Onko koulu ( ala-aste ) nykyään helpompaa kuin ennen?
Tyttöni on nelosella ja kaikista kokeista tulee ysejä ja vielä useammin kymppejä... tuntuu että myös kavereilla samanlaisia arvosanoja. Onko koulu nykyään helpompaa vai olinko minä vaan tyhmempi lapsi? Ala-asteen ka oli 8,5 luokkaa ja kokeista ei todellakaan tullut kymppejä... ei tullut kenelläkään muullakaan paitsi luokan hikarilla...
Tämä siis 80-luvun puolivälissä...
Kommentit (34)
Eikö kenelläkään ole samanlaisia kokemuksia tai fiilistä että koulu on nykyisin helpompaa ? Ap
Ehkä opetus on vaan parempaa nykyään? Sama kokemus minulla, mutta asiat myös opetetaan paremmin ja jopa yksilölliselläkin tasolla, itse kun olin ala-asteella sai pärjätä aikalailla itsekseen.
Kiitettävä taitaa olla tavallisin arvosana, hajontaa tulee vasta seiskalta alkaen.
Olen pahoillani. Toivottavasti lapsesi on todella oma-aloitteinen ja opettelee asiat kunnolla itse. Kun hän siirtyy yläkouluun, seiskan joulutodistuksessa arvosanat ovat 5-6. Alakoulussa ei nykyisin enää opeteta asioita, joita yläkoulun alussa oletetaan osattavan. Esimerkiksi äidinkielessä (tai siis suomen kielessä ja kirjallisuudessa) vain mainitaan, että juu verbeillä on olemassa erilaisia aikamuotoja, mutta siellä yläkoulussa lähdetään siitä, että oppilaat tunnistavat eri aikamuodot ja osaavat nimetä ne ja taivuttaa minkä tahansa verbin kaikissa aikamuodoissa. Yläkouluun tulee yhä enemmän sellaisia oppilaita, jotka eivät osaa kirjoittaa omaa nimeänsä isoilla alkukirjaimilla (pyytäkääpä lapsianne kirjoittamaan oma nimensä paperille) tai joilla ei ensimmäistäkään välimerkkiä kahden sivun pituisessa tekstissä.
Vierailija kirjoitti:
Olen pahoillani. Toivottavasti lapsesi on todella oma-aloitteinen ja opettelee asiat kunnolla itse. Kun hän siirtyy yläkouluun, seiskan joulutodistuksessa arvosanat ovat 5-6. Alakoulussa ei nykyisin enää opeteta asioita, joita yläkoulun alussa oletetaan osattavan. Esimerkiksi äidinkielessä (tai siis suomen kielessä ja kirjallisuudessa) vain mainitaan, että juu verbeillä on olemassa erilaisia aikamuotoja, mutta siellä yläkoulussa lähdetään siitä, että oppilaat tunnistavat eri aikamuodot ja osaavat nimetä ne ja taivuttaa minkä tahansa verbin kaikissa aikamuodoissa. Yläkouluun tulee yhä enemmän sellaisia oppilaita, jotka eivät osaa kirjoittaa omaa nimeänsä isoilla alkukirjaimilla (pyytäkääpä lapsianne kirjoittamaan oma nimensä paperille) tai joilla ei ensimmäistäkään välimerkkiä kahden sivun pituisessa tekstissä.
En tiedä riippuuko sitten koulusta, mutta oman lapsen koulussa on kyllä laadukas opetus ja mainitsemasi asiat myös opetetaan.
Vai että ihan 5–6. Yläkoulussakin saa kyllä seiskan se ihan onnettominkin räpeltäjä, ihan oikeasti. Peruskoulussa opeteltavat asiat eivät ole mitään ydinkirurgiaa.
No on varmasti nykyään helpompaa: jotain 1+1 yhteenlaskua. Jos menisin nyt ekaluokalle niin olisin varmasti luokan paras!
Vierailija kirjoitti:
Vai että ihan 5–6. Yläkoulussakin saa kyllä seiskan se ihan onnettominkin räpeltäjä, ihan oikeasti. Peruskoulussa opeteltavat asiat eivät ole mitään ydinkirurgiaa.
Peruskoulussa on kyllä asteikko 4-10, joten aika moni saa alle seiskan. Seiskaan pitää jo osata jotain, kasiin periaatteessa kaikki oppimäärään kuuluva. Kiitettävä on ekstraa ja soveltamista.
