Lue keskustelun säännöt.
Kamalin huvipuistolaite missä olet ollut?
Kommentit (700)
- Powerparkin Piovra. Muut mustekalalaitteet ei tunnu missään mutta tuo sai todella oksettavan olon
- Linnanmäen Magia. Pyöri liian lujaa
- Linnanmäen Tulireki. Ne kamalan jyrkät käännökset
- Törmäilyautoihin en suostu enää yksin sillä 2 kertaa kävi niin että en tajunnut miten sitä ajetaan ja se kärry vaan pyöri paikallaan ympäri koko vuoron ajan ja se laitehoitaja yritti kaiuttimista neuvoa mutten saanut mitään selvää metelin takia
- Särkänniemen Metkula. Siellä ei menty tiettyä reittiä eteenpäin niinkuin Esim Lintsin Vekkulassa vaan siellä sai mennä ja tulla miten haluaa. Aina törmäsin johonkin tai mua tönittiin kun muita lapsia metelöi ja juoksenteli ympäriinsä miten sattuu. Kiva kun oli esim vinossa huoneessa ja sit jotku pojat meni sitä väärinpäin ja juoksi vastaan kun olin menossa alamäkeä ja TÖMPS
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Särkänniemen edesmennyt Jet Star oli KAMALA. Luulin lentäväni kyydistä 😳
Tämä oli aivan hirveä. Kävin silloin kun vaunuissa ei ollut vielä turvakaaria. Koko ajan pelkäsin putoavani ja painoin jalkateriä vaunun sivuille. Nilkat olivat tuon jälkeen mustelmilla.
Tuli just käytyä lintsillä ja pahin oli kyllä TAIKASIRKUS!
Taiga on jotenkin turha kun se menee niin äkkiä ettei siitä kyydistä ehdi nauttia. Tai mä oon vaan jo liian vanha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on kyl pahin ever!
Tuohon en menis 😵
Taikasirkus oli kyllä ahdistava kokemus 😫 Taigahan on just yllättävän pitkä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla kans pikkulapsena se viikinkilaiva. Olin todella laiha ja pienikokoinen. Silti minut hyväksyttiin siihen laitteeseen mukaan ?! Olin ihan järkyttynyt, kun vauhti kiihtyi ja tajusin että tipun pois jos en pidä kiinni. Muistan, kun itkin ja huusin, kun pelkäsin että lennän pois siitä laitteesta.
Jälkeenpäin olen miettinyt usein, että onkohan kukaan koskaan lentänyt pois siitä laivasta.
Nykyisin vihaan kaikkia huvipuistolaitteita. Tulee todella huono lällyistäkin laitteista.
Vierailija kirjoitti:
Pariisin Disneylandin Space Mountain: Mission 2. Sisävuoristorata, rata oli suurimmaksi osaksi pimeää ajelua ja strobovaloja. Pelkäsimme että nyt korjaa kuolema kun kyyti oli niin karmeaa.
Rataa tuunattiin myöhemmin hieman miellyttävämmäksi ja nimettiin uudellen Star Wars: Hyperspace Mountain, mutta tuntui että se oli kyllä edelleen ihan sama ajelu. Haluaisin kuitenkin käydä vielä kolmannen kerran.
Muistan hyvin, kun kävin Space Mountainissa kymmenisen vuotta sitten :D Istuin ystäväni kanssa vielä etupenkillä ja olipahan menoa. Ensimmäistä kertaa ikinä vuoristoradassa meikitkin levis. Tosin näin vauhtihirmuna nautin laitteesta paljon :) Samaa ei tosin voinut sanoa takanamme istuneesta pariskunnasta, jonka nainen itki paniikissa ajelun jälkeen…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se taisi olla Ukko jossa turvakaari painettiin niin alas että pelkäsin saavani paniikkikohtauksen. Hirveää jos se olis just sillon jäänyt jumiin.
Ihan kamalat kyydit tuli myös Tivoli Seiterän Super Waltzerissa. Istutaan sellasissa pyöreissä vaunuissa, ne pyörii isoa ympyrää pitkin ja laitteenhoitaja antaa vauhtia vielä niille vaunuille kahvikuppilaitteen tyyliin mutta paljon lujempaa. Istuin kauhusta kankeana enkä pystynyt edes huutamaan että älä nyt pyöritä enää enempää kun se pyöritti vaan lisää ja lisää. Tiedän toisenkin tästä laitteesta traumatisoituneen
No nyt tiedät kolmannen ja neljännenkin, jos äitini lasketaan mukaan :D Olin muksuna äidin kanssa tuossa kiirastuleen verrattavissa olevassa laitteessa ja ai luoja. Isä joutui ajamaan meidät kotiin ja maattiin äidin kanssa loppupäivä sängyssä pahoinvoinnin kourissa molemmat. Ihan painajaismainen kokemus jota muistellaan edelleen :D
Pahin kokemus oli varmaan linnanmäen mustekala, josta meinasin lapsena tippua. Aiemmin oli erilainen mustekala laite jossa kävin usein, mutta tämä uusi oli se paha ja tajusimme sen vasta myöhemmin, että kyyti erilaista. Muuten olen aika vähän ollut eri huvipuistoissa niin en voi verrata. Lintsillä en koskaan ollut vielä sen ikäinen, että olisin niihin pahimpiin uskaltanut ja särkänniemissä käytiin vaan kerran. En ole enää voinut 13-vuotiaasta lähtien mennä oikein mihinkään huimauksen vuoksi ja en paljon edes kaipaa laitteisiin. Rainbow laitetta kaipaan, kun poistui lintsiltä ( onnettomuus ulkomailla) ja se varmaan oli se lempilaite ikinä minulle ja viimeisiä laitteita missä kävin. Viikinkilaiva aiheutti pahaa oloa ja siksi en pitänyt siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole ollut koskaan missään, ja olen jo keski-ikäinen. Pitäiskö se jonkinnäköinen lista laatia mitä pitäisi edes kerran tehdä :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lentävässä matossa heittelehdin jotenkin kummallisesti lapsena. Tuntui että putoan turvakaaren alta. Siitä jäi pieni trauma. Korkkiruuviin menin silloisen kumppanin painostuksesta myöhemmin.
