Lapsen lihavat kaverit ihmetyttää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olin alakouluikäinen lihava, ison sisarusparven ainoa pullero, vaikka ihan sitä samaa 90-luvun kotiruokaa vihersalaatteineen popsittiin ja harrastin mm. taitoluistelua. Haluni syödä oli vain kyltymätön, ja annoskoon rajoittaminen aiheutti ruuan varastamista ja salaa ahmimista. Joten en osaa suhtautua lasten lihavuuteen itsessään kovin tuomitsevasti, koska en tunnista "missä meni vikaan" omalla kohdalla, mistä syömisen himoni syntyi.

Huonoihin elämäntapoihin kyllä suhtaudun kriittisesti, mm. siihen kun tyttäreni kertoi että "Kallella" on aina välipalaksi suklaacroissanteja ja siksi Kalle ei halua tulla meille suoraan koulusta kun meillä on täysjyväleipää, hedelmiä ja maustamatonta jogurttia. Ymmärrän kyllä Kallea mutta en Kallen vanhempia.

Ei noi sunkaan eväät ole terveellisestä päästä.

Ajattelitko ehdottaa kaappausta ja mct- öljyä välipalaksi lapselle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olin alakouluikäinen lihava, ison sisarusparven ainoa pullero, vaikka ihan sitä samaa 90-luvun kotiruokaa vihersalaatteineen popsittiin ja harrastin mm. taitoluistelua. Haluni syödä oli vain kyltymätön, ja annoskoon rajoittaminen aiheutti ruuan varastamista ja salaa ahmimista. Joten en osaa suhtautua lasten lihavuuteen itsessään kovin tuomitsevasti, koska en tunnista "missä meni vikaan" omalla kohdalla, mistä syömisen himoni syntyi.

Huonoihin elämäntapoihin kyllä suhtaudun kriittisesti, mm. siihen kun tyttäreni kertoi että "Kallella" on aina välipalaksi suklaacroissanteja ja siksi Kalle ei halua tulla meille suoraan koulusta kun meillä on täysjyväleipää, hedelmiä ja maustamatonta jogurttia. Ymmärrän kyllä Kallea mutta en Kallen vanhempia.

Ei noi sunkaan eväät ole terveellisestä päästä.

Ajattelitko ehdottaa kaappausta ja mct- öljyä välipalaksi lapselle?

En suinkaan hyväksy lasten kaappausta. Mct-öljy on toki hyvää ravintoa, rasva on välttämätön aine.

Asuin pitkään yhden koulun vieressä. Lähikaupassa oli kyl lapsosia aina koulupäivinä ostamassa karkkeja ja muita herkkui, eikä mitään pieniä määriä. Näyttivät myös monesti aamuisin ostavan lihapiirakoita yms. Siit paistotiskistä (ne ei tainnut haluta aamiaista).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koululaisista en tiedä muutakuin sen, mitä nyt kaupungilla näkee. Oma lapseni on päiväkodissa ja ryhmässä on 12 lasta, hänet mukaanlukien. 8 lapsista on selkeästi ylipainoisia, yksi aika pullea, muttei yhtä iso kuin muut.

Oman lapseni painoa olen seurannut ja ollut äärettömän tarkka, ettei pääsisi lihomaan, koska itse olin lihava lapsi ja se oli kamalaa. En tietenkään anna lapsen huomata sitä, vaan teen siitä hauskaa hänelle, tuskin edes tajuaa, miksi käy välillä vaa'alla. Toisin kuin oma äitini, jonka muistan huutaneen minulle 5-vuotiaana, miksi syön salaa, vaikken syönyt ja haukkui minua läskipunkeroksi, kun punnitsi minut joka päivä ja teki kaikesta siitä kauhean numeron ja suurieleisesti aina merkitsi painoni pieneen vihkoon. 

En usko sua. Ei ole mitenkään mahdollista, että 12 lapsesta 8 olisi selvästi ylipainoisia. Oman lapseni päiväkodissa ei yhdessäkään ryhmässä ole yhtään ylipainoista lasta. (Lapsia ehkä jotain 70 ja siis kaikki lapset on yhteisellä pihalla, joten heitä näkee päivittäin. Siksi tiedän.). Viime vuonna eskareissa oli yksi selvästi pyöreämpi lapsi.

Tuo 8/12 on 66,7 %. Olihan siellä Rautavaarassakin päiväkoti-ikäisistä pojista 74 % ylipainoisia.

Ehkä et vain silmämääräisesti tunnista ylipainoa, lapsilla se näkyy eri tavalla kuin aikuisilla.

