Naisen löytämisen vaikeus

Vierailija kirjoitti:

Oma naisettomuuteni johtuu oikeastaan vain siitä, että ilmeisesti kukaan nainen ei ole koskaan halunnut olla ystäväni. En osaa sanoamistä johtuu. En myöskään itse ole koskaan ollut "etsimässä naista", joten varmaan sekin selittää osaltaan miksi olen yksin yli nelikymppisenä miehenä.

Minun naisjuttuni ovat olleet aika harvassa, johtuukohan se siitä etteivät naiset kiinnosta minua ystävinä ollenkaan? Tekstisi sai ajattelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Sun otsikkosi on ”naisen löytämisen vaikeus” eli jo lähtökohtaisesti valitusta kun akat ei anna. Alkuviestissä oli jo valitusta miten vaikeeeeetaaaaaaa on löytää nainen. Sun kaikki viestit tänne on jankutusta miten julmia ja pahoja kaikki maailman naiset on sulle olleet. ”Rakastaisin” miten, jos kerran inhoat koko sukupuolta? Mitä suruja tollanen kuuntelee jonka elämässä on vaan minäminäminä? Mitä jaettavaa on elämässä johon kuuluu pelkkä vanhempien nurkissa nyhjääminen, millä elätät lapset vai maksaako akka kaiken? Ota vastuu omasta elämästäsi äläkä täällä natkuta joka päivä kun ei ole taikapillua pelastamassa.

Sinä se tykkäät laitella sanoja muiden suuhun. Naisen löytämisen vaikeus on mielestäni toteamus ihan siinä missä vaikka sekin, että miten en löydä avaimiani. Alkuviestissä kävin ihan rehellisesti lävitse sen, että miksi sitä naista ei ole löytynyt, siihen on monia syitä ja suurin osa niistä johtuu itsestäni. Oikeastaan ihan kaikki johtuu itsestäni jos sen oikein raa'asti haluaa todeta. Voisin lopettaa kiusaamiskokemusten märehtimisen jne. mutta se ei ole minulle ihan niin helppoa. 

Missähän kohdassa olen taas sanonut inhoavani kaikkia maailman naisia? Sun on ihan pakko olla joku trolli, koska ei kukaan muu viitsi käyttää aikaansa siihen, että vääristelee noin räikeästi muiden sanomisia, varsinkin kun edellisessä viestissä totesin, että tulen ihan mainiosta tuttujen naisten kanssa toimeen.

Ja missään vaiheessa en ole sanonut, että sen naisen pitäisi nyt heti ilmaantua elämääni. Päinvastoin, koska kuten itsekin totesit niin ei minulla ole mitään elämää jota jakaa, tai niitä tuloja joilla elättää perhettä. Ja tuon asian olen mielestäni tuonut ilmi ihan tarpeeksi monta kertaa, että sen sinäkin saatanan tampio tajuat. Mutta et halua tajuