Kuinka vanhaksi lapsesi saa asua kotona?

Toivoisin, että lapseni muuttaisivat pois lukion jälkeen. Haluaisin, että he pääsisivät elämässä eteenpäin. Sitä ei todennäköisesti voi tehdä jäämällä tänne pienelle paikkakunnalle. Takaisin toki voi tulla, mutta ensin olisi hyvä opiskella ja kokeilla kaikenlaista.

Toi oli asia pointti et 18 täytettyään pitää alkaa maksaa asumisesta.  Eihän sitä muuten opi elämästä mitään jos vanhemmat tuo kaikki eteen.

Kyllä näistä äiskän pikkunyssyköistä joo kuulee mitkä eivät millään haluis pois vanhempien nurkista kun äiti tuo limsaa ja taffeleita isolle karvaperseäijälle, oikein sylettää!

Vierailija kirjoitti:

Niin kauan kuin ottavat ikänsä mukaisen vastuun itsestään. Tarkoittaa- siis opiskelee saadakseen ammatin, tai käy työssä ja säästää omaa tulevaa asuntoaan varten. On siis tasavertainen aikuinen kotitöiden suhteen, mutta ei tarvitse osallistua mihinkään kustannuksiin , koska muuten on ahkeroi tulevaisuuttaan varten.

Jos nuori on lusmu, paras etsiä oma kämppä.

Jos siis olisit kasvattanut lapsesi pskasti, rankaisisit häntä siitä vielä vähän lisää potkimalla pihalle?

Tissiäkö pitäis sit vielä antaa aikamiespojalle?

Ei kun potkua persiille jos ei asumisesta halua maksaa vanhemmille.

Neljä lasta, 17-23 -vuotiaina ovat muuttaneet omilleen. Ketään ei aiottukaan ajaa pois.

se on ilmeisesti nykynuorille aika yleistä että asutaan vaan siinä vanhempien luona ja pelaillaan tietsikkaa yötä päivää ja jos töistä yrittää puhua niin sitte suututaan.

Niin kauan kuin itse haluaa. Saa opiskella, käydä töissä tai etsiä töitä, tärkeintä että tekee jotain itselle tärkeää. Asumis- ja ruokakuluihin ei tarvitse osallistua ellei ole todella tiukkaa taloudellisesti. En painosta suuntaan enkä toiseen, omat kauhukokemukset aikuisuuden kynnyksellä vielä vahvasti mielessä :(

Juu, en kyllä jaksais aikuisten ihmisten kanssa jakaa kotia enää 20v jälkeen. Tuntuis aika oudolta.

Omat tavat jo kaikilla ja rytmit ym. 549

Vierailija kirjoitti:

Toivoisin, että lapseni muuttaisivat pois lukion jälkeen. Haluaisin, että he pääsisivät elämässä eteenpäin. Sitä ei todennäköisesti voi tehdä jäämällä tänne pienelle paikkakunnalle. Takaisin toki voi tulla, mutta ensin olisi hyvä opiskella ja kokeilla kaikenlaista.

Tämä ei välttämättä ole sinun ajatuksesi mutta minä olen kokenut kotiäidin painostuksen ja pakottamisen ensin lukioon, sitten lukemaan pääsykokeisiin. Sanon tämän siksi koska kärsin tästä vieläkin, elämä on ollut yhtä kamppailua ja kompurointia. Hänelle oli myös mahdoton ajatus että jäisin pysyvästi pienelle paikkakunnalle. Ymmärsin liian myöhään että olisin voinut itse päättää elämästäni enkä täysi-ikäisenä ollut enää velvollinen tanssimaan vanhempien pillin mukaan. Vanhemmat sotkivat omat raha-asiansa, painostivat minua lainaamaan rahaa heti kun menin töihin ja aloin säästää omaa elämää varten. 

