivaltaisten kommenttien kohteeksi. Esim. nähdään patjalla nukkuminen elämänhallinnan puutteena vaikka olisi käytännöllinen ratkaisu joka tuttu muista maista.
Vierailija kirjoitti:
Japanissa eletään vähän erilaisessa ilmastossa kuin Suomessa. Lattialla voi varsinkin talvella olla kylmä.
Mitä helvettiä??? Oletko käynyt peruskoulun?
Esim. Japanin Sapporossa on pidetty talviolympialaiset ja siellä on lukuisia suosittuja hiihtokeskuksia. Japanissa on monin paikoin ihan samanlainen talvi kuin Suomessakin.
Paitsi että talot ovat hemmetin paljon kylmempiä kuin Suomessa.
Japanissa on muuten loistava ratkaisu kylmyyteen: kotatsu. Siis pöytä jonka alla on lämpövastukset ja jalkojen päälle peitto.
Eikö ihmiset jo ymmärrä että sosiaalityöntekijä on STATISTI. SIIS SIVUOSAN ESITTÄJÄ?!?! Mites kaikki homeläävissä eläjät, miestensä pahoinpitelemät, möykkänaapurit, koliikkivauvat, ruohonmussuttajat, alkit, rumat ihmiset, sääntösuomalaiset, sotkukodit jnejne.
Asiakkaan elämäntilannetta, kulttuuritaustaa ja arvomaailmaa tulee kunnioittaa. Ei siis sossulähtöisyys vaan asiakaslähtöisyys.
Kiitos.
Ja hankkikaa se vatun sänky taimikäikinä ja saatte siltäosin rauhan.
Kunnes pieraisette liian lujaa tai liian pahanhajuisen.
Kirjaukset pitäis aina tarkistaa ja yleensä ne tuleekin kivasti postitse... 😁😁😁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Japanissa eletään vähän erilaisessa ilmastossa kuin Suomessa. Lattialla voi varsinkin talvella olla kylmä.
Mitä helvettiä??? Oletko käynyt peruskoulun?
Esim. Japanin Sapporossa on pidetty talviolympialaiset ja siellä on lukuisia suosittuja hiihtokeskuksia. Japanissa on monin paikoin ihan samanlainen talvi kuin Suomessakin.
Paitsi että talot ovat hemmetin paljon kylmempiä kuin Suomessa.
Japanissa on muuten loistava ratkaisu kylmyyteen: kotatsu. Siis pöytä jonka alla on lämpövastukset ja jalkojen päälle peitto.
Silleen sit tänään. kylläpä meillä on yhtäkkiä japanilaisen kulttuurin ystäviä. Ihan vain ettei tarvitse lapselle sänkyä ostaa. Koirallakin on oma peti, mutta lapsi voi nukkua sohvan takana ettei häiritse. Ootte te kyllä.
Meillä nuorempi lapsi halusi nukkua lattialla, ison siskon matalan parven alla. Siis tietenkin siellä oli patja ja pedattu peti, mutta lattialla nukkui ja se on ihan tosiasia. Hänellä olisi ollut ihan oma huonekin tarjolla, mutta halusi nukkua siskon kanssa ja tämä toinen huone oli sitten leikkihuone.
Omakotitalin yläkerrassa, talossa lattialämmitys, eli ei kylmä vaivannut. Hankittiin sinne jossain vaiheessa vielä paksumpi patja - ensin oli ihan vaahtomuovipatja, sitten sellainen ohut joustinpatja.
Olisiko meistä pitänyt tehdä lastensuojeluilmoitus? Ei käynyt edes mielessä, että tässä olisi ollut jotain pahaa. Sänky hankittiin heti kun hän sängyn halusi.
Vierailija kirjoitti:
Eikö ihmiset jo ymmärrä että sosiaalityöntekijä on STATISTI. SIIS SIVUOSAN ESITTÄJÄ?!?! Mites kaikki homeläävissä eläjät, miestensä pahoinpitelemät, möykkänaapurit, koliikkivauvat, ruohonmussuttajat, alkit, rumat ihmiset, sääntösuomalaiset, sotkukodit jnejne.
Asiakkaan elämäntilannetta, kulttuuritaustaa ja arvomaailmaa tulee kunnioittaa. Ei siis sossulähtöisyys vaan asiakaslähtöisyys.
Kiitos.