Pullukat lapset voidaan jakaa kahteen kategoriaan (oma kokemus):

1) Huonokäytöksiset peliriippuvaiset laiskamadot (yleensä poikia)

- pienestä pitäen ovat nirsoilleet ja syöneet pelkät kalapuikot päiväkodissa, salaattiin eivät ole koskeneet

- kotona aina pitsaa, limsaa, sipsejä

- ei rajoja, lapset haistattelevat vanhemmilleen, mutta kuitenkin rahaa saa ja rahalla ostetaan einespitsoja ja sipsejä kesken koulupäivääkin

- kaikki tai ei mitään -vanhemmat: NYT loppuu pelaaminen ja alamme syödä KASVIKSIA-> lapsi raivoaa-> herkkulakko päättyy anteeksipyytelyyn karkkien kera -> sama kierre jatkuu

2) Fiksut aikuista vedättävät herkuttelijat (tyttöjä ja poikia)

- menevät itse kauppaan ostamaan suklaapatukoita

- saavat rahaa vaikka palauttamalla pulloja

- löytävät kotoa vaikka keksejä illan pimeydessä

- lohtusyömistä, lienevät kiusattuja tai kotona on ongelmia?

- muuten ns. normaaleja: liikkuvat, tekevät läksyt ja syövät samaa ruokaa kuin muutkin kotona

Kaikissa näissä syypäänä on aikuinen. Ei ole ollut osaamista/jaksamista kasvattaa lasta. 

Meillä on miehen tyttärellä paino-ongelmia. Tyttö on meillä joka toisen viikon. On nyt iältään 15-v. Olen tuntenut tytön n. 10 vuotta ja hän on aina ollut pyöreä. Jo silloin 5-vuotiaana oli hiukan pyöreä, mutta koulun alkamisen myötä tasaiseen tahtiin vuosien saatossa lihonut niin, että painaa nyt n. 20 kiloa enemmän kuin pitäisi. Tytön äiti on ollut huolissaan painosta aina ja me myös ja ollaan jo vuosia yritetty asiaa hoitaa kaikki yhdessä. Lapsen paino-ongelmia on hankalampi hoitaa kuin aikuisen, sillä ruokailua ei voi samalla tavoin rajoittaa, kun lapsen pitää vielä kasvaa ja kehittyäkin. Lisäksi olen ollut huolissani siitä, mitä vaikutuksia lapsen psyykeelle tulee jatkuvasta painosta vouhottamisesta.

Meillä tyttö syö ihan normaalia kotiruokaa ja herkkuja on erittäin rajoitetusti. Tyttö syö yleensä vähemmän tai saman verran kuin minä. Minä olen normaalipainoinen. Mitään keksejä tms. ei ole tarjolla, mutta viikonloppuiltaisin syömme tummaa suklaata joitakin paloja kahvin kanssa. Tytöllä on jotenkin sellainen kroppa, että jos tuosta tarkasta ruokavaliosta joustetaan vaikka lomalla siten, että välillä syödään jäätelöä tms., niin tyttö jotenkin lihoo aivan hirveän helposti kaikesta pienestä. Lisäksi laihtuminen on hyvin, hyvin, hyvin hidasta (mitä sen tietenkin pitääkin olla). Teinin kanssa on toki ongelmana sekin, että emmehän me oikeasti voi tietää, käyttääkö hän viikkorahansa vaikkapa karkkeihin, mutta en usko, sillä hänellä kuitenkin rahaa on ihan hyvin säästissä. Vaikuttaa siltä, että hänen kroppansa on vain sellainen, että se kerää aivan kaikki ylimääräiset kalorit talteen. Lapsen laihdutuksessa pitää ottaa niin paljon muitakin asioita huomioon eli ravintoaineet ja terveellisyys ja erityisesti pääkopan sisäiset asiat, että aina se vain ei ole mahdollista tai ainakaan helppoa. Se ei aina ole vanhempien vika, jos lapsi on ylipainoinen tai lihava. Joskus voi olla jopa parempi, että lapselle antaa kasvurauhaa ja katsoo, häviäisikö lapsenpyöreys jotenki kevyesti puolihuomaamatta. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä on miehen tyttärellä paino-ongelmia. Tyttö on meillä joka toisen viikon. On nyt iältään 15-v. Olen tuntenut tytön n. 10 vuotta ja hän on aina ollut pyöreä. Jo silloin 5-vuotiaana oli hiukan pyöreä, mutta koulun alkamisen myötä tasaiseen tahtiin vuosien saatossa lihonut niin, että painaa nyt n. 20 kiloa enemmän kuin pitäisi. Tytön äiti on ollut huolissaan painosta aina ja me myös ja ollaan jo vuosia yritetty asiaa hoitaa kaikki yhdessä. Lapsen paino-ongelmia on hankalampi hoitaa kuin aikuisen, sillä ruokailua ei voi samalla tavoin rajoittaa, kun lapsen pitää vielä kasvaa ja kehittyäkin. Lisäksi olen ollut huolissani siitä, mitä vaikutuksia lapsen psyykeelle tulee jatkuvasta painosta vouhottamisesta.

Meillä tyttö syö ihan normaalia kotiruokaa ja herkkuja on erittäin rajoitetusti. Tyttö syö yleensä vähemmän tai saman verran kuin minä. Minä olen normaalipainoinen. Mitään keksejä tms. ei ole tarjolla, mutta viikonloppuiltaisin syömme tummaa suklaata joitakin paloja kahvin kanssa. Tytöllä on jotenkin sellainen kroppa, että jos tuosta tarkasta ruokavaliosta joustetaan vaikka lomalla siten, että välillä syödään jäätelöä tms., niin tyttö jotenkin lihoo aivan hirveän helposti kaikesta pienestä. Lisäksi laihtuminen on hyvin, hyvin, hyvin hidasta (mitä sen tietenkin pitääkin olla). Teinin kanssa on toki ongelmana sekin, että emmehän me oikeasti voi tietää, käyttääkö hän viikkorahansa vaikkapa karkkeihin, mutta en usko, sillä hänellä kuitenkin rahaa on ihan hyvin säästissä. Vaikuttaa siltä, että hänen kroppansa on vain sellainen, että se kerää aivan kaikki ylimääräiset kalorit talteen. Lapsen laihdutuksessa pitää ottaa niin paljon muitakin asioita huomioon eli ravintoaineet ja terveellisyys ja erityisesti pääkopan sisäiset asiat, että aina se vain ei ole mahdollista tai ainakaan helppoa. Se ei aina ole vanhempien vika, jos lapsi on ylipainoinen tai lihava. Joskus voi olla jopa parempi, että lapselle antaa kasvurauhaa ja katsoo, häviäisikö lapsenpyöreys jotenki kevyesti puolihuomaamatta. 

Ylipaino johtuu usein ravinnottomasta ruuasta.

Herkkujen rajoittaminen on helppoa, mutta entäs jos lapsi ei herkuttele vaan vetää normiruokaa isot määrät? Tyttäreni syö aamulla lautasellisen puuroa mehukeitolla  ja pari palaa leipää, koulussa mitä siellä nyt onkaan hakee lisää ja kotona satsaa lämmintä ruokaa. Esim. eilen otti 3 lautasellista pinaattikeittoa ja kolme munaa.. On 146/52  ja tiedän että on lihava mutta pitäisikö minun kieltää lastani syömästä?!

Ylipainoiset lapset on usein aliravittuja. Tyhjää energiaa paljon, ei ravintoaineita riittävästi.

Vierailija kirjoitti:

Herkkujen rajoittaminen on helppoa, mutta entäs jos lapsi ei herkuttele vaan vetää normiruokaa isot määrät? Tyttäreni syö aamulla lautasellisen puuroa mehukeitolla  ja pari palaa leipää, koulussa mitä siellä nyt onkaan hakee lisää ja kotona satsaa lämmintä ruokaa. Esim. eilen otti 3 lautasellista pinaattikeittoa ja kolme munaa.. On 146/52  ja tiedän että on lihava mutta pitäisikö minun kieltää lastani syömästä?!

Tietenkin pitää rajoittaa jos annoskoot noin älyttömiä. Itsekö se ne munat keittää ja valmistaa liikaa pinaattikeittoa?

Vierailija kirjoitti:

Herkkujen rajoittaminen on helppoa, mutta entäs jos lapsi ei herkuttele vaan vetää normiruokaa isot määrät? Tyttäreni syö aamulla lautasellisen puuroa mehukeitolla  ja pari palaa leipää, koulussa mitä siellä nyt onkaan hakee lisää ja kotona satsaa lämmintä ruokaa. Esim. eilen otti 3 lautasellista pinaattikeittoa ja kolme munaa.. On 146/52  ja tiedän että on lihava mutta pitäisikö minun kieltää lastani syömästä?!

Ei pidä kieltää syömästä, vaan tarjota ravintorikasta ruokaa. Puurot mehukeitolla on tyhjää ravintoa, samoin koulussa saatava ruoka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on miehen tyttärellä paino-ongelmia. Tyttö on meillä joka toisen viikon. On nyt iältään 15-v. Olen tuntenut tytön n. 10 vuotta ja hän on aina ollut pyöreä. Jo silloin 5-vuotiaana oli hiukan pyöreä, mutta koulun alkamisen myötä tasaiseen tahtiin vuosien saatossa lihonut niin, että painaa nyt n. 20 kiloa enemmän kuin pitäisi. Tytön äiti on ollut huolissaan painosta aina ja me myös ja ollaan jo vuosia yritetty asiaa hoitaa kaikki yhdessä. Lapsen paino-ongelmia on hankalampi hoitaa kuin aikuisen, sillä ruokailua ei voi samalla tavoin rajoittaa, kun lapsen pitää vielä kasvaa ja kehittyäkin. Lisäksi olen ollut huolissani siitä, mitä vaikutuksia lapsen psyykeelle tulee jatkuvasta painosta vouhottamisesta.

