Miten nämä jotkut narskuäidit eivät tajua, etteivät antaneet lapsilleen sitä, mitä lapsi tarvits?
Vaan ottivat lapsesta sen, mitä itse tarvitsivat. Hyötyivät lapsestaan. Esim. saivat kiikkiin rikkaan miehen, joka olisi muuten kohta ottanut eron, nyt makselee lapsen äidille tämän elämästä, koska yhteinen lapsi, tai mainetta ystävien silmissä koska saivat lapsen ja hoitavat äitiyden mallikelpoisesti, kun koko aikana eivät anna lapselle sitä, mitä lapsi tarvitsee?
Ymmärrän ihmisen inhimillisen vaillinaisuuden, ei kukaan vanhempi anna lapselle kaikkea sitä, mitä lapsi tarvitsee (myös rajoja ja rajoittamista), mutta terve vanhempi on tästä lapsen edessä aikanaan pahoillaan, jos lapsi ”reklamoi”, ja ymmärtää oman vaillinaisuutensa vanhempana. Ja kykenee ottamaan vastuun siitä, eikä syytä siitä lasta, että tähän sattui vanhemman vaillinaisuus.
Nyt on puhe narsistivanhemmista, jotka eivät myönnä, etteivät antaneet lapselleen sitä, mitä tämä tarvitsi ja jotka sen lisäksi ottivat lapseltaan sen, mitä itse tarvitsivat, ja lapsen täyttäessä 18 odottavat, ettei lapsella ole murheita ja ongelmia sen takia, ettei vanhempi antanut, mitä lapsi tarvitsi!
Tietenkin sellaisella lapsella on ongelmia ja murheita ja niihin on narsistivanhempi syyllinen! Jos lapsi olisi saanut sitä mitä tarvitsee, eli hyvät, toimivat eväät elämään, niin vanhempi ei joutuisi vastaamaan lapsen ongelmiin.
Ja siis korostan edelleen, että terveidenkin vanhempien lapsilla voi olla ongelmia, koska he eivät saaneet sitä, mitä tarvitsivat, mutta siitä ei synny ongelmaalapsen ja vanhemman välille, koska lapsen valittaessa ongelmaa, vanhempi ei syyttele lasta vastuuttomuudesta vaan koittaa auttaa tai jos ei osaa niin sanoo niin (ja kestää avuttomuuden itsessään).
Kommentit (148)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pettynyt äitiini, ei hänen tällainen pitänyt olla. Minusta on narskun tunnusmerkki, että ei hyväksy sitä, että olen häneen pettynyt ja en sitä salaa. Aika itserakasta kuvitella, että en voisi olla hänenlaiseensa pettynyt.
Eihän se silti tarkoita sitä, ettenkö rakastaisi häntä. Mutta se rupeaa olemaan vähän vaikeaa, kun pettymystään ei saa osoittaa. Vaan siitä tulee huutoa ja raivoa.
ApMiten sinä käyttäydyt, kun oma lapsesi kertoo olevansa pettynyt sinuun?
Se vaihehan tulee vasta sen jälkeen, kun he itsenäistyvät. Toivon, että osaan olla pahoillani ja saan anteeksi.
ApEi, kyllä he ovat pettyneitä sinuun jo nyt. Itkevät kun perut lupauksiasi, poikasi pettyy kun et jaksa kuunnella häntä, varmasti ovat pettyneet myös läimäytyksiin yms. lieviin pahoinpitelyihin silloin kun asuit vielä lastesi kanssa, ja moneen muuhun asiaan.
Niin, mutta vasta itsenäistyttyään he pystyvät punnitsemaan, mitkä pettymykset olivat epäreiluja ja mitkä on vain hyväksyttävä osaksi elämää. Ja mahdollisesti syyttävät pettyneensä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pettynyt äitiini, ei hänen tällainen pitänyt olla. Minusta on narskun tunnusmerkki, että ei hyväksy sitä, että olen häneen pettynyt ja en sitä salaa. Aika itserakasta kuvitella, että en voisi olla hänenlaiseensa pettynyt.
Eihän se silti tarkoita sitä, ettenkö rakastaisi häntä. Mutta se rupeaa olemaan vähän vaikeaa, kun pettymystään ei saa osoittaa. Vaan siitä tulee huutoa ja raivoa.
ApMiten sinä käyttäydyt, kun oma lapsesi kertoo olevansa pettynyt sinuun?
Se vaihehan tulee vasta sen jälkeen, kun he itsenäistyvät. Toivon, että osaan olla pahoillani ja saan anteeksi.
