Mies aikoo tehdä tulevalle lapselle isyystestin vaikkei edes epäile mitään, sanoo että vain varmuudeksi että tietää ennen kuin investoi koko...

Vierailija kirjoitti:

Meillä käytiin alkuaikoina samantapainen keskustelu, kun suunnittelimme naimisiin menoa ja perheenlisäystä. Mies ilmoitti, että haluaa ehdottomasti avioehdon ja isyystestin. Pahoitin silloin mieleni molemmista, mutta myöhemmin tulin siihen tulokseen, että ne ovat hänelle eräänlainen vakuutus. Jos ei tule eroa, avioehto on vain paperinpala, mutta jos kuitenkin tulee, hänen omaisuutensa on turvassa. Sama homma isyystestin kanssa, jos isyydestä ei ole epäselvyyttä, se on pelkkä muodollisuus(kuten vaikka isyyden tunnistaminen jos vanhemmat eivät ole naimisissa.) Meillä mies ajattelee muutenkin kaiken järjellä ja on hyvin käytännöllinen, hän ei edes ymmärrä miksi nämä ovat minulle myös tunneasioita. 

Suojaahan avioehto myös sinun omaisuutta ja perintöjä. Et kertonut, onko teillä lapsia, mutta jos ei vielä ole, niin vaadi, että mies kärsii samat taloudelliset tappiot lasten takia mitä sinulle tulee. Joku yleinen toimenpide kuten lapselta nielurisojen poisto tarkoittaa kahden viikon poissaoloa päivähoidosta ja vanhemmalle saman verran palkatonta vapaata.

Vierailija kirjoitti:

Meillä käytiin alkuaikoina samantapainen keskustelu, kun suunnittelimme naimisiin menoa ja perheenlisäystä. Mies ilmoitti, että haluaa ehdottomasti avioehdon ja isyystestin. Pahoitin silloin mieleni molemmista, mutta myöhemmin tulin siihen tulokseen, että ne ovat hänelle eräänlainen vakuutus. Jos ei tule eroa, avioehto on vain paperinpala, mutta jos kuitenkin tulee, hänen omaisuutensa on turvassa. Sama homma isyystestin kanssa, jos isyydestä ei ole epäselvyyttä, se on pelkkä muodollisuus(kuten vaikka isyyden tunnistaminen jos vanhemmat eivät ole naimisissa.) Meillä mies ajattelee muutenkin kaiken järjellä ja on hyvin käytännöllinen, hän ei edes ymmärrä miksi nämä ovat minulle myös tunneasioita. 

Järjellä kannattaa tämmöiset asiat hoitaa. Ihmiset muuttuvat koko ajan, ja koskaan ei tiedä että sekoaako toinen vaikka joskus aivan totaalisesti ihan mistä tahansa syystä, joku onnettomuus voi käydä, ihan mitä tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Eihän tämmöinen eroa avioehdosta tai mistään muustakaan oikein mitenkään. Ei kait kukaan kerro omia pankkitunnuksia, salasanoja ja kaikkia salaisuuksia toiselle vain koska sattuu olemaan aviomies tai vaimo?

Kyllä minä tiedän puolisoni pankkitunnukset. Se nyt on selvä, että en käytä niitä luvatta enkä kerro muille, mitä niiden avulla olen saanut selville. Sitä sanotaan luottamukseksi.

Vierailija kirjoitti:

Sitähän varten se oli avioliitto alunperin keksitty, että ollaan naimisissa ja yksiavioisia ja yhteisön ja muun varustuksen sinetillä siunaamassa suhteessa, niin oli vähän enemmän varmuutta siitä isyydestä. Tämä siis ennen geenitestejä. Nykyisin on sitten geenitestit ja kevyet suhteet, niin sanoisin että geenitesti miehelle tai sulle avioliiton. 

Aika karkeaksi on ihmiselo mennyt. Loukkaavaahan se tetty naiselle on, että pidetään epäluotettavana ihan alkumetreillä, mutta jos mitään salattavaa ei ole niin molemmat voisivat tällaisen tieteellisen sinetin laboratoriosta suhteelleen ja perheelleen hankkia. nykyaikaa. 

 

Itse olen vanhaa kaartia ja iloitsen herttaisista ja perinteisistä kosinnoista ja naimisissa olemisista. Naimisissa, siinä on se naimissana koska ne ovat tarkoittaneet yhtä ja samaa ennen keenitestejä. 

Lapsen äitiä ei tarvita isyystutkimuksissa ollenkaan. Hänen ei tarvitse tehdä testin eteen yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epäluottamuslause tai ei niin ei kai isyyden vahvistaminen ole kenenkään mielestä epäreilu?

Missä vaiheessa sinun mielestä kannattaa ottaa puheeksi isyystestin tekeminen?

Sanoin vaimolleni että kaikista tulevista muksuista tehdään testit, ennen raskautta. Viisi tullut ja testit tehty. Ei minkäänlaista ongelmaa.

Sinä olet osannut hoitaa asian oikein. Kaikki muut tuntuvat paukauttavan asian esiin vasta sitten, kun lapsi on syntynyt.

Minä en tuollaisen miehen kanssa edes seurustelisi. Jos miehen asenne minuun olisi lähtökohtaisesti tuollainen, että hänen mielestään jalkani leviäisivät ihan noin vain siellä ja täällä, hänestä ei tulisi minun miestäni. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä käytiin alkuaikoina samantapainen keskustelu, kun suunnittelimme naimisiin menoa ja perheenlisäystä. Mies ilmoitti, että haluaa ehdottomasti avioehdon ja isyystestin. Pahoitin silloin mieleni molemmista, mutta myöhemmin tulin siihen tulokseen, että ne ovat hänelle eräänlainen vakuutus. Jos ei tule eroa, avioehto on vain paperinpala, mutta jos kuitenkin tulee, hänen omaisuutensa on turvassa. Sama homma isyystestin kanssa, jos isyydestä ei ole epäselvyyttä, se on pelkkä muodollisuus(kuten vaikka isyyden tunnistaminen jos vanhemmat eivät ole naimisissa.) Meillä mies ajattelee muutenkin kaiken järjellä ja on hyvin käytännöllinen, hän ei edes ymmärrä miksi nämä ovat minulle myös tunneasioita. 

Eihän se mene noin, että jos isyydestä ei ole epäselvyyttä, kyseessä on pelkkä muodollisuus. Se on nimenomaan aivan järkyttävä epäluottamuslause. Minun rakkauskäsitykseeni tuollainen ei mahdu. Olen aina uskonut oman mieheni uskollisuuteen täysin ja ehdottomasti. Samaa luottamusta odotan häneltä ja olen saanut myös.

Kaikille vaan se testi automaattisesti, niin säästytään turhalta draamalta. 

Ja tietysti se on monelle naiselle ihan pikkujuttu jättää testaamatta, kun eivät missään muussa tapauksessa päätyä kasvattamaan jonkun toisen lasta omanaan, kuin silloin jos joku vaihtaa lapsen synnytysosastolla ja se nyt on likimain yhtä yleistä kuin miesten raskautuminen. 

Aloitus tehty 27.11.2019joten

Testatkaa varmuuden vuoksi myös oma isänne. Eihän se ole kuin muodollisuus. Isällänne on oikeus tietää, onko äitinne huijari ja hutsu. Sisarukset myös testiin, jos niitä on 

Vierailija kirjoitti:

Meillä käytiin alkuaikoina samantapainen keskustelu, kun suunnittelimme naimisiin menoa ja perheenlisäystä. Mies ilmoitti, että haluaa ehdottomasti avioehdon ja isyystestin. Pahoitin silloin mieleni molemmista, mutta myöhemmin tulin siihen tulokseen, että ne ovat hänelle eräänlainen vakuutus. Jos ei tule eroa, avioehto on vain paperinpala, mutta jos kuitenkin tulee, hänen omaisuutensa on turvassa. Sama homma isyystestin kanssa, jos isyydestä ei ole epäselvyyttä, se on pelkkä muodollisuus(kuten vaikka isyyden tunnistaminen jos vanhemmat eivät ole naimisissa.) Meillä mies ajattelee muutenkin kaiken järjellä ja on hyvin käytännöllinen, hän ei edes ymmärrä miksi nämä ovat minulle myös tunneasioita. 

Minullakin edellinen tapailusuhteeni alkoi ääneen haaveilla avioliitosta todeten, että avioehto on sitten ehdoton. Totesin hymyillen, että minä en ole muuttamassa yhteen kenenkään kanssa, saati sitten avioitumassa, joten älä huoli :)

Olen sen verran käytännöllinen, etten ala huushollata kenenkään katon alla niin, että toinen lähtökohtaisesti pitää minua epäluotettavana.

Aivan, voitteko kuvitella, mun mies alkoi draamailemaan, kun vaadin, että hänen tulee esittää aukottomat todistukset siitä, että ei ole r-aiskannut yhtä naista, kun semmoinen rikos meidän kaupungissa tapahtui. Mistä mä voin olla varma, että mies ei sitä tehnyt, kun jokainenhan pystyy mihin tekoihin vain, eikö niin? Tai siis, eihän voi koskaan olla varma, että ei koskaan tekisi? 

Vaadin, että näyttää puhelinliikenteensä sekä hankkii töistä avainkortin leimaukset siltä päivältä, että missä on töissä kulkenut ja onko ollut siellä koko ajan. Lisäksi vaadin hankkimaan bussikortin leimaukset, että missä niitä on tehty. Työkavereiden lausuntoja vielä odotellaan.

Tämä ihan vain sen vuoksi, että vaikka mä en tietenkään epäile ja totta kai mieheeni luotan, niin varmuus on paras, eikö vain? 

Aion tietysti toimia näin kaikkien r-aiskauksien suhteen, joista kuulen meidän tai naapurikaupungeissa.

Aivan, voitteko kuvitella, mun mies alkoi draamailemaan, kun vaadin, että hänen tulee esittää aukottomat todistukset siitä, että ei ole r-aiskannut yhtä naista, kun semmoinen rikos meidän kaupungissa tapahtui. Mistä mä voin olla varma, että mies ei sitä tehnyt, kun jokainenhan pystyy mihin tekoihin vain, eikö niin? Tai siis, eihän voi koskaan olla varma, että ei koskaan tekisi? 

Täsmälleen näin! Jos oikeasti suhteessa on ok epäillä toista siitä, että hän kykenee ensin paneskelemaan muita kun perhettä perustetaan ja sitten vielä raskausajan pokkana yhdessä lasta odottamaan + syntymän jälkeen tyytyväisenä vauvaa perheenä hoivaamaan niin miksi ei sitten suhteissa pitäisi hyväksyä, että mistä vaan voi toista epäillä ja alkaa vaatia todistuksia, että näin ei ole?

Tai jos asenne on kuten tuolla yhdellä, joka tarvitsee jotkut extraturvat itselleen parisuhdetta perustaessa niin olisiko ainakin niiden lasten vuoksi parempi perustamatta. Mitä ihminen tekee puolisolla, jos ensijainen ajatus on,  että puoliso on vihollinen, pahin mahdollinen petturi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epäluottamuslause tai ei niin ei kai isyyden vahvistaminen ole kenenkään mielestä epäreilu?

Missä vaiheessa sinun mielestä kannattaa ottaa puheeksi isyystestin tekeminen?

Sanoin vaimolleni että kaikista tulevista muksuista tehdään testit, ennen raskautta. Viisi tullut ja testit tehty. Ei minkäänlaista ongelmaa.

Miten ne testit tehdään jo ennen raskautta?

Vierailija kirjoitti:

No monessakin tilanteessa varmasti järkevää mutta hyvässä parisuhteessa kokisin todella loukkaavana.Ihan kuin epäilisi pettämisestä...