Meillä tyttö syö ihan normaalia kotiruokaa ja herkkuja on erittäin rajoitetusti. Tyttö syö yleensä vähemmän tai saman verran kuin minä. Minä olen normaalipainoinen. Mitään keksejä tms. ei ole tarjolla, mutta viikonloppuiltaisin syömme tummaa suklaata joitakin paloja kahvin kanssa. Tytöllä on jotenkin sellainen kroppa, että jos tuosta tarkasta ruokavaliosta joustetaan vaikka lomalla siten, että välillä syödään jäätelöä tms., niin tyttö jotenkin lihoo aivan hirveän helposti kaikesta pienestä. Lisäksi laihtuminen on hyvin, hyvin, hyvin hidasta (mitä sen tietenkin pitääkin olla). Teinin kanssa on toki ongelmana sekin, että emmehän me oikeasti voi tietää, käyttääkö hän viikkorahansa vaikkapa karkkeihin, mutta en usko, sillä hänellä kuitenkin rahaa on ihan hyvin säästissä. Vaikuttaa siltä, että hänen kroppansa on vain sellainen, että se kerää aivan kaikki ylimääräiset kalorit talteen. Lapsen laihdutuksessa pitää ottaa niin paljon muitakin asioita huomioon eli ravintoaineet ja terveellisyys ja erityisesti pääkopan sisäiset asiat, että aina se vain ei ole mahdollista tai ainakaan helppoa. Se ei aina ole vanhempien vika, jos lapsi on ylipainoinen tai lihava. Joskus voi olla jopa parempi, että lapselle antaa kasvurauhaa ja katsoo, häviäisikö lapsenpyöreys jotenki kevyesti puolihuomaamatta. 

Ylipaino johtuu usein ravinnottomasta ruuasta.

Siitäkään en usko, että on meidän tapauksessa kyse. Olemme miehen kanssa aika tarkkoja ruuan laadun suhteen ja ostamme täysjyvää ja vihannekset yleensä luomuna. Valkoista vehnää ei osteta missään muodossa. Leipänä on vain ruista ja leivän määrän kanssa ollaan tarkkana. Kotiruokaa meillä syödään oikeastaan aina. Muutaman kerran kuukaudessa saatetaan jonkin kiireisen päiväohjelman vuoksi syödä esim. kalapuikkoja tai muuta nopeaa, mutta ei niitäkään mässätä. Mikroruokia ei syödä koskaan. Teemme myös lisukesalaatteja isoja satseja valmiiksi niin, että niistä riittää joka aterian kylkeen. Niitä saa teinille kyllä vähän tuputtaa, mutta on yleensä suht kiltisti niitä ottanut.

Olemme keskustelleet nämä ruokailut läpi lapsen äidin kanssa ja kummassakin kodissa noudatetaan suurin piirtein samaa mallia. Kukaan muu meistä ei myöskään ole ylipainoinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herkkujen rajoittaminen on helppoa, mutta entäs jos lapsi ei herkuttele vaan vetää normiruokaa isot määrät? Tyttäreni syö aamulla lautasellisen puuroa mehukeitolla  ja pari palaa leipää, koulussa mitä siellä nyt onkaan hakee lisää ja kotona satsaa lämmintä ruokaa. Esim. eilen otti 3 lautasellista pinaattikeittoa ja kolme munaa.. On 146/52  ja tiedän että on lihava mutta pitäisikö minun kieltää lastani syömästä?!

Tietenkin pitää rajoittaa jos annoskoot noin älyttömiä. Itsekö se ne munat keittää ja valmistaa liikaa pinaattikeittoa?

Lapsella on nälkä, väitänkö vastaan ja sanon että  eikä ole, mene läski huoneeseeni?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on miehen tyttärellä paino-ongelmia. Tyttö on meillä joka toisen viikon. On nyt iältään 15-v. Olen tuntenut tytön n. 10 vuotta ja hän on aina ollut pyöreä. Jo silloin 5-vuotiaana oli hiukan pyöreä, mutta koulun alkamisen myötä tasaiseen tahtiin vuosien saatossa lihonut niin, että painaa nyt n. 20 kiloa enemmän kuin pitäisi. Tytön äiti on ollut huolissaan painosta aina ja me myös ja ollaan jo vuosia yritetty asiaa hoitaa kaikki yhdessä. Lapsen paino-ongelmia on hankalampi hoitaa kuin aikuisen, sillä ruokailua ei voi samalla tavoin rajoittaa, kun lapsen pitää vielä kasvaa ja kehittyäkin. Lisäksi olen ollut huolissani siitä, mitä vaikutuksia lapsen psyykeelle tulee jatkuvasta painosta vouhottamisesta.

Meillä tyttö syö ihan normaalia kotiruokaa ja herkkuja on erittäin rajoitetusti. Tyttö syö yleensä vähemmän tai saman verran kuin minä. Minä olen normaalipainoinen. Mitään keksejä tms. ei ole tarjolla, mutta viikonloppuiltaisin syömme tummaa suklaata joitakin paloja kahvin kanssa. Tytöllä on jotenkin sellainen kroppa, että jos tuosta tarkasta ruokavaliosta joustetaan vaikka lomalla siten, että välillä syödään jäätelöä tms., niin tyttö jotenkin lihoo aivan hirveän helposti kaikesta pienestä. Lisäksi laihtuminen on hyvin, hyvin, hyvin hidasta (mitä sen tietenkin pitääkin olla). Teinin kanssa on toki ongelmana sekin, että emmehän me oikeasti voi tietää, käyttääkö hän viikkorahansa vaikkapa karkkeihin, mutta en usko, sillä hänellä kuitenkin rahaa on ihan hyvin säästissä. Vaikuttaa siltä, että hänen kroppansa on vain sellainen, että se kerää aivan kaikki ylimääräiset kalorit talteen. Lapsen laihdutuksessa pitää ottaa niin paljon muitakin asioita huomioon eli ravintoaineet ja terveellisyys ja erityisesti pääkopan sisäiset asiat, että aina se vain ei ole mahdollista tai ainakaan helppoa. Se ei aina ole vanhempien vika, jos lapsi on ylipainoinen tai lihava. Joskus voi olla jopa parempi, että lapselle antaa kasvurauhaa ja katsoo, häviäisikö lapsenpyöreys jotenki kevyesti puolihuomaamatta. 