ApEi, kyllä he ovat pettyneitä sinuun jo nyt. Itkevät kun perut lupauksiasi, poikasi pettyy kun et jaksa kuunnella häntä, varmasti ovat pettyneet myös läimäytyksiin yms. lieviin pahoinpitelyihin silloin kun asuit vielä lastesi kanssa, ja moneen muuhun asiaan.
Niin, mutta vasta itsenäistyttyään he pystyvät punnitsemaan, mitkä pettymykset olivat epäreiluja ja mitkä on vain hyväksyttävä osaksi elämää. Ja mahdollisesti syyttävät pettyneensä.
Ap
Tai sanotaanko, mitkä on mahdollista hyväksyä (syyttämättä) osaksi elämää. Ja en harrastanut lasten läimäyttelyä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pettynyt äitiini, ei hänen tällainen pitänyt olla. Minusta on narskun tunnusmerkki, että ei hyväksy sitä, että olen häneen pettynyt ja en sitä salaa. Aika itserakasta kuvitella, että en voisi olla hänenlaiseensa pettynyt.
Eihän se silti tarkoita sitä, ettenkö rakastaisi häntä. Mutta se rupeaa olemaan vähän vaikeaa, kun pettymystään ei saa osoittaa. Vaan siitä tulee huutoa ja raivoa.
ApMiten sinä käyttäydyt, kun oma lapsesi kertoo olevansa pettynyt sinuun?
Se vaihehan tulee vasta sen jälkeen, kun he itsenäistyvät. Toivon, että osaan olla pahoillani ja saan anteeksi.
ApEi, kyllä he ovat pettyneitä sinuun jo nyt. Itkevät kun perut lupauksiasi, poikasi pettyy kun et jaksa kuunnella häntä, varmasti ovat pettyneet myös läimäytyksiin yms. lieviin pahoinpitelyihin silloin kun asuit vielä lastesi kanssa, ja moneen muuhun asiaan.
Niin, mutta vasta itsenäistyttyään he pystyvät punnitsemaan, mitkä pettymykset olivat epäreiluja ja mitkä on vain hyväksyttävä osaksi elämää. Ja mahdollisesti syyttävät pettyneensä.
Ap
Kyllä he jo nyt ymmärtävät, että on epäreilua että oma äiti vuosikausia uhkailee lastensa hylkäämisellä ja sitten toteuttaa uhkauksensa. Siinä ei ole mitään punnitsemista, jokainen ihminen ymärtää sen, paitsi sinä.
Tällä narskulla on ihan omat säännöt itselleen ja muille. Äitihulluhan saa toki tehdä itse ihan mitä tahansa pahaa ja häntä tulee vain ymmärtää. Muiden tulisi vain myötäillä hullun joka ikistä tekemistä ja sanomista, muuten narsku loukkaantuuuuu uu-uliuuuuuu....
Rasittava tyyppi. Ei ihme ettei läheisiä ole.
Kaikille näille jotka nar.sisteja näkevät joka paikassa minulla on vinkkejä: kylmä suihku, lääkkeet, m1 tai junan alle. Näistä valitkaa.
Lapsesi on masentunut, kerroit siitä joskus aiemmin. Männistö on hyvinkin oire siitä pettymyksestä sitä Kohtaan, kun on jäänyt vaille turvallista ja rakastavaa äitiä.
Tämä ihminen on täysin toivoton. Kuinkakohan kauan se jatkaisi tätä jankutusta, jos joku koko ajan vastaisi, eikä sitä blokattaisi?
Loukkaa minua empaattisena ja välittävänä ihmisenä sekin, että äitini syyttää minua oman mielensä pahoittumisesta jo lapsena! Silloin ei ensinnäkään IKINÄ sanonut YHTÄÄN mitään, niin, että olisin voinut muuttaa asiaa!
Toisekseen, miksi hän kuvittelee, että voi syyttää minua siitä, koska kun minä syytän häntä minun mieleni pahoittamisesta hän ei suostu selvittämään mistä on kysymys!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Loukkaa minua empaattisena ja välittävänä ihmisenä sekin, että äitini syyttää minua oman mielensä pahoittumisesta jo lapsena! Silloin ei ensinnäkään IKINÄ sanonut YHTÄÄN mitään, niin, että olisin voinut muuttaa asiaa!
Toisekseen, miksi hän kuvittelee, että voi syyttää minua siitä, koska kun minä syytän häntä minun mieleni pahoittamisesta hän ei suostu selvittämään mistä on kysymys!
Ap
Kerropa yksikin konkreettinen esimerkki, miten sinä ikinä olet toiminut empaattisesti tai välittävästi?
Minusta hän kaipaisi jonkinlaista apua tai hoitoa, koska vihoittelee minulle siitä, että olen ollut lapsi, joka on vilpittömällä ja aidolla olemisellaan loukannut häntä!
