Onko se nyt siis niin että jos mies on kiinnostunut niin se kyllä tekstaa?
Tuntuu siltä, että joudun aina itse aloittamaan keskustelun hänen kanssaan. Vastaa kyllä nopeasti aina ja kirjoittaa pitkästikin, mutta mä olen 80% kerroista se, joka aloittaa sen viestittelyn. Tänään kun en ole laittanut mitään viestiä, niin eipä ole miehestäkään kuulunut. Ehdottaa kyllä tapaamisia säännöllisesti kun olen itse aloittanut jutustelun. Ota näistä nyt sitten selvää.
Kommentit (64)
Kokeile väsytystaktiikkaa eli älä laita miehelle mitään viestiä tai soittele. Miesten pitää yksinkertaisesti saada saalistaa ja antaa tavoitella naarasta. Jos oot liian helppo niin mielenkiinto loppuu siihen.
Vierailija kirjoitti:
Kokeile väsytystaktiikkaa eli älä laita miehelle mitään viestiä tai soittele. Miesten pitää yksinkertaisesti saada saalistaa ja antaa tavoitella naarasta. Jos oot liian helppo niin mielenkiinto loppuu siihen.
Pelaamalla saa pelureita. Mikäs siinä jos heistä pitää.
Vierailija kirjoitti:
Ja lisäyksenä, en aio nyt enää laittaa sitä ”ekaa” viestiä. Monta päivää odottelisitte yhteydenottoa ennen kun siirtyy mappi ööhön?
Ap
Tälläiselle kirjepostin ja lankapuhelinten aikaan deittailun aloittaneelle tuo "monta päivää odottelisitte" kuulostaa hurjan hemmotellulta.
Jos laittaa oikeesti pitkiä viestejä ja kyselee/muistaa sinun elämästäsi asioita niin on kyllä varmasti kiinnostunut eikä pyöritä muita mutta ehkä kiireinen tai on tottunut jo siihen että sinä olet se aktiivisempi. Voi olla myös että viattomasti nauttii antamastasi huomiosta. Kannattaa olla laittamatta viestejä niin paljoa ja olla aloittamatta keskusteluja niin kyllä se mies tajuaa että hänenkin pitää nähdä vaivaa suhteen etenemisen eteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lisäyksenä, en aio nyt enää laittaa sitä ”ekaa” viestiä. Monta päivää odottelisitte yhteydenottoa ennen kun siirtyy mappi ööhön?
Ap
Tälläiselle kirjepostin ja lankapuhelinten aikaan deittailun aloittaneelle tuo "monta päivää odottelisitte" kuulostaa hurjan hemmotellulta.
Samoin. Olen vasta hiljattain, muutaman vuoden sisään, edes omaksunut pikaviestimet sun muut arkikäyttöön, lähinnä töiden ja harrastusryhmien puitteissa. Kun takana on yksi pitkä jo viime vuosituhannella alkanut parisuhde, niin niitä ei ole tullut edes käytettyä romanttisissa tms. yhteyksissä ikinä. Oma kokemus rajoittuu lähinnä vanhempien kuullen käytyihin lankapuheluihin ja minuuttiveloitettuihin kännykkäpuheluihin sekä kappalehinnoiteltuihin SMS-viesteihin varattomana teininä. Silloin kaikenlainen etäkomnunikaatio oli syystäkin hyvin säännösteltyä ja varsinainen tutustuminen ja ajatustenvaihto aina kasvotusten oikeaa keskustelua ja yhdessäoloa.
Nyt hiljattain on ollut pientä sutinaa modernien viestinten kautta ja jotenkin se tuntuu yhä hankalalta medialta sekä suhteessa sisältöön että rytmittää elämään. Tuntuu kuin aina pitäisi olla jotain tähdellistä asiaa viestiä laittaakseen, ja kevyt jutustelu on hankalaa, kun taas ei tiedä, onko toisella juuri nyt aikaa siihen. Toisaalta pikaviestinkin on hidas jutusteluun, kun se ei rytmity puheen ja livevuorovaikutuksen lailla vaan pitää odotella vastausta vähintään näpyttelyn verran. Se on outo kompromissi niistä kommunikaatiomuodoista joihin olen aikanaan kasvanut ja tottunut. Olen kalkkis. Kaikkeen toki tottuu.
Kyllä voikin ärsyttää. Ei ole mies laittanut viestiä tai soittanut.
Entä jos on kyse ystävyyssuhteesta? Päteekö sama sääntö, että pitäisi olla vastavuoroista? Minulla on muutamakin tuttava, joka ei koskaan ehdota tapaamista (miespuolinen), mutta haluaa tavata kun kysyn. Mitä tämä tarkoittaa? Ei ole kiinnostunut pitämään yllä ystävyyttä, ellen minä aina ehdota? Laiska? Kiireinen? Vaiko itsekäs? Vähän oudolta tuntuu. Sivusta
Kyllä sä vaan haluat että sekin tekstaa sulle. Osoittaa että häntä kiinnostaa. Ja ilmeisesti haluat kumppanin joka osoittaa kiinnostumistaan ottamalla yhteyttä aktiivisesti niin ei kannata tyytyä mihinkään vähempään.
