Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Nummelan ponitalli- sarja - mitä kettua?!
20.11.2019 |
Muistelin juuri lapsuuteni suosikkiheppasarjaa ja yhtäkkiä mieleen pöllähti sellainen muistikuva että kun tallin "väki" lähti jonnekin ratsastusretkelle, niin taukopaikalla ne rassasi toistensa ahtereita mehiläisvahalla. Voiko olla? Tämä ei ole nyt mitään pervoilua, vaan oikea viaton kysymys. Muutenkin tuntuu että tuo oli muissakin kirjoissa läsnä. En kai ole voinut keksiä tällaista omasta päästä.
Onko täällä ponitallitietäjiä?
Kommentit (735)
Vierailija kirjoitti:
Luin just Ponitalli ja varjojen linna. 😁
Repe (s. 69): "Tytöt, minä tarvitsen nyt virvoitusta. Tulkaa kainalooni toimiston hetekalle ja tarjotkaa tertusta viinirypäleitä suuhuni.
-Mikä mies! Kati huudahti ja työnsi Repen kouraan jämät jaffapullostaan. -Siinä sinulle rypäleitä.
Repen ilme synkistyi. -Mitä? Jämätkö vain? Naiset, te ette koskaan tajua, mitä rasvaa mies teiltä odottaa.
-Mikä raavas sinä muka olet? Päkä tuhahti. - Käsivarretkin kuin herneletkua."Mara tunnilla:
"No niin siitä Muffe ensimmäiseksi uralle. Ei sitä tarvitse kiskoa suusta! Ja välimatkat! Kati ei varmaan halua, että Vappu potkaisee. Ja sitten ravia! Pidätte ne hevoset uralla eikä oikaista kulmissa. Ulko-ohja sisäpohje..."Tunneilla oli aina kova kuri 😂
Ja Päkä kuljettaa koiraansa muovipussissa. The Original laukkukoira! Kikkaa vaan naurattaa tuo eläinrääkkäys..
Siis RAAVAS mies, ei "rasvaa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistaako kukaan seuraavanlaista hevoskirjaa: Ei suomalainen. Kertoi tarinaa hevosen näkökulmasta, saattoi olla jopa minä-muodossa. Hevosella oli hyvä ensimmäinen omistaja, joka joutui syystä taikka toisesta myymään hevosen. Hevosesta tuli kiertolainen, joutui toinen toistaan kurjempiin olosuhteisiin, mm. raskaita työpäiviä vetämässä kärryjä, ja jotkut omistajat kohtelivat muutenkin kaltoin. Hevonen muisteli haikeudella ensimmäistä omistajaansa. En muista hevosen nimeä, mutta hassuna yksityiskohtana muistan, että jossain tallissa oli naapurikarsinoissa hevoset nimeltään Kulkuri ja Kankuri :) Kirjan lopussa hevonen oli jo vanha ja väsynyt, tyytynyt kohtaloonsa. Ja kirjan loppu oli aivan ihana, eka omistaja törmäsi hevoseen sattumalta, ja osti sen itselleen, ja voi sitä molemminpuolista onnea <3
Tää oli jotenkin vaikuttava, surullinen ja haikea kirja, olisi mukava löytää tämä jostain.
Uljas musta?
Vierailija kirjoitti:
Muistaako kukaan seuraavanlaista hevoskirjaa: Ei suomalainen. Kertoi tarinaa hevosen näkökulmasta, saattoi olla jopa minä-muodossa. Hevosella oli hyvä ensimmäinen omistaja, joka joutui syystä taikka toisesta myymään hevosen. Hevosesta tuli kiertolainen, joutui toinen toistaan kurjempiin olosuhteisiin, mm. raskaita työpäiviä vetämässä kärryjä, ja jotkut omistajat kohtelivat muutenkin kaltoin. Hevonen muisteli haikeudella ensimmäistä omistajaansa. En muista hevosen nimeä, mutta hassuna yksityiskohtana muistan, että jossain tallissa oli naapurikarsinoissa hevoset nimeltään Kulkuri ja Kankuri :) Kirjan lopussa hevonen oli jo vanha ja väsynyt, tyytynyt kohtaloonsa. Ja kirjan loppu oli aivan ihana, eka omistaja törmäsi hevoseen sattumalta, ja osti sen itselleen, ja voi sitä molemminpuolista onnea <3
Tää oli jotenkin vaikuttava, surullinen ja haikea kirja, olisi mukava löytää tämä jostain.
