Mua pelottaa että joudun vielä 10v päästäkin olemaan täällä kotona

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai nytkö odotetaan että lapsi kasvaa ja SITTEN lähdet. Niin varmaan. Ja lehmätkin lentää.

Sinäkö luulet, että minä jaksaisin loppuelämän mieheni kanssa? On sulla kummat luulot.

Minä valkkasin sellaisen miehen että jaksan loppuelämäni. Meitä ei erota muuta kuin kuolema ja kummatkin samalla kannalla. Kaikki ikäkriisit toisiltamme olemme sietäneet mitä oli kolme ja nelikymppisinä pahimpina ja niiden ylitse päässeet. Kuuttakymmentä lähestyessä on jo mukavan seesteistä. Mistään ei tarvitse riidellä eikä ole turhia vääntöjä asioista. Pitkä rarisuhde kasvattaa ihmistä ja se vaihteleminen on sitä ettei halua kasvaa ollenkaan vaan haetaan uusi, mikään ei muutu muuta kuin se näyttämö. 

Kiva juttu mutta minä en halua olla koko loppuelämää saman kanssa. Tykkään siitä kun saan kokea erilaisia elämänvaiheita. Olla välillä sinkku yms. Ap

Mitä kukin "pelkää".

Mua pelottaa etten parane syövästä ja etten pääse enää koskaan  kävelylle.

Sulla on kaikki  mitä olla voi, ap.

Etkä sä edes näe sitä kuinka onnekas oot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tuossa pelottaa, kuulostaa hyvältä.

Se, että näin on mennyt jo vuosikymmenet enkä jaksa olla hyödyttömänä vaan kotona.

Oletko siis työtön? Pystyisitkö opiskelemaan?

En pysty opiskelemaan enkä fyysiseen työhön. Enkä asu lapsuusperheeni kanssa, en ole asunut enää vuosikymmeniin.

Aloita jonkin sortin nettihomma. Blogi, nettisivu, youtubettaminen. Eikä sillä edes tarvitse rahaa tehdä, voit olla hyödyksi maailmalle ja tarjota ihmisille jotain mistä he hyötyvät.