Kun tapasin mieheni kanssa laittelimme koko ajan pitkiä viestejä toisillemme. Höpsöjäkin. Aina kun viesti tuli sitä luki pää pyörällään ja mietti ainakin tunnin mitä vastaa siihen. Parasta.
No jos vastaa viesteihin niin eikö se merkki kiinnostuksesta.
Sit noihin ”ekoihin” viesteihin, niin ujoille sen laittaminen voi oikeasti olla todella vaikeata mitä kaikki ei tunnu ees ymmärtävän.
Et ole prioriteetti, älä vaan jää roikotettavaksi ja alistettavaksi.
Kyllä se niin vain on, että jos nainen on kiinnostunut niin hän kyllä tekstaa.
Näin miehet ajattelevat.
Eli jos sinä et tekstaa, mies tekee johtopäätökset ja siirtyy naiseen joka on aidosti kiinnostunut hänestä.
Miehen tärkein tehtävä on selvittää onko nainen aidosti kiinnostunut hänestä - ja mikään ei selvitä sitä paremmin kuin se että nainen on viesteissä/yhteydenotoissa aloitteellinen.
Tiedän mitä sanotte nyt, mutta olen samaa mieltä; mies tekee aloitteen aina alussa, mutta siitä eteenpäin suhteen vakiintuessa nainen ottaa luontaisesti sen "jahtaajan" paikan.
Näin naiset on rakennettu. Älä syytä minua siitä, vaan syytä yläkerran luojaa joka loi naiset tällaiseksi.
Voi toki olla ujo tai sitten ei yhtä kiinnostunut kuin sinä. Minun mieheni tekstasi minulle 10 minuutin sisään ensitreffeistä, että koska nähdään taas.
Voit jutella hänen kanssaan asiasta kun tapaatte, eipä tarvitse sitten enää pähkäillä ja arvuutella toisen ajatuksia. Milloin näette?
Jos mies ehdottaa tapaamista, kun tekstailette, on hän ehdottomasti kiinnostunut tapaamaan.
Mutta jos mies ei koskaan ehdota, mutta haluaa tavata kun itse ehdotan, onko silloin kiinnostunut?
Sanoisin, että nämä sukupuolitittelit voi unohtaa. Ei mies sitä tai nainen tätä erikseen. Samoilla säännöillä tai ei millään säännöillä.
On eroja luonteenlaadussa, rohkeudessa, ja sen sellaisessa varsinaisissa ensimmäisissä aloitteissa (viestittelyn aloitus, pyynnöt ulos jne). Kun jonkinlainen yhteys on olemassa (on viestitelty ja tavattu), silloin ujompikin jo uskaltaa ja silloin kaikissa tapauksissa pitäisi olla jotenkin vastavuoroista ja molempien osalta aktiivista. Jos tässä vaiheessa on niin, että toinen ei osoita ikinä oma-aloitteista kiinnostusta viestittelyyn tai tapaamisiin, niin toinen tulkitsee sen (yleensä ihan oikein) aika nopeasti kiinnostumattomuudeksi. Vaikka toinen vastailisikin ja olisi ystävällinen sekä suostuisi ehdotettuihin tapaamisiin, sen voi tulkita ihan vaan ystävällisyydeksi ja kaverilliseksi, mikäli tämä suostuvainen ei koskaan itse ole aktiivinen. Se myös tappaa toiselta uskon ja aktiivisuuden aika nopsaan.
Parasta olisi tietysti jos asiat voisi puhumalla selvittää; onko toisella kiinnostusta ja miten tämä näkee kyseisen ihmissuhteen nyt tai mahdollisesti tulevaisuudessa. On aina tylyä jäädä aprikoimaan kiinnostuneena mutta ilman selviä merkkejä toisen kiinnostuksesta, toisaalta ilman selvää signaalia siitäkään, että tätä ei kiinnosta. Jos toista ei kiinnosta, tämän tulisi ilmaista se selkeästi ja ystävällisesti eikä passivoituen ja etääntyen vaivihkaa.
Olen mies enkä aina tekstaa vaikka olisin kiinnostunut.
Jos kokeilisit vaikka soittaa ja jutella asiasta.
Ei kaikki ole sinut vastavuoroiseen tekstailuun ja mitä merkitsee jos tekstaa vastauksen 2min aikaisemmin tai kenen vuoro on.
Tekemällä kommunikoinnista farssin, jossa odotat tiettyä käytöstä voit vaan mennä metsään.