Joulutodistusta toki ei nykyään yleensä ole, joten sikäli tuo edellinen oli höpöä.
Alakoulu on helpottunut monessa aineessa aika paljon. Suurin muutos on käsityössä, jossa sellaiset jutut joita voitiin tehdä viidennellä, tehdään nykyään kasilla valinnaisessa.
Alakoulun numerot ovat usein ihan yläkanttiin ja vain hyvin harvat saavat huonoja. Yläkoulussa ja varsinkin lukiossa on sitten koko asteikko nelosesta kymppiin käytössä. Yläkouluun tullessa numero voi helposti pudota kahdella tai jopa kolmella.
No äidinkielessä ei enää opetella kaunoa. Mulla on tallessa mun 80-luvun ala-asteen ainekirjoitus-vihkot, joihin olen jo ala-asteen kakkosella kirjoittanut erittäin selkeällä ja hyvällä kaunokirjoituksella pitkiä satuja.
Omat lapseni kirjoittavat tekstauskirjaimin eivätkä edes niin selkeästi.
Myöskään ainekirjoituksia ei juurikaan ole, mitä ihmettelen.
Eli nykyään ei vaadita edes kaunokirjoituksen opettelua eikä pitkien aineiden kirjoitusta ainakaan samassa määrin kuin ennen.
Ja sama huomio, kokeista tulee lapsille pelkkää 9 - 10, itse sain seiskaa ja kasia, en varmaan koskaan kymppiä ala-asteella.
Niin siis miksi sain alapeukkuja? Kun aidosti mietin että annetaanko arvosanoja heppoisammin perustein? En siis keuli lapseni osaamisella vaan mietin että kun hän ja muut saavat vain ysejä ja kymppejä niin mistä johtuu... ihan typerää tuolla lailla silottaa tietä lukioon ja siellä sitten pudota normitallaajaksi... itselläni taso pysyi samana 8-8,5 oppilaana koko koulu-uran, myös lukion. Ap
Kaikenlaista muuta ”kasvatuksellista” on koulussa nykyään opetuksen sijaan ja opettajat haluavat ehkä hyviä oppimistuloksia; mennään sitten sieltä, missä rima on matalin. Tulos: kaikki saavat hyviä numeroita.
Tosiaan, kaunokirjoitus on jäänyt pois ja uuden OPS:n myötä on tullut muitakin uudistuksia. Kieliopinnoissa helpottaa se, että maailma on niin kansainvälinen ja ainakin englantia tulee joka tuutista.
Lisäksi lapsia prepataan jo päiväkodissa tai viimeistään eskarissa. Fiksu lapsi oppii nopeasti ja kun koulussa mennään niiden heikoimpien mukaan, käy niin, että ne, jotka pystyisivät etenemään pidemmällekin, joutuvat junnaamaan sen keskivertoaineksen tahtiin.
Vierailija kirjoitti:
Alakoulu on helpottunut monessa aineessa aika paljon. Suurin muutos on käsityössä, jossa sellaiset jutut joita voitiin tehdä viidennellä, tehdään nykyään kasilla valinnaisessa.
Alakoulun numerot ovat usein ihan yläkanttiin ja vain hyvin harvat saavat huonoja. Yläkoulussa ja varsinkin lukiossa on sitten koko asteikko nelosesta kymppiin käytössä. Yläkouluun tullessa numero voi helposti pudota kahdella tai jopa kolmella.
Hmm...Muistelen mitä tein ala-asteella aikanaan käsityössä viidennellä. Muistaakseni puisen arkun, on ehkä vieläkin mökillä jossain. Eli se olis nykyään yläasteen juttu. Hassua.
Vierailija kirjoitti:
No äidinkielessä ei enää opetella kaunoa. Mulla on tallessa mun 80-luvun ala-asteen ainekirjoitus-vihkot, joihin olen jo ala-asteen kakkosella kirjoittanut erittäin selkeällä ja hyvällä kaunokirjoituksella pitkiä satuja.
Omat lapseni kirjoittavat tekstauskirjaimin eivätkä edes niin selkeästi.
Myöskään ainekirjoituksia ei juurikaan ole, mitä ihmettelen.
Eli nykyään ei vaadita edes kaunokirjoituksen opettelua eikä pitkien aineiden kirjoitusta ainakaan samassa määrin kuin ennen.