Sama. Mulla on jäänyt lentävästä matosta traumat.
Sama täällä, kamala laite. Tuntui että putoaa kyydistä jos ei pidä ”kynsin ja hampain” kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki karusellit, joissa pyöritään ympäri vain yhteen ja samaan suuntaan.
Linnanmäen jo käytöstä poistunut Breakdance. Siinä kun kävin, en pystynyt enää menemään mihinkään muuhun laitteeseen ja huono olo jatkui seuraavanakin päivänä.
Ketjun 1. sivulla sen sijaan mainitaan ihania laitteita, kuten Rainbow ja Särkänniemen Jet Star. Jet Starin jälkeen olin kyllä aina aivan mustelmilla, mutta tykkäsin silti. :)
Näin viisikymppisenä pullukkana en enää nauti laitteista ollenkaan. Olin kolmekymppinen ja raskaana, kun jouduin Las Vegasin New York New Yorkin roller coasteriin, missä ajelimme casinon katolta alas, välillä kierähdimme ylösalaisinkin turvavyön varassa. Jouduin laittamaan itseni ajatuksissa “muualle “ ulos ruumiistani, jotta synnytys ei alkaisi. Lapseni isä lupasi vielä poikani syntymäpäivänä huvipuistoon ja sitten peruikin lupauksensa. Joskus teini-ikäisenä saatoin nauttia laitteista, mutta enää en mene edes Suomen laitteisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
PowerParkin Typhoon. Ajattelin että se olis ollu saman tyyppinen kuin Särkänniemen Tyrsky, mutta eihän se ollu. Aivan jäätävä, pelkäsin koko ajan kuolevani :D Yllättävän hankala on löytää muuten tämmösenä pientä vauhdin hurmaa ja vatsanpohjan kutkutusta rakastavana laitteita, jotka ei oo mitään possujunia, mutta jotka ei aiheuta lamauttavaa kuolemanpelkoakaan.
En mä mihinkään vapaapudotus laitteisiin uskaltanu mennä mutta tosta ei arvannut että se on hurrrja.
Vierailija kirjoitti:
Kamalin on tietenkin linnan mäen karu selli. Kaikenlaisia itsestään selvyyksiä sitä kysytäänkin.
se selli oli kakolanmäellä 39 typerää mammaa ei ymmärtänyt juttua, onnea ja menestystä seuraavaan elämäänne.
Vierailija kirjoitti:
En ole ollut koskaan missään, ja olen jo keski-ikäinen. Pitäiskö se jonkinnäköinen lista laatia mitä pitäisi edes kerran tehdä :)
Power Parkia ovat kehuneet. Käväse Enterprisessä.
Linnanmäen Kirnu. Olen melko hurjapää ja rakastan vuoristoratoja, mutta tässä tunsin ensimmäistä kertaa oikeasti pelkoa ja luulin kuolevani. :D
Ei mitään hajua mihin päin olet menossa kun vaunu pyörii ympäri ja ämpäri, yhtäkkisiä syöksyjä alas, eteen, taakse, ja jalkojen roikkuminen vapaana ilmassa lisää vielä turvattomuuden tunnetta.
Näin raavaita aikuisia miehiä, jotka olivat täriseviä ja kalpeita kuin lakanat poistuttuaan laitteesta. Never again.
Vierailija kirjoitti:
Kööpenhaminan Tivolin vuoristorata. Pelkäsin koko ajan ja pidin rystyset valkoisena kiinni tukikahvasta. Linnanmäellä olen joskus käynyt, mutta en ole siellä ajellut vuoristoradalla.
Ei sitten kantsi mennä, se köpiksen ratahan on ihan rauhallinen. En mä muista mikä se toinen huvipuisto Tanskassa oli nimeltään mutta se Linnanmäen vuoristorata on siinä toisessa olevan kopio.
Kyllä mä siihen Linnanmäen rataan uskaltaisin mennä, tarvis vaan lainata lasta jostain kun ei aikuinen itsekseen kehtaa :D
Uudemmat laitteet voisi kyllä jäädä väliin.
Vekkula taisi olla se hauskin musta lapsosena.
Särkänniemen Trombiin menin silloin, kun olin nippanappa sen 140cm ja lisäksi todella laiha. Jalkani eivät yltäneet niille tarkoitetuille paikoille, joten koko matkan roikuin vain käsieni varassa rystyset valkoisina. Olin varma, että jos päästäisin irti, tippuisin. Ihan kauhea.