Se on täysin hyödytön ja vain sille omalle lapselle vahingollinen teko! Ja en ymmärrä, miten läheiseni eivät ymmärrä, miten vahingollinen se on ollut minua kohtaan! Minua mittaillaan aivan kuin ihmistä, jota on kohdeltu samoin, kuin heitä! Suuttua ei muka saa! Vaikka minä olen vihainen syystä!
Äitini ei koskaan sanonut minun loukanneen itseään, kun olin lapsi, aika raukkamaista syyttää sitten omaa loukkaantumistaan oman, vihaisen ja haitalisen käytöksensä syynä! Äitini siis oikeuttaa mielessään minun satuttamiseni sillä, että olisin tietoisesti ja pahuuttani satuttanut ja loukannut häntä lapsena, vaikka se on hänen omaa keksintöään, että olisin halunnut hänelle pahaa!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loukkaa minua empaattisena ja välittävänä ihmisenä sekin, että äitini syyttää minua oman mielensä pahoittumisesta jo lapsena! Silloin ei ensinnäkään IKINÄ sanonut YHTÄÄN mitään, niin, että olisin voinut muuttaa asiaa!
Toisekseen, miksi hän kuvittelee, että voi syyttää minua siitä, koska kun minä syytän häntä minun mieleni pahoittamisesta hän ei suostu selvittämään mistä on kysymys!
ApKerropa yksikin konkreettinen esimerkki, miten sinä ikinä olet toiminut empaattisesti tai välittävästi?
Jos huomaan että jollakulla on vaikeuksia, ja se näkyy hänessä rosoisuutena tai kulmikkuutena (on ns. ”vaikea ihminen”) en käyttäytydy niin kuin hänen pitäisi olla ”terve”, koska useinkaan vaikeudet eivät sillä parane tai ole sen ihmisen oma vika. Enkä halua pahoittaa hänen mieltään hylkäämällä tai ohittamalla.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loukkaa minua empaattisena ja välittävänä ihmisenä sekin, että äitini syyttää minua oman mielensä pahoittumisesta jo lapsena! Silloin ei ensinnäkään IKINÄ sanonut YHTÄÄN mitään, niin, että olisin voinut muuttaa asiaa!
Toisekseen, miksi hän kuvittelee, että voi syyttää minua siitä, koska kun minä syytän häntä minun mieleni pahoittamisesta hän ei suostu selvittämään mistä on kysymys!
ApKerropa yksikin konkreettinen esimerkki, miten sinä ikinä olet toiminut empaattisesti tai välittävästi?
Annoin myös äidilleni tuhat euroa uuden läppärin ostoon, kun vanha hajosi ja aikaisemmin maksoin hänen velkansa pois (7000e) ja nyt hänellä onkin velkaa jo 13000.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loukkaa minua empaattisena ja välittävänä ihmisenä sekin, että äitini syyttää minua oman mielensä pahoittumisesta jo lapsena! Silloin ei ensinnäkään IKINÄ sanonut YHTÄÄN mitään, niin, että olisin voinut muuttaa asiaa!
Toisekseen, miksi hän kuvittelee, että voi syyttää minua siitä, koska kun minä syytän häntä minun mieleni pahoittamisesta hän ei suostu selvittämään mistä on kysymys!
ApKerropa yksikin konkreettinen esimerkki, miten sinä ikinä olet toiminut empaattisesti tai välittävästi?
Vtun caps lock, laite lagaa, niin se kirjoittaa sillä.
EN VAIN KERTAKAIKKIAAN HALUA, ETTÄ MUILLA ON PAHA MIELI ja olen valmis taipumaan sen edestä itse omasta hyvästäni tinkien. Eli jos minulla olisi parempi mieli välittämättä, en toimi niin, koska välitän.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tällä narskulla on ihan omat säännöt itselleen ja muille. Äitihulluhan saa toki tehdä itse ihan mitä tahansa pahaa ja häntä tulee vain ymmärtää. Muiden tulisi vain myötäillä hullun joka ikistä tekemistä ja sanomista, muuten narsku loukkaantuuuuu uu-uliuuuuuu....
Rasittava tyyppi. Ei ihme ettei läheisiä ole.
Kyllä minä ymmärrän rajoja täysin hyvin, ei minulla ole mitään ongelmia hyväksyä rajoja ja toimia niiden mukaan. Miksi sekoitat omat mielipiteesi toisen vapauteen ja arvoihin? Sinun pitää vain myötäillä, missä niin on sanottu?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä narskulla on ihan omat säännöt itselleen ja muille. Äitihulluhan saa toki tehdä itse ihan mitä tahansa pahaa ja häntä tulee vain ymmärtää. Muiden tulisi vain myötäillä hullun joka ikistä tekemistä ja sanomista, muuten narsku loukkaantuuuuu uu-uliuuuuuu....