Mä oon ajatellut asian niin, että armeija-ajan saa vielä halutessaan kotona asua. Jollei mene armeijaan, niin alan kyllä 18 vuotiaana tuuppia pois kotoa. Hänen takiaan asutaan näin isossa asunnossa ja tässä kaupunginosassa. Kun omilleen lähtee, niin asunto menee myyntiin ja ostan pienemmän itselleni mieluisammalta paikalta. Ja loppurahoilla vaikka kesäpaikan. Mielummin sitten vaikka tuen häntä taloudellisesti omassa asunnossa, takuuvuokra, huonekalut ym. vien ruokakasseja tms. kuin että jää kotiin asumaan.

Vierailija kirjoitti:

Niin kauan kuin itse haluaa. Saa opiskella, käydä töissä tai etsiä töitä, tärkeintä että tekee jotain itselle tärkeää. Asumis- ja ruokakuluihin ei tarvitse osallistua ellei ole todella tiukkaa taloudellisesti. En painosta suuntaan enkä toiseen, omat kauhukokemukset aikuisuuden kynnyksellä vielä vahvasti mielessä :(

Aika kauhealta tuokin kyllä kuulostaa, että loisitaan äidin helmoissa niin pitkään kuin halutaan vielä ilman mitään velvoitteita. Karhunpalvelus nuorelle.

Ihaninta vanhemmissani oli että sanoivat että saan asua kotona niin kauan kuin haluan, välillä tulinkin takaisin elämän murjomana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin kauan kuin itse haluaa. Saa opiskella, käydä töissä tai etsiä töitä, tärkeintä että tekee jotain itselle tärkeää. Asumis- ja ruokakuluihin ei tarvitse osallistua ellei ole todella tiukkaa taloudellisesti. En painosta suuntaan enkä toiseen, omat kauhukokemukset aikuisuuden kynnyksellä vielä vahvasti mielessä :(

Aika kauhealta tuokin kyllä kuulostaa, että loisitaan äidin helmoissa niin pitkään kuin halutaan vielä ilman mitään velvoitteita. Karhunpalvelus nuorelle.

Karhunpalvelus? Ymmärrätkö että suurimmassa osassa maailmaa asutaan vähintään 25 v kotona

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin kauan kuin itse haluaa. Saa opiskella, käydä töissä tai etsiä töitä, tärkeintä että tekee jotain itselle tärkeää. Asumis- ja ruokakuluihin ei tarvitse osallistua ellei ole todella tiukkaa taloudellisesti. En painosta suuntaan enkä toiseen, omat kauhukokemukset aikuisuuden kynnyksellä vielä vahvasti mielessä :(

Aika kauhealta tuokin kyllä kuulostaa, että loisitaan äidin helmoissa niin pitkään kuin halutaan vielä ilman mitään velvoitteita. Karhunpalvelus nuorelle.

Karhunpalvelus? Ymmärrätkö että suurimmassa osassa maailmaa asutaan vähintään 25 v kotona

Ei nyt ihan noinkaan. Jotkut Italian mammanpojat eivät edusta suurinta osaa maailmaa.

Ei kyl oo normaalii jos aikamiespoika ei halua lähtee kotoaan, ja vaa vanhempiesa kans seurustelee, tulis mieleen jonkinlaiset psykiatriset ongelmat jos ei muita tapaa. 

No kukapa niistä oman lapsen ongelmista ulkopuoliselle puhelee, tosin joskus ois kannattanu jos lapsi esim. Tehny itellee jotain tai jollekin ulkopuoliselle. Näitäkin on sattunu.

Niinkun tääl aikasemmin joku sano et sen näkee jos loota alkanu luistaa, ja eihän se ole normaalia käyttäytymistä jos ei tapaa ketään muita kun omia vanhempia ja päivät nukkuu ja yöt valvoo niin siinähän on vuorokausirytmikin ihan sekasin.

Vierailija kirjoitti:

Tissiäkö pitäis sit vielä antaa aikamiespojalle?

Kelpais toki ja pilluakin!

T. Pekko Aikamiespoika