Kaverin lasta kiusataan, uskoako?
Kaverini on lapsineen kauheassa tilanteessa. Lasta (teini-ikäinen poika) kiusataan joka paikassa ja sekä lasten että aikuisten toimesta. Näin oli ala-asteella, nyt yläasteella, harrastuksissa ja kaveripiireissä. Poika on ihan normaalin oloinen. Ei siis esim Asperger tai muuten "oudon" oloinen tai näköinen. Normaalit vaatteet yms.
Olen tukenut kaveriani ja antanut vinkkiä tilanteeseen. Olen ope, joten olen osannut kertoa mitä mahdollisuuksia esimerkiksi voisi olla kouluilla kun kiusaamistilanne on todella paha. Vähitellen alkaa kyllä pahasti ihmetyttää. Miten voi olla että sama poika saa niin todella törkeää kohtelua osakseen joka paikassa? Miten eri kouluissa voi olla niin paljon opettajia, jotka valehtelevat, huijaavat ja kohtelevat lasta törkeästi?
Olen alusta asti sanonut, että usein kiusaamisissa on vähintään kaksi erilaista mielipidettä ja usein on hankalaa löytää se ainoa syyllinen. Ja olen sanonut, että usein lapsi kertoo vanhemmilleen asian ihan eri tavoin kuin miltä tilanne koulussa vaikuttaa (esim. valvontakameralla kuvattuna).
Mitä tässä pitäisi tehdä? Uskoa kaveriaan? Sanoa toista näkökulmaa voimakkaammin? Olla vaan neutraalisti?
Kommentit (13)
Usein nuo kaikkialla kiusatuksi tulleet ovat oikeasti uhriutujatyyppiä. Voi myös olla, että kaverisi on se "pääkiusaaja", joka keksii noita kiusaamistapauksia, tyyliin kaikki negatiivinen palaute on kiusaamista. Kannattaa kysyä itse pojalta, miten koulu yms menee. Voi tulla hyvin erilainen vastaus mitä kuulet kaverilta.
Eiköhän ole ihan pojan perheen asia "uskoa". Vittuako sinulle kuuluu?
Näin opettajana törmää aina joskus siihen, että huoltajan mielestä lasta kiusataan, mutta kun asiaa selvitellään, mitään kiusaamista ei oikeastaan ole. Kerran edes se kiusattu ei tiennyt tulleensa kiusatuksi, oli selvittelyssä ihan ihmeissään. Äitinsä vain oli sitä mieltä, että lasta kiusataan.
Tai sitten ne tapaukset, jossa se "kiusattu" on ihan yhtä syyllinen, mutta vanhempansa mielestä uhri.
Juttele pojan kanssa. Kaverisi voi olla yliherkkä.
Vierailija kirjoitti:
Juttele pojan kanssa. Kaverisi voi olla yliherkkä.
Ei olla pojan kanssa niin tuttuja, että olisi mitenkään luonnollista jutella hänen kanssaan tästä. Kaverini ON erityisherkkä omastakin mielestään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juttele pojan kanssa. Kaverisi voi olla yliherkkä.
Ei olla pojan kanssa niin tuttuja, että olisi mitenkään luonnollista jutella hänen kanssaan tästä. Kaverini ON erityisherkkä omastakin mielestään.
Ap
Eli kiusaat itsekin sitä lasta, kun väheksyt, et huomioi, et välitä kysyä häneltä itseltään, miten hänellä menee. Olet kiusaaja, vaikka varmasti omasta mielestäsi ihan hyvä tyyppi.
Sinuna en lähtisi mukaan noihin selvittelyihin.
Jos et ole opettajana tämän kaverisi pojan koulussa, antaisin asian olla.
Tunnistan kyllä sinänsä skenaarion näin opena itsekin: ehkä jokin ihan oikeakin tilanne on laukaissut kaverissasi (ja sitä kautta myös lapsessa) tunteen, että lasta kiusataan. Sama mörkö nähdään sitten aina ja kaikkialla.
Onko kaverisi kenties koulukiusattu itsekin tai onko koulu ollut hänelle muuten vaikeaa? Hyvin usein kiusatut vanhemmat siirtävät tämän kokemuksen lapsiinsa, vaikkei lapsia kiusattaisikaan. Ollaan ikään kuin valmiiksi karvat pystyssä koko koulumaailmaa kohtaan, jolloin ylitulkintaa syntyy herkästi.
Tuosta kertoisi ainakin se, että kaverisi mielestä myös aikuiset osallistuvat kiusaamiseen. Kyllähän tavallinen vanhempi yleensä luottaa siihen, että opettajat ovat samalla puolella ja lasten kiusaamiset selvitetään aikuisten kesken. Aika harva (onneksi!) ajattelee, että myös opet ovat lähtökohtaisesti juuri sitä omaa lasta vastaan, ellei itsellä ole jo jotain probleemaa koululaitoksen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juttele pojan kanssa. Kaverisi voi olla yliherkkä.
Ei olla pojan kanssa niin tuttuja, että olisi mitenkään luonnollista jutella hänen kanssaan tästä. Kaverini ON erityisherkkä omastakin mielestään.
Ap
Eli kiusaat itsekin sitä lasta, kun väheksyt, et huomioi, et välitä kysyä häneltä itseltään, miten hänellä menee. Olet kiusaaja, vaikka varmasti omasta mielestäsi ihan hyvä tyyppi.
Uskoisin, että se teini-ikäinen poika pitäisi aika outona kun äidin kaveri tulisi kyselemään kiusaamisesta.
Ap
Eli alat syyttelemään lasta siitä että häntä on kiusattu? Ja saisiko silloin erityisesti kiusata jos olisi asperger?
Vierailija kirjoitti:
Voi olla, että poika on ensin tullut kiusatuksi, siitä "herkistynyt", ja nyt kokee normaalinkin hylkäämisen/kritiikin kiusaamisena. Ehkä tuolta kannalta voisi lähteä kyseenalaistamaan mieluummin kuin syyttää valehtelijaksi?
Monet pahimista jutuista, joista kaverini kertoo, eivät ole mitään hylkäämisiä tai kritiikkiä, vaan eri ihmisten tekemiä törkeitä tekoja. En ala niitä tässä kertomaan, mutta tätä tyyliä (siis ei juuri näitä): ope haukkuu idiootiksi, toinen ope heittää pipon roskiin, luokkakaveri heittää maidot naamalle, valmentaja katkaisee mailan, ope repii kokeen tms.
Ap
Jos kaverin kertomat tapaukset ovat tuota luokkaa, niin ihmettelen syvästi miksei olisi jo ottanut yhteyttä poliisiin. Kyllä nykyvanhemmat ovat niin valveutuneita että tietävät mikä on rikos ja milloin on aika kääntyä virkavallan puoleen.
Eli ei. En usko että kaverisi puhuu totta. Kyse ei myöskään ole lapsensa valehtelusta, sillä edelleen, kaverisi on se joka ei ole poliisiin yhteyksiä ottanut, tuskin edes sivistystoimenjohtajaan.
Jokin hommassa todella mättää.
Voi olla, että poika on ensin tullut kiusatuksi, siitä "herkistynyt", ja nyt kokee normaalinkin hylkäämisen/kritiikin kiusaamisena. Ehkä tuolta kannalta voisi lähteä kyseenalaistamaan mieluummin kuin syyttää valehtelijaksi?