Kasva aikuiseksi  myös henkiseltä mieleltäsi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No monessakin tilanteessa varmasti järkevää mutta hyvässä parisuhteessa kokisin todella loukkaavana.Ihan kuin epäilisi pettämisestä...

Kasva aikuiseksi  myös henkiseltä mieleltäsi. 

On yksi asia epäillä toista pettämisestä ja toinen asia epäillä siitä, että on valmis valehtelemaan lasten alkuperästä. Miehet ei taida tajuta sitäkään, että nainen lopulta ei näe siinä edes mitään järkeä, eli jos suhde todella on siinä jamassa, että isä voi olla joku muu kuin vakituisen parisuhteen saati avioliiton toinen osapuoli, niin nainen lähtee sen miehen matkaan, jonka se lapsi oikeasti on. 

Ei jää enää miehen kanssa, jonka kanssa homma on siinä jamassa, että moinen on edes mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Jos on puhtaat jauhot ollut pussissa niin missä ongelma? Voi syventyä parisuhteeseen täydellisessä luottamuksessa.

 

Ainiin mutta jos vähän pelottaakin niin sitten tietty EI KÄY SIKA! Miksi et luota!

"Täydessä luottamuksessa" heti sen jälkeen, kun on epäilty petosta? Eihän luottamusta ollut alunalkaenkaan miehen puolelta, eikä nainenkaan varmasti luota puolisoon, joka epäilee pettämistä. 

Pitäisihän se testi olla automaattinen mutta nykytilanteessa henkisesti kypsä nainen ottaa tarvittaessa itse asian puheeksi, lapsenkin tähden. 

Itse on ainakin pakko tehdä mahdolliselle tulevalle lapselle kun olen saanut perintönä omaisuutta ja jos meinaan sen luovuttaa lapselleni niin minun pitää todistaa DNA testillä että se on minun lapsi. Siinä ygtälössä ei vaikuta mitenkään se että luotanko vai en naisen sanaan vaan siihen vaikuttaa puhtaasti tuo että voin luovuttaa perintönä saatua omaisuutta myös minun lapsille

Vierailija kirjoitti:

Itse on ainakin pakko tehdä mahdolliselle tulevalle lapselle kun olen saanut perintönä omaisuutta ja jos meinaan sen luovuttaa lapselleni niin minun pitää todistaa DNA testillä että se on minun lapsi. Siinä ygtälössä ei vaikuta mitenkään se että luotanko vai en naisen sanaan vaan siihen vaikuttaa puhtaasti tuo että voin luovuttaa perintönä saatua omaisuutta myös minun lapsille

lapsesi perii sinulta joka tapauksessa vähintään lakiosansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No monessakin tilanteessa varmasti järkevää mutta hyvässä parisuhteessa kokisin todella loukkaavana.Ihan kuin epäilisi pettämisestä...

Kasva aikuiseksi  myös henkiseltä mieleltäsi. 

On yksi asia epäillä toista pettämisestä ja toinen asia epäillä siitä, että on valmis valehtelemaan lasten alkuperästä. Miehet ei taida tajuta sitäkään, että nainen lopulta ei näe siinä edes mitään järkeä, eli jos suhde todella on siinä jamassa, että isä voi olla joku muu kuin vakituisen parisuhteen saati avioliiton toinen osapuoli, niin nainen lähtee sen miehen matkaan, jonka se lapsi oikeasti on. 

Ei jää enää miehen kanssa, jonka kanssa homma on siinä jamassa, että moinen on edes mahdollista.

Media palstoillakin sillämollut tapaus Risto. Nainen hankkiutui raskaaksi toiselle miehelle sai ylläpidettyä valhetta kaksi vuotta jonka jälkeen paljastui että lapsen oikea isä on se kenen kanssa nainen on nykyisin yhdessä mutta maksattaa elarit edellisellä miehellä jonka lapsi se ei edes ollut....