Rasittava tyyppi. Ei ihme ettei läheisiä ole.
Kyllä minä ymmärrän rajoja täysin hyvin, ei minulla ole mitään ongelmia hyväksyä rajoja ja toimia niiden mukaan. Miksi sekoitat omat mielipiteesi toisen vapauteen ja arvoihin? Sinun pitää vain myötäillä, missä niin on sanottu?
Ap
Äitisi, miehesi, lastesi, äitipuolesi, serkkusi... onhan näitä. KAIKKIEN heidän tulisi myötäillä sinua, koska muuten sinä PAHOITAT MIELESI!!! Sitähän sinä täällä olet hokenut jo monta vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loukkaa minua empaattisena ja välittävänä ihmisenä sekin, että äitini syyttää minua oman mielensä pahoittumisesta jo lapsena! Silloin ei ensinnäkään IKINÄ sanonut YHTÄÄN mitään, niin, että olisin voinut muuttaa asiaa!
Toisekseen, miksi hän kuvittelee, että voi syyttää minua siitä, koska kun minä syytän häntä minun mieleni pahoittamisesta hän ei suostu selvittämään mistä on kysymys!
ApKerropa yksikin konkreettinen esimerkki, miten sinä ikinä olet toiminut empaattisesti tai välittävästi?
Annoin myös äidilleni tuhat euroa uuden läppärin ostoon, kun vanha hajosi ja aikaisemmin maksoin hänen velkansa pois (7000e) ja nyt hänellä onkin velkaa jo 13000.
Ap
Minä olisin toivonut, että äitini arvostaisi sen verran paljon omaa elämäänsä, että tarttuisi tilaisuuteen saada velat maksettua. Ja oikeastaan sopia aiheuttamansa mielipaha kanssani. Kuka tahansa tervejärkinen äiti valitsisi sen tien,. Eli haluaisi toimia parempien välien lapsensa kanssa puolesta.
Olen todella, todella pettynyt, etten saa nähdä äitiä nauttimassa perinnöstäni ja olemassa tukijanani. Ei ole koskaan liian myöhäistä antaa toiselle sitä, mitä tämä tarvitsee.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä narskulla on ihan omat säännöt itselleen ja muille. Äitihulluhan saa toki tehdä itse ihan mitä tahansa pahaa ja häntä tulee vain ymmärtää. Muiden tulisi vain myötäillä hullun joka ikistä tekemistä ja sanomista, muuten narsku loukkaantuuuuu uu-uliuuuuuu....
Rasittava tyyppi. Ei ihme ettei läheisiä ole.
Kyllä minä ymmärrän rajoja täysin hyvin, ei minulla ole mitään ongelmia hyväksyä rajoja ja toimia niiden mukaan. Miksi sekoitat omat mielipiteesi toisen vapauteen ja arvoihin? Sinun pitää vain myötäillä, missä niin on sanottu?
ApÄitisi, miehesi, lastesi, äitipuolesi, serkkusi... onhan näitä. KAIKKIEN heidän tulisi myötäillä sinua, koska muuten sinä PAHOITAT MIELESI!!! Sitähän sinä täällä olet hokenut jo monta vuotta.
No niinhän hekin pahoittavat mielensä, jos minä raivostun, vaikka se ei johdu heistä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ajatellut että äitisi on ihminen omine ajatuksineen. Jotka pitää ominaan.
Kokeile. Voit yllättyä.
N45
Ihminen, jolla on toisia satuttavia mielipiteitä, joilla satuttaa toisia ansaitsee rangaistuksen. Sellaista kutsutaan kiusaamiseksi. Äitini on kiusaaja. Kellään ei ole oikeutta satuttaa toista, ei millään.
ApSinulla jos kenellä on toisia satuttavia mielipiteitä, olet täälläkin haukkunut omia lapsiasi, miestäsi ja äitiäsi sekä toisia keskustelijoita todella rumasti, millaisen rangaistuksen ansaitset?
Millaisen ajattelet, että ansaitsen?
ApSiis kun puhut vain itsesi puolesta? En minäkään vaadi äidilleni rangaistuksia muiden satuttamisesta, kuin itseni.
Ap
Millaista rangaistusta äidillesi vaadit? Entä millaista rangaistusta vaadit itsellesi omien lastesi satuttamisesta?
Se ei ole satuttamista, jos antaa takaisin samaa mitä saa. Koska toiselle on tarjottu mahis sopia ja olla pahoillaan.
Ap