Olisiko Uljas Musta? Tosi upea ja surullinenkin kirja, löytyy hyllystäni vieläkin :')
Vierailija kirjoitti:
Muistaako kukaan 90-luvun lopun heppakirjaa, jossa kuvattiin pienen (valkoisen?) varsan elämää. Ihmiset siis vain kasvottomassa sivuroolissa ja kerrottuna varsan näkökulmasta., Ihan kirjaston kirja, eikä polluxin tmv. Piirretyt vanhahtavat kannet, punainen selkämys, olisiko ollut käännöskirja. Jossain kirjassa (kuudes osa?) varsa tai tämän läheisin kaveri oltiin myymässä tai eksynyt tmv. ja sarja jäi juuri siihen kohtaan! Muistaakseni vuoden-parin ajan yritin selata hyllyjä, josko... josko... mutta ei koskaan selvinnyt miten cliffhangerin kanssa kävi.
Mä muistan sellaisen missä oli pieni keltainen varsa nimeltä Tuisku. Olisiko tää? Tuiskusta muistaakseni kasvoi pikkuinen poni.
Kuulostaisi että ois tuo Uljas musta! Löysin tosin vain lyhyen selostuksen kirjasta, mutta saattaapi olla just se! Kiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka muistaa tsekkiläistä kirjaa Tyttö ja hevonen?
"Lenka, kaksitoistavuotias tšekkiläistyttö, leikkii harvoin poikien kanssa eikä koskaan tyttöjen kanssa. Hän paimentaa laiskasti äitinsä kanoja ja livahtaa talleille ja hakaan kun silmä välttää. Sillä siellä on Prim, valtiontilan vikuri; ihana, mustan ja valkean kirjava ori! Prim ei alistu ohjaksiin eikä lannistu tallimies Brtakin lyönneistä. Ja Lenka — hän on samaa maata.
Kesä on kuuma ja pitkä. Kylän pojat onkivat joella, sisiliskot paistattavat päivää ja kanat karkailevat puutarhaan. Sen kesän aikana rakentuu Lenkan ja Primin välille ystävyys, joka voittaa kiellot ja kolhut ja pelastaa lopulta Primin hengen."
Hieman erityylinen kuin kotimaiset hevoskirjakirjat. Kaikkea ei sanottu suoraan. Lenka joutui tekemään aika paljon työtä kotona ja äiti isä aina välillä löivät jos laisti hommissa tai oli liian röyhkeä. Jotain naiseksi kasvamisen työtä ja muutosta käsitteli myös.
Muistatteko Operaatio-heppakirjat (Maria Kupias)? :) Operaatio Aquamarina oli eka, ja mitähän niitä nyt oli, kaikissa oli se sana "operaatio" ja jokaisen kirjan kertojana oli joku saman, tiiviin tallityttöporukan edustaja. Operaatio Sirkus oli kai yksi. Jossain noista kirjoista oltiin jollain saarella leirillä, ja siellä sitten yhtä tyttöä (Ilona?) syyteltiin noidaksi, kun sillä oli vihreät silmät ja punainen tukka. Näitä oli kai 5 tai 7 yhteensä. Muistan myös, että talliporukan vanhin eli Ulrika lähti jossain välissä opiskelemaan muualle ja siihen sarja kai sitten päättyi kun tytöt jättivät hyvästit.
Ja kaikissa kirjoissa oli alussa henkilöhahmojen (kai hevostenkin?) esittelyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sain sen Hevosparonin koston luettua ja olen lievästi sanottuna ymmälläni. Päkän isoäiti, oletan äidinäidiksi, on Alice Eskilstjerna. Päkän serkku, oletan äidin puoleiseksi, on Stefan Larsvik. Stefanin äiti Elisabet on kuollut, niin väittää Stefanin isä Henrik Larsvik. Eskilstjernan ullakolta löytyy valokuva, mistä käy ilmi, että Elisabet onkin pettänyt Henrikiä Erikin, Päkän enon kanssa. Tämä vielä kävisi järkeen, mutta tämä Erik sattuukin olemaan Henrikin veli! Eli myös Henrik on Päkän eno, mikä tarkoittaa, että Päkän äiti on syntyjään Larsvik. Mutta miksi Päkän isoäiti on Eskilstjerna? Isän äitikään ei voi olla kyseessä, koska Päkän isän sukunimi on Kiiski. Jos Alice Eskilstjerna on Henrikin äiti ja Stefanin isoäiti, miksi Stefan ei tiedä sitä, ja miksi Eskilstjernat ja Larsvikit vihaavat toisiaan?
Kevennyksenä: Päkä putoaa muurahaiskekoon ja milläpä muulla kärsineitä silmiä lääkitään kuin... mehiläiskittivahalla!