Ylipaino johtuu usein ravinnottomasta ruuasta.

Siitäkään en usko, että on meidän tapauksessa kyse. Olemme miehen kanssa aika tarkkoja ruuan laadun suhteen ja ostamme täysjyvää ja vihannekset yleensä luomuna. Valkoista vehnää ei osteta missään muodossa. Leipänä on vain ruista ja leivän määrän kanssa ollaan tarkkana. Kotiruokaa meillä syödään oikeastaan aina. Muutaman kerran kuukaudessa saatetaan jonkin kiireisen päiväohjelman vuoksi syödä esim. kalapuikkoja tai muuta nopeaa, mutta ei niitäkään mässätä. Mikroruokia ei syödä koskaan. Teemme myös lisukesalaatteja isoja satseja valmiiksi niin, että niistä riittää joka aterian kylkeen. Niitä saa teinille kyllä vähän tuputtaa, mutta on yleensä suht kiltisti niitä ottanut.

Olemme keskustelleet nämä ruokailut läpi lapsen äidin kanssa ja kummassakin kodissa noudatetaan suurin piirtein samaa mallia. Kukaan muu meistä ei myöskään ole ylipainoinen. 

Täysjyvää ja kasviksia, tosi ravinteikasta ruokaa lapselle :D:D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on miehen tyttärellä paino-ongelmia. Tyttö on meillä joka toisen viikon. On nyt iältään 15-v. Olen tuntenut tytön n. 10 vuotta ja hän on aina ollut pyöreä. Jo silloin 5-vuotiaana oli hiukan pyöreä, mutta koulun alkamisen myötä tasaiseen tahtiin vuosien saatossa lihonut niin, että painaa nyt n. 20 kiloa enemmän kuin pitäisi. Tytön äiti on ollut huolissaan painosta aina ja me myös ja ollaan jo vuosia yritetty asiaa hoitaa kaikki yhdessä. Lapsen paino-ongelmia on hankalampi hoitaa kuin aikuisen, sillä ruokailua ei voi samalla tavoin rajoittaa, kun lapsen pitää vielä kasvaa ja kehittyäkin. Lisäksi olen ollut huolissani siitä, mitä vaikutuksia lapsen psyykeelle tulee jatkuvasta painosta vouhottamisesta.

Meillä tyttö syö ihan normaalia kotiruokaa ja herkkuja on erittäin rajoitetusti. Tyttö syö yleensä vähemmän tai saman verran kuin minä. Minä olen normaalipainoinen. Mitään keksejä tms. ei ole tarjolla, mutta viikonloppuiltaisin syömme tummaa suklaata joitakin paloja kahvin kanssa. Tytöllä on jotenkin sellainen kroppa, että jos tuosta tarkasta ruokavaliosta joustetaan vaikka lomalla siten, että välillä syödään jäätelöä tms., niin tyttö jotenkin lihoo aivan hirveän helposti kaikesta pienestä. Lisäksi laihtuminen on hyvin, hyvin, hyvin hidasta (mitä sen tietenkin pitääkin olla). Teinin kanssa on toki ongelmana sekin, että emmehän me oikeasti voi tietää, käyttääkö hän viikkorahansa vaikkapa karkkeihin, mutta en usko, sillä hänellä kuitenkin rahaa on ihan hyvin säästissä. Vaikuttaa siltä, että hänen kroppansa on vain sellainen, että se kerää aivan kaikki ylimääräiset kalorit talteen. Lapsen laihdutuksessa pitää ottaa niin paljon muitakin asioita huomioon eli ravintoaineet ja terveellisyys ja erityisesti pääkopan sisäiset asiat, että aina se vain ei ole mahdollista tai ainakaan helppoa. Se ei aina ole vanhempien vika, jos lapsi on ylipainoinen tai lihava. Joskus voi olla jopa parempi, että lapselle antaa kasvurauhaa ja katsoo, häviäisikö lapsenpyöreys jotenki kevyesti puolihuomaamatta. 

Ylipaino johtuu usein ravinnottomasta ruuasta.