Ja sama huomio, kokeista tulee lapsille pelkkää 9 - 10, itse sain seiskaa ja kasia, en varmaan koskaan kymppiä ala-asteella.
En tiedä kuinka pitkään näin on tehty, mutta tekee mieli esittää veikkaus: tämä voisi liittyä siihen että lukiolaisillekin on nykyään väännettävä rautalangasta esim. tekijänoikeus- ja plagiointijuttuja koska niin monet eivät ihan oikeasti ymmärrä että tietolähteestä kopiointi ei tee tekstistä omaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai että ihan 5–6. Yläkoulussakin saa kyllä seiskan se ihan onnettominkin räpeltäjä, ihan oikeasti. Peruskoulussa opeteltavat asiat eivät ole mitään ydinkirurgiaa.
Peruskoulussa on kyllä asteikko 4-10, joten aika moni saa alle seiskan. Seiskaan pitää jo osata jotain, kasiin periaatteessa kaikki oppimäärään kuuluva. Kiitettävä on ekstraa ja soveltamista.
Joulutodistusta toki ei nykyään yleensä ole, joten sikäli tuo edellinen oli höpöä.
Meidän kaupungissamme annetaan yhä ala- ja yläkoulussa joulu- ja kevättodistus, ja nimenomaan numerotodistus nelosluokalta lähtien. Aiemmin annettiin viisi todistusta vuodessa, nyt tätä on vähennetty kahteen.
Vierailija kirjoitti:
Vai että ihan 5–6. Yläkoulussakin saa kyllä seiskan se ihan onnettominkin räpeltäjä, ihan oikeasti. Peruskoulussa opeteltavat asiat eivät ole mitään ydinkirurgiaa.
Yläkoulun asiat eivät tosiaan ole ydinkirurgiaa, jos pohja on kunnossa. Jos alakoulussa keskitytään siihen, minkä värinen sivu verkkovihkoon tehdään, siinä kohtaa mennään männikköön, ja valitettavasti siellä pysytään. Yläkoulussa ei enää ehditä paikaamaan alakoulun aukkoja. Aiemmin oli hyvin tyypillistä, että numerot tipahtivat seiskan joulutodistukseen parilla pykälällä mutta lähtivät siitä sitten uudelleen nousuun, kun oppilaat tottuivat erilaiseen systeemiin (vaihtuvat luokat, opettajat ja jaksot). Nykyisin valitettavasti numerot tipahtavat hyvinkin 3-4 numerolla eivätkä kunnolla sieltä tahdo nousta. Se vaikuttaa aina lukioon asti ja ylipäänsä siihen, mihin kouluun oppilaalla on mahdollisuuksia ysiluokan jälkeen päästä.
Omalla lapsellani oli alakoulussa ihan valtavasti läksyjä ja projekteja, ja opettajat olivat jopa yli-innokkaita. Kyllä siinä oppi asioita ihan eri mittakaavassa kuin omassa lapsuudessani 70-luvulla. Yläkoulu on ollut hänelle sen jälkeen helppoa. Minä sain aikoinani hyviä numeroita aika pienellä vaivalla, ja kotitehtävät olivat tyyliä "täydennä puuttuva sana". Opettajilla ei ollut silloin erityistä kunnianhimoa, ja tunnit vedettiin suunnilleen samalla kaavalla vuodesta toiseen.
Minusta ainakin nykyisten ekaluokkalaisten matikka on vaikeampaa kuin mitä itsellä oli aikoinaan. Tai ainakin ne tehtävät vaikeampiselkoisia.
Käsitöiden osaaminen on nykyään heikompaa sen vuoksi, että niiden tuntimäärä on vähentynyt. Luokanopettajana voin kommentoida, että oppilaita on joka luokassa heikosta kiitettävään. On hieno asia, jos lapsenne ovat oppineet asiat ja saaneet hyviä arvosanoja. Omilla lapsillani arvosanat ovat nousseet yläkouluun siirryttäessä.
Tuntuuko muista samalta että lapsenne saavat parempia numeroita kuin te aikanaan... eikä vain niin että pojasta on polvi parantunut eli onko koulu helpompaa vai olinko minä sitten vaan heikompaa ainesta? Itse sain koko ala-asteella ehkä pari kymppiä ja tyttöni on saanut jo nyt nelosella kolme kymppiä syyskaudella... itse en tosiaan koko alakoulussa 😀