Ihmettelin kans samaa kun luin tuon kirjan vasta. Onko Erikillä ja Henrikillä eri äiti mut sama isä, tai sit toistepäin? Hitsi en muista miten tuo etenee,kun jossain kirjassa Päkä paljastaa Stefanille että elisabeth on elossa, vaikka häntä oli kielletty kertomasta. Mutta en muista yhtään miten muuten se tarina jatkui..
Vierailija kirjoitti:
Muistatteko Operaatio-heppakirjat (Maria Kupias)? :) Operaatio Aquamarina oli eka, ja mitähän niitä nyt oli, kaikissa oli se sana "operaatio" ja jokaisen kirjan kertojana oli joku saman, tiiviin tallityttöporukan edustaja. Operaatio Sirkus oli kai yksi. Jossain noista kirjoista oltiin jollain saarella leirillä, ja siellä sitten yhtä tyttöä (Ilona?) syyteltiin noidaksi, kun sillä oli vihreät silmät ja punainen tukka. Näitä oli kai 5 tai 7 yhteensä. Muistan myös, että talliporukan vanhin eli Ulrika lähti jossain välissä opiskelemaan muualle ja siihen sarja kai sitten päättyi kun tytöt jättivät hyvästit.
Ja kaikissa kirjoissa oli alussa henkilöhahmojen (kai hevostenkin?) esittelyt.
Mä just selasin koko ketjun nähdäkseni olisiko joku maininnut Operaatio-sarjaa! Olisiko ekan kirjan päähenkilö ollu Noora, joka muutti uudelle paikkakunnalle. Nooran serkku Oona(?) asui siellä ja sit nää kuusi muuta tyyppiä. Ulrika, Ilona (minäkin muistelisin), Kirsi, Marianne ja sitten Ulrikan pikkusisko jonka nimeä en muista. Kirjoja oli seittemän ja jokasessa oli eri tytön näkökulma. Ekassa tarinassa Nooralla ja Oonalla taisi olla jotain kiistaa hoitohevosesta. Oisko Ulrikan ollu Operaatio Summertime, ja se ihastui johonkin Kaspian-nimiseen tyyppiin, joka soitteli Summertime-biisiä. En nimiä kyllä muista ihan satavarmasti mutta ei kyllä jaksa googlaillakaan :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistaako kukaan 90-luvun lopun heppakirjaa, jossa kuvattiin pienen (valkoisen?) varsan elämää. Ihmiset siis vain kasvottomassa sivuroolissa ja kerrottuna varsan näkökulmasta., Ihan kirjaston kirja, eikä polluxin tmv. Piirretyt vanhahtavat kannet, punainen selkämys, olisiko ollut käännöskirja. Jossain kirjassa (kuudes osa?) varsa tai tämän läheisin kaveri oltiin myymässä tai eksynyt tmv. ja sarja jäi juuri siihen kohtaan! Muistaakseni vuoden-parin ajan yritin selata hyllyjä, josko... josko... mutta ei koskaan selvinnyt miten cliffhangerin kanssa kävi.
Mä muistan sellaisen missä oli pieni keltainen varsa nimeltä Tuisku. Olisiko tää? Tuiskusta muistaakseni kasvoi pikkuinen poni.
Vois jopa olla. Olin niin pieni kun luin noita, ettei oikein muisti kanna. Kannen perusteella ehkä ei, mutta kyllä nuo Tuiskutkin on tullut luettua. Täytyy selata läpi josko olisi oikea. Kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Muistaako kukaan 90-luvun lopun heppakirjaa, jossa kuvattiin pienen (valkoisen?) varsan elämää. Ihmiset siis vain kasvottomassa sivuroolissa ja kerrottuna varsan näkökulmasta., Ihan kirjaston kirja, eikä polluxin tmv. Piirretyt vanhahtavat kannet, punainen selkämys, olisiko ollut käännöskirja. Jossain kirjassa (kuudes osa?) varsa tai tämän läheisin kaveri oltiin myymässä tai eksynyt tmv. ja sarja jäi juuri siihen kohtaan! Muistaakseni vuoden-parin ajan yritin selata hyllyjä, josko... josko... mutta ei koskaan selvinnyt miten cliffhangerin kanssa kävi.
Oliskohan tämä Sinttu? En ole itse lukenut, kun olin jo vähän liian vanha sarjan alkaessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihana kun täällä on ollut keskustelijoita yli 30 vuoden ikäerolla, kirjasarja voi näköjään yhdistää. :) Itse olen -84.