Siitäkään en usko, että on meidän tapauksessa kyse. Olemme miehen kanssa aika tarkkoja ruuan laadun suhteen ja ostamme täysjyvää ja vihannekset yleensä luomuna. Valkoista vehnää ei osteta missään muodossa. Leipänä on vain ruista ja leivän määrän kanssa ollaan tarkkana. Kotiruokaa meillä syödään oikeastaan aina. Muutaman kerran kuukaudessa saatetaan jonkin kiireisen päiväohjelman vuoksi syödä esim. kalapuikkoja tai muuta nopeaa, mutta ei niitäkään mässätä. Mikroruokia ei syödä koskaan. Teemme myös lisukesalaatteja isoja satseja valmiiksi niin, että niistä riittää joka aterian kylkeen. Niitä saa teinille kyllä vähän tuputtaa, mutta on yleensä suht kiltisti niitä ottanut.

Olemme keskustelleet nämä ruokailut läpi lapsen äidin kanssa ja kummassakin kodissa noudatetaan suurin piirtein samaa mallia. Kukaan muu meistä ei myöskään ole ylipainoinen. 

Täysjyvää ja kasviksia, tosi ravinteikasta ruokaa lapselle :D:D

Siis kotiruoalla tarkoitin perinteisiä suomalaisia ruokia, jotka voi rakentaa lautasmallin mukaan eli protskuna lihaa, kana tai kalaa, joskus myös papuja, hiilareina pottuja, bataattia, täysjyväpastaa tai täysjyväriisiä ja toinen puoli lautasta täytetty kasviksilla. Mies tosin syö enemmän "vanhan lautasmallin" mukaisesti eli kolmasosa kaikkea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on miehen tyttärellä paino-ongelmia. Tyttö on meillä joka toisen viikon. On nyt iältään 15-v. Olen tuntenut tytön n. 10 vuotta ja hän on aina ollut pyöreä. Jo silloin 5-vuotiaana oli hiukan pyöreä, mutta koulun alkamisen myötä tasaiseen tahtiin vuosien saatossa lihonut niin, että painaa nyt n. 20 kiloa enemmän kuin pitäisi. Tytön äiti on ollut huolissaan painosta aina ja me myös ja ollaan jo vuosia yritetty asiaa hoitaa kaikki yhdessä. Lapsen paino-ongelmia on hankalampi hoitaa kuin aikuisen, sillä ruokailua ei voi samalla tavoin rajoittaa, kun lapsen pitää vielä kasvaa ja kehittyäkin. Lisäksi olen ollut huolissani siitä, mitä vaikutuksia lapsen psyykeelle tulee jatkuvasta painosta vouhottamisesta.

Meillä tyttö syö ihan normaalia kotiruokaa ja herkkuja on erittäin rajoitetusti. Tyttö syö yleensä vähemmän tai saman verran kuin minä. Minä olen normaalipainoinen. Mitään keksejä tms. ei ole tarjolla, mutta viikonloppuiltaisin syömme tummaa suklaata joitakin paloja kahvin kanssa. Tytöllä on jotenkin sellainen kroppa, että jos tuosta tarkasta ruokavaliosta joustetaan vaikka lomalla siten, että välillä syödään jäätelöä tms., niin tyttö jotenkin lihoo aivan hirveän helposti kaikesta pienestä. Lisäksi laihtuminen on hyvin, hyvin, hyvin hidasta (mitä sen tietenkin pitääkin olla). Teinin kanssa on toki ongelmana sekin, että emmehän me oikeasti voi tietää, käyttääkö hän viikkorahansa vaikkapa karkkeihin, mutta en usko, sillä hänellä kuitenkin rahaa on ihan hyvin säästissä. Vaikuttaa siltä, että hänen kroppansa on vain sellainen, että se kerää aivan kaikki ylimääräiset kalorit talteen. Lapsen laihdutuksessa pitää ottaa niin paljon muitakin asioita huomioon eli ravintoaineet ja terveellisyys ja erityisesti pääkopan sisäiset asiat, että aina se vain ei ole mahdollista tai ainakaan helppoa. Se ei aina ole vanhempien vika, jos lapsi on ylipainoinen tai lihava. Joskus voi olla jopa parempi, että lapselle antaa kasvurauhaa ja katsoo, häviäisikö lapsenpyöreys jotenki kevyesti puolihuomaamatta. 

Ylipaino johtuu usein ravinnottomasta ruuasta.

Siitäkään en usko, että on meidän tapauksessa kyse. Olemme miehen kanssa aika tarkkoja ruuan laadun suhteen ja ostamme täysjyvää ja vihannekset yleensä luomuna. Valkoista vehnää ei osteta missään muodossa. Leipänä on vain ruista ja leivän määrän kanssa ollaan tarkkana. Kotiruokaa meillä syödään oikeastaan aina. Muutaman kerran kuukaudessa saatetaan jonkin kiireisen päiväohjelman vuoksi syödä esim. kalapuikkoja tai muuta nopeaa, mutta ei niitäkään mässätä. Mikroruokia ei syödä koskaan. Teemme myös lisukesalaatteja isoja satseja valmiiksi niin, että niistä riittää joka aterian kylkeen. Niitä saa teinille kyllä vähän tuputtaa, mutta on yleensä suht kiltisti niitä ottanut.