Ja hankkikaa se vatun sänky taimikäikinä ja saatte siltäosin rauhan.
Kunnes pieraisette liian lujaa tai liian pahanhajuisen.
Kirjaukset pitäis aina tarkistaa ja yleensä ne tuleekin kivasti postitse... 😁😁😁
Sänky on täysin kulttuurisidonnainen asia.
Näköjään Suomessa on töissä sossuja joilla ei ole siitä pienintäkään käsitystä.
Yhtä hullulta kuulostaa jossain muualla se että suomalaiset vauvat nukkuu pahvilaatikossa (äitiyspakkaus). Varmaan huostataan tollasesta kerjäläis-sängystä....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Japanissa eletään vähän erilaisessa ilmastossa kuin Suomessa. Lattialla voi varsinkin talvella olla kylmä.
Mitä helvettiä??? Oletko käynyt peruskoulun?
Esim. Japanin Sapporossa on pidetty talviolympialaiset ja siellä on lukuisia suosittuja hiihtokeskuksia. Japanissa on monin paikoin ihan samanlainen talvi kuin Suomessakin.
Paitsi että talot ovat hemmetin paljon kylmempiä kuin Suomessa.
Japanissa on muuten loistava ratkaisu kylmyyteen: kotatsu. Siis pöytä jonka alla on lämpövastukset ja jalkojen päälle peitto.
Silleen sit tänään. kylläpä meillä on yhtäkkiä japanilaisen kulttuurin ystäviä. Ihan vain ettei tarvitse lapselle sänkyä ostaa. Koirallakin on oma peti, mutta lapsi voi nukkua sohvan takana ettei häiritse. Ootte te kyllä.
Toivoa sopii ettet ole ammatiltasi sosiaaliohjaaja. Tuollaisella syyllistävällä ja pskalla asenteella
Saiskohan sossuilta hästensin lapselle ja mulle? Maailman mukavin sänky. Kun nukkuu hyvin kaikki voittaa.
Suomen kulttuurissa muuten ei olla vielä kauaa nukuttu sängyissä.
Aiemmin oljet ja tuolit.
Vain varakkaat nukkuivat sängyissä.
Ja itse olen etsimällä etsinyt hyvät sängyt. Mulla patja lattialla jotta nivelongelmainen koirani pääsee viereeni.
Lapsi on tyytyväinen sänkyynsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä heräsi huoli, että "lapsella ei ole omaa huonetta". Lapsella oli oma huone kaksion makuuhuoneessa, missä hänellä oli parisänky. Itse nukuin olohuoneessa sohvalla, mutta ei vaikuttanut mihinkään että selitin tämän, ilmeisesti eivät uskoneet että äiti nukkuisi sohvalla.
70- luvulla meidän kolme henkinen perhe asuttiin yksiössä. Mikä on ongelma? Ei mulle ainakaan mitään traumoja jäänyt.
Tämä. Onko jokin tietty neliömäärä siis nykyään joka pitää olla? Aika sairasta jos sellasia määritellään. Tai tietty lelumäärä.
Kyllä minusta tuollaiset sänkykommentit antavat osviittaa siitä että huonossa yhteiskunnallisessa asemassa oleva perhe voi joutua aika mielivaltaisten kommenttien kohteeksi. Esim. nähdään patjalla nukkuminen elämänhallinnan puutteena vaikka olisi käytännöllinen ratkaisu joka tuttu muista maista.
Me asuttiin keskustassa kaksiossa, että voidaan elää ilman autoa ja kävellä helposti kirjastoon ja terveyskeskukseen koulun lisäksi. Sossu yritti ehdotella, että muutettaisiin lähiöön saadaksemme kolmion. Sieltäkin pääsee kuitenkin bussilla keskustaan. Itse en olisi viihtynyt yhtään lähiössä, mutta painostuksen tuloksena muutettiin ihan vähän kauemmas erilaiseen kaksioon, missä ei ole parveketta, mutta pohjaratkaisu ja tilan määrä kelpasi sossulle paremmin. Vieläkin on kyllä ikävä kesähuonetta. - se jolla sanomista tuli, koska äidillä vuode olkkarissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä heräsi huoli, että "lapsella ei ole omaa huonetta". Lapsella oli oma huone kaksion makuuhuoneessa, missä hänellä oli parisänky. Itse nukuin olohuoneessa sohvalla, mutta ei vaikuttanut mihinkään että selitin tämän, ilmeisesti eivät uskoneet että äiti nukkuisi sohvalla.
70- luvulla meidän kolme henkinen perhe asuttiin yksiössä. Mikä on ongelma? Ei mulle ainakaan mitään traumoja jäänyt.
Tämä. Onko jokin tietty neliömäärä siis nykyään joka pitää olla? Aika sairasta jos sellasia määritellään. Tai tietty lelumäärä.
Kyllä minusta tuollaiset sänkykommentit antavat osviittaa siitä että huonossa yhteiskunnallisessa asemassa oleva perhe voi joutua aika mielivaltaisten kommenttien kohteeksi. Esim. nähdään patjalla nukkuminen elämänhallinnan puutteena vaikka olisi käytännöllinen ratkaisu joka tuttu muista maista.
Me asuttiin keskustassa kaksiossa, että voidaan elää ilman autoa ja kävellä helposti kirjastoon ja terveyskeskukseen koulun lisäksi. Sossu yritti ehdotella, että muutettaisiin lähiöön saadaksemme kolmion. Sieltäkin pääsee kuitenkin bussilla keskustaan. Itse en olisi viihtynyt yhtään lähiössä, mutta painostuksen tuloksena muutettiin ihan vähän kauemmas erilaiseen kaksioon, missä ei ole parveketta, mutta pohjaratkaisu ja tilan määrä kelpasi sossulle paremmin. Vieläkin on kyllä ikävä kesähuonetta. - se jolla sanomista tuli, koska äidillä vuode olkkarissa
Tässä herää kysymys, miten alun perin perheesi on asioinut sossun kanssa asumisasioista?
Se, että sossu on huolissaan lapsen sängyn puutteesta ei tietenkään tarkoita, että olisivat ottamassa hustaan, ei herranjestas taas tämän palstan älykköjen yhteenvetotaitoja! :D
Jos sossu on huolissaan jostain puutteista lapsen elämässä, se ensisijaisesti yrittää saada ne kuntoon. Jos perheellä on varaa ostaa sänky mutta sitä ei tee, kertoo se vanhemmuudesta aika tavalla. Jos sen sijaan kyse on varattomuudesta, sossu myöntää toimeentulotukea, jolla se sänky hankitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä heräsi huoli, että "lapsella ei ole omaa huonetta". Lapsella oli oma huone kaksion makuuhuoneessa, missä hänellä oli parisänky. Itse nukuin olohuoneessa sohvalla, mutta ei vaikuttanut mihinkään että selitin tämän, ilmeisesti eivät uskoneet että äiti nukkuisi sohvalla.
70- luvulla meidän kolme henkinen perhe asuttiin yksiössä. Mikä on ongelma? Ei mulle ainakaan mitään traumoja jäänyt.
Tämä. Onko jokin tietty neliömäärä siis nykyään joka pitää olla? Aika sairasta jos sellasia määritellään. Tai tietty lelumäärä.
Kyllä minusta tuollaiset sänkykommentit antavat osviittaa siitä että huonossa yhteiskunnallisessa asemassa oleva perhe voi joutua aika mielivaltaisten kommenttien kohteeksi. Esim. nähdään patjalla nukkuminen elämänhallinnan puutteena vaikka olisi käytännöllinen ratkaisu joka tuttu muista maista.
Me asuttiin keskustassa kaksiossa, että voidaan elää ilman autoa ja kävellä helposti kirjastoon ja terveyskeskukseen koulun lisäksi. Sossu yritti ehdotella, että muutettaisiin lähiöön saadaksemme kolmion. Sieltäkin pääsee kuitenkin bussilla keskustaan. Itse en olisi viihtynyt yhtään lähiössä, mutta painostuksen tuloksena muutettiin ihan vähän kauemmas erilaiseen kaksioon, missä ei ole parveketta, mutta pohjaratkaisu ja tilan määrä kelpasi sossulle paremmin. Vieläkin on kyllä ikävä kesähuonetta. - se jolla sanomista tuli, koska äidillä vuode olkkarissa
Tuo on ihan kamalaa. Että ihmisiä saa painostaa noin elämään sossun määrittelemillä kriteereillä. Ei ihan ihmisoikeudet toteudu jos ei saa itse valita asuntoaan vaan huostaanoton pelossa pitää valita se mistä sossu tykkää.
Linkatkaa se toinen ketju tänne.