Luin heppakirjoja, kun muutkin luokalla luki - en ole ratsastanut itse koskaan.
Nummelat oli mun suosikkeja lapsena, muista Jalojen kirjoittamista kirjoista en tykännyt. Luin näitä joitakin vielä muutama vuosi sitten eikä laatu ollut parantunut yhtään... Nyt haluaisin silti vetää koko sarjan läpi järjestyksessä.
Löysin joskus isompana kyllä jotain muitakin heppakirjoja, joista tykkäsin. On vaan häipynyt mielestä mitä ne oli, jotkut ketjussa mainituista tuntui tutulta. Vanhat Nummelat on silti edelleen parhaita genressä.
Polluxeja en koskaan lukenut, kun olin jo ohittanut sen pahimman heppakirjaiän kun niitä alettiin julkaista. Pikkusiskoni luki niitä, joten vilkaisin kyllä jotain niistä ja vaikutti aikamoiselta roskalta.
Nettisivuista sen verran, että tuon tasoisiahan ne itse koodatut sivut usein oli 2000-luvun alussa. Tuli kunnon flashbackit layoutista, kun meitä oli silloin paljon nuoria nettikoodausta harrastavia.
Vierailija kirjoitti:
Muistatteko Operaatio-heppakirjat (Maria Kupias)? :) Operaatio Aquamarina oli eka, ja mitähän niitä nyt oli, kaikissa oli se sana "operaatio" ja jokaisen kirjan kertojana oli joku saman, tiiviin tallityttöporukan edustaja. Operaatio Sirkus oli kai yksi. Jossain noista kirjoista oltiin jollain saarella leirillä, ja siellä sitten yhtä tyttöä (Ilona?) syyteltiin noidaksi, kun sillä oli vihreät silmät ja punainen tukka. Näitä oli kai 5 tai 7 yhteensä. Muistan myös, että talliporukan vanhin eli Ulrika lähti jossain välissä opiskelemaan muualle ja siihen sarja kai sitten päättyi kun tytöt jättivät hyvästit.
Ja kaikissa kirjoissa oli alussa henkilöhahmojen (kai hevostenkin?) esittelyt.
Luin pari ensimmäistä, mutta sitten taisin kasvaa ulos hevoskirjoista. Muistaakseni lukemani kirjat olivat ihan hyviä, aidompaa tallielämää kuin Nummeloissa.
Kai me kaikki laitetaan käsikakkanauhat, niin tunnistetaan toisemme kun kohdataan kirjaston hevoskirjahyllyillä? :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maria Eräsen Ratsumajatalo sarja. On sivuttu tässäkin ketjussa. :) Sijoittuu Ranskaan.
Joo, sekin oli! Harmi että siitä on ollut näin vähän puhetta ketjussa, sehän oli tosi hyvä. Sen muistaakin paremmin, kun niitä luki vielä senkin jälkeen kun lakkasi menemästä läpi se Nummeloiden peruskuvio jossa kirjakieltä puhuvat teinit pieksee ammattirikollisia kaikkialla mihin menevät.
Dissasin kauan Marvi Jaloa ja luin pelkkää Merjaa, ja kyllä harmitti kun ilmeni että Marvihan oli ihan sikana parempi :D Sit oli nää muut, Kuhmutöyry, Ratsumajatalot ja Tuomolan Kati-sarja. Ja Misty ja Stormy, ja joku brittiläinen, jossa ajeltiin Range Roverilla ja syötettiin hevosille ponipähkinöitä??
Nyt menee Merjat ja Marvit varmasti iloisesti sekaisin, mutta siitä viis. :)
Luitteko aikoinaan sittemmin jo kuopattua Villivarsa-lehteä. Siinähän oli iso osa jommankumman Jalon toimittamaa sisältöä.
Lehdessä oli myös palsta, joka käsitteli Jalojen tallin kuulumisia. Jutuissa oli minämuotoisena kertojana suomenhevonen nimeltä Hituri. Saatan muistaa väärinkin, mutta Jalon sisarukset ja molempien miehet pyörittivät tallia.
Varsinkin näin aikuisesta tuo elämänmeno vaikutti aika erikoiselta. Sehän on hienoa, että siskokset ovat läheisiä, mutta porukassa pyöri vielä molempien miehetkin. Puuttuisi vielä, että miehetkin olisivat veljeksiä! Saatan muistaa aivan väärin, mutta sellainen käsitys jäi, että molemmat pariskunnat asuivat vielä naapureina tms. Raveihin lähtivät aina vain miehet ja rouvat jäivät pitämään kotia pystyssä. Jompikumpi näistä Jalon sisaruksista myös vastaili lukijoihin kirjeisiin ihan henkilökohtaisella vastauksella.
Kun nyt muistakin hevoskirjoista puhutaan, niin muistatteko sellaisen suomalaisen kirjan kuin Hoitohevonen? Päähenkilö pääsi hoitamaan tuttavaperheen hevosta, mutta hänen ratsastava kaverinsa omi hoitohevosen itselleen ja taisi lopulta ostaakin sen.
Vierailija kirjoitti:
Nyt menee Merjat ja Marvit varmasti iloisesti sekaisin, mutta siitä viis. :)
Luitteko aikoinaan sittemmin jo kuopattua Villivarsa-lehteä. Siinähän oli iso osa jommankumman Jalon toimittamaa sisältöä.Lehdessä oli myös palsta, joka käsitteli Jalojen tallin kuulumisia. Jutuissa oli minämuotoisena kertojana suomenhevonen nimeltä Hituri. Saatan muistaa väärinkin, mutta Jalon sisarukset ja molempien miehet pyörittivät tallia.
Varsinkin näin aikuisesta tuo elämänmeno vaikutti aika erikoiselta. Sehän on hienoa, että siskokset ovat läheisiä, mutta porukassa pyöri vielä molempien miehetkin. Puuttuisi vielä, että miehetkin olisivat veljeksiä! Saatan muistaa aivan väärin, mutta sellainen käsitys jäi, että molemmat pariskunnat asuivat vielä naapureina tms. Raveihin lähtivät aina vain miehet ja rouvat jäivät pitämään kotia pystyssä. Jompikumpi näistä Jalon sisaruksista myös vastaili lukijoihin kirjeisiin ihan henkilökohtaisella vastauksella.
Hiturista on ilmestynyt kirjakin
Vierailija kirjoitti:
Muistaako kukaan sellaista suomalaista hevoskirjaa (saattaa olla jommankumman Jalon kirjoittama tai sitten ei), jossa tyttö alkaa ratsastaa naapurin/muun tuttavan työhevosella, joka on laitumella kesällä? Muistan, että väsäsi sille aluksi varusteita (riimu tms.) paalinarusta, kunnes sai opastusta asianmukaiseen hevosenkäsittelyyn. Alkoi sitten tosiaan ratsastella hevosella ja jossain vaiheessa menivät laukkaa pitkin metsätietä. Kirjan lopussa kävivät sitten ratsastuskoululla ja ilmeisesti aikoivat tulevaisuudessa osallistua yhdessä ratsastustunneille.
Hitto kun en muista tytön tai hevosen nimiä! Käsittääkseni heppa kuitenkin oli työhevosena toiminut suokki.
Voisko tämä olla Marvi Jalon: Laukkaa kauas Lumitähti. Siinä oli tuon tyyppinen juoni.
Vierailija kirjoitti:
Kun nyt muistakin hevoskirjoista puhutaan, niin muistatteko sellaisen suomalaisen kirjan kuin Hoitohevonen? Päähenkilö pääsi hoitamaan tuttavaperheen hevosta, mutta hänen ratsastava kaverinsa omi hoitohevosen itselleen ja taisi lopulta ostaakin sen.
kyllä! oli raakaa peliä se, kun se kaveri oli tosi ilkeä ja paljon taitavampi
Alue: Aihe vapaa
Luin just Ponitalli ja varjojen linna. 😁
Repe (s. 69): "Tytöt, minä tarvitsen nyt virvoitusta. Tulkaa kainalooni toimiston hetekalle ja tarjotkaa tertusta viinirypäleitä suuhuni.
-Mikä mies! Kati huudahti ja työnsi Repen kouraan jämät jaffapullostaan. -Siinä sinulle rypäleitä.
Repen ilme synkistyi. -Mitä? Jämätkö vain? Naiset, te ette koskaan tajua, mitä rasvaa mies teiltä odottaa.
-Mikä raavas sinä muka olet? Päkä tuhahti. - Käsivarretkin kuin herneletkua."
Mara tunnilla:
"No niin siitä Muffe ensimmäiseksi uralle. Ei sitä tarvitse kiskoa suusta! Ja välimatkat! Kati ei varmaan halua, että Vappu potkaisee. Ja sitten ravia! Pidätte ne hevoset uralla eikä oikaista kulmissa. Ulko-ohja sisäpohje..."
Tunneilla oli aina kova kuri 😂
Ja Päkä kuljettaa koiraansa muovipussissa. The Original laukkukoira! Kikkaa vaan naurattaa tuo eläinrääkkäys..