Olemme keskustelleet nämä ruokailut läpi lapsen äidin kanssa ja kummassakin kodissa noudatetaan suurin piirtein samaa mallia. Kukaan muu meistä ei myöskään ole ylipainoinen. 

Täysjyvää ja kasviksia, tosi ravinteikasta ruokaa lapselle :D:D

Siis kotiruoalla tarkoitin perinteisiä suomalaisia ruokia, jotka voi rakentaa lautasmallin mukaan eli protskuna lihaa, kana tai kalaa, joskus myös papuja, hiilareina pottuja, bataattia, täysjyväpastaa tai täysjyväriisiä ja toinen puoli lautasta täytetty kasviksilla. Mies tosin syö enemmän "vanhan lautasmallin" mukaisesti eli kolmasosa kaikkea.

Siis täysjyvää ja kasviksia :D:D:D Ravintoköyhää vatsantäytettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herkkujen rajoittaminen on helppoa, mutta entäs jos lapsi ei herkuttele vaan vetää normiruokaa isot määrät? Tyttäreni syö aamulla lautasellisen puuroa mehukeitolla  ja pari palaa leipää, koulussa mitä siellä nyt onkaan hakee lisää ja kotona satsaa lämmintä ruokaa. Esim. eilen otti 3 lautasellista pinaattikeittoa ja kolme munaa.. On 146/52  ja tiedän että on lihava mutta pitäisikö minun kieltää lastani syömästä?!

Tietenkin pitää rajoittaa jos annoskoot noin älyttömiä. Itsekö se ne munat keittää ja valmistaa liikaa pinaattikeittoa?

Lapsella on nälkä, väitänkö vastaan ja sanon että  eikä ole, mene läski huoneeseeni?

106 kirjoittaa (eli tuo miehensä 15-v. tytön painosta kirjoitteleva)

Kolme lautasellista pinaattikeittoa on tosiaan ihan liikaa. Voisitko sanoa jotenkin yleisesti, että keiton on tarkoitus riittää monta päivää tai jotain ja että jokaiselle on varattu vain yksi lautasellinen. Lisäksi viereen hervoton salaattilautasellinen, jossa olisi jotain nakerrettavaa pitkäksi aikaa, vaikkapa kaalia tai porkkanaa. Lapset ei usein tykkää kaalista, mutta sitä voi maustaa paremmaksi esim. chilillä. Itse tosin tykkään kaalin mausta paljon. Jos et laita salaatteihin mitään öljyjä, niin mielestäni lapselle voi sanoa, että sitä saa syödä niin paljon kuin haluaa.

Lapsesi on varmaan tottunut syömään itsensä ähkyyn ja vatsalaukkukin ehkä vähän sen tuloksena venynyt, niin santsauksesta on tullut hänelle tapa. Yritä vähitellen opettaa hänet pois siitä. Koulussakaan ei saisi santsata, koska muuten tulee vaan syötyä liikaa, kun kotona kuitenkin syödään toinen lämmin ruoka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on miehen tyttärellä paino-ongelmia. Tyttö on meillä joka toisen viikon. On nyt iältään 15-v. Olen tuntenut tytön n. 10 vuotta ja hän on aina ollut pyöreä. Jo silloin 5-vuotiaana oli hiukan pyöreä, mutta koulun alkamisen myötä tasaiseen tahtiin vuosien saatossa lihonut niin, että painaa nyt n. 20 kiloa enemmän kuin pitäisi. Tytön äiti on ollut huolissaan painosta aina ja me myös ja ollaan jo vuosia yritetty asiaa hoitaa kaikki yhdessä. Lapsen paino-ongelmia on hankalampi hoitaa kuin aikuisen, sillä ruokailua ei voi samalla tavoin rajoittaa, kun lapsen pitää vielä kasvaa ja kehittyäkin. Lisäksi olen ollut huolissani siitä, mitä vaikutuksia lapsen psyykeelle tulee jatkuvasta painosta vouhottamisesta.

Meillä tyttö syö ihan normaalia kotiruokaa ja herkkuja on erittäin rajoitetusti. Tyttö syö yleensä vähemmän tai saman verran kuin minä. Minä olen normaalipainoinen. Mitään keksejä tms. ei ole tarjolla, mutta viikonloppuiltaisin syömme tummaa suklaata joitakin paloja kahvin kanssa. Tytöllä on jotenkin sellainen kroppa, että jos tuosta tarkasta ruokavaliosta joustetaan vaikka lomalla siten, että välillä syödään jäätelöä tms., niin tyttö jotenkin lihoo aivan hirveän helposti kaikesta pienestä. Lisäksi laihtuminen on hyvin, hyvin, hyvin hidasta (mitä sen tietenkin pitääkin olla). Teinin kanssa on toki ongelmana sekin, että emmehän me oikeasti voi tietää, käyttääkö hän viikkorahansa vaikkapa karkkeihin, mutta en usko, sillä hänellä kuitenkin rahaa on ihan hyvin säästissä. Vaikuttaa siltä, että hänen kroppansa on vain sellainen, että se kerää aivan kaikki ylimääräiset kalorit talteen. Lapsen laihdutuksessa pitää ottaa niin paljon muitakin asioita huomioon eli ravintoaineet ja terveellisyys ja erityisesti pääkopan sisäiset asiat, että aina se vain ei ole mahdollista tai ainakaan helppoa. Se ei aina ole vanhempien vika, jos lapsi on ylipainoinen tai lihava. Joskus voi olla jopa parempi, että lapselle antaa kasvurauhaa ja katsoo, häviäisikö lapsenpyöreys jotenki kevyesti puolihuomaamatta. 

Ylipaino johtuu usein ravinnottomasta ruuasta.

Siitäkään en usko, että on meidän tapauksessa kyse. Olemme miehen kanssa aika tarkkoja ruuan laadun suhteen ja ostamme täysjyvää ja vihannekset yleensä luomuna. Valkoista vehnää ei osteta missään muodossa. Leipänä on vain ruista ja leivän määrän kanssa ollaan tarkkana. Kotiruokaa meillä syödään oikeastaan aina. Muutaman kerran kuukaudessa saatetaan jonkin kiireisen päiväohjelman vuoksi syödä esim. kalapuikkoja tai muuta nopeaa, mutta ei niitäkään mässätä. Mikroruokia ei syödä koskaan. Teemme myös lisukesalaatteja isoja satseja valmiiksi niin, että niistä riittää joka aterian kylkeen. Niitä saa teinille kyllä vähän tuputtaa, mutta on yleensä suht kiltisti niitä ottanut.

Olemme keskustelleet nämä ruokailut läpi lapsen äidin kanssa ja kummassakin kodissa noudatetaan suurin piirtein samaa mallia. Kukaan muu meistä ei myöskään ole ylipainoinen. 

Täysjyvää ja kasviksia, tosi ravinteikasta ruokaa lapselle :D:D

Siis kotiruoalla tarkoitin perinteisiä suomalaisia ruokia, jotka voi rakentaa lautasmallin mukaan eli protskuna lihaa, kana tai kalaa, joskus myös papuja, hiilareina pottuja, bataattia, täysjyväpastaa tai täysjyväriisiä ja toinen puoli lautasta täytetty kasviksilla. Mies tosin syö enemmän "vanhan lautasmallin" mukaisesti eli kolmasosa kaikkea.

Siis täysjyvää ja kasviksia :D:D:D Ravintoköyhää vatsantäytettä.

No nyt pitää ihan mielenkiinnosta kysyä, että mitä sinä tekisit toisin? Lastahan ei voi laittaa karppaamaan.

Tuntuu siltä, että ruuasta on tehty hirveän iso asia. Jos tekee jotain, pitää pupeltaa samalla. Kun olin pieni, ei ruokailu ollut mikään kummoinen asia, olin myös aika nirso. Pyöräilin/kävelin kouluun ja kun näin jälkeenpäin miettii, sain paljonkin arkiliikuntaa. Välitunneilla taas harjoiteltiin käsilläseisomista tai vaikkapa laskettiin mäkeä. Kavereiden kanssa oltiin paljon ulkona. Sitä keskityttiin muihin asioihin eikä kaikkeen liittynyt aina syömistä. Tuo ajattelumalli on mielestäni hyvä - ruokaa syödään ettei ole nälkä, sen ei aina tarvitse olla erityisen herkullista eikä päällimmäisenä mielessä. 

Monet asiat keskittyvät nykyään syömisen ympärille. Nähdään tuttavaa ja monelle on itsestäänselvyys että samalla syödään. En väitä, etteikö joskus voisi nauttia hyvästä ruuasta tai herkutella muuten vaan, mutta kun tuosta on tullut arkipäivää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herkkujen rajoittaminen on helppoa, mutta entäs jos lapsi ei herkuttele vaan vetää normiruokaa isot määrät? Tyttäreni syö aamulla lautasellisen puuroa mehukeitolla  ja pari palaa leipää, koulussa mitä siellä nyt onkaan hakee lisää ja kotona satsaa lämmintä ruokaa. Esim. eilen otti 3 lautasellista pinaattikeittoa ja kolme munaa.. On 146/52  ja tiedän että on lihava mutta pitäisikö minun kieltää lastani syömästä?!

Tietenkin pitää rajoittaa jos annoskoot noin älyttömiä. Itsekö se ne munat keittää ja valmistaa liikaa pinaattikeittoa?

Lapsella on nälkä, väitänkö vastaan ja sanon että  eikä ole, mene läski huoneeseeni?

Välipalaksi/jälkkäriksi täytätte vatsan vaikka hedelmillä. Tai tosiaan kasviksia ruuan lisukkeeksi: porkkanat maistuvat ainakin meillä hyvin.

Taaperosta saakka hieman pullukka lapsemme valitteli myös aina nälkäänsä sydäntä riipivästi. N. 4-5-vuotiaana ymmärsin, että tyttö on kavereita pulskempi ja ihan meidän vikamme se on. Silloin oli pakko keksiä jotain ja juuri porkkanat ja hedelmät olivat ratkaisu. Nyt eskarilainen on hoikistunut ja masu ei enää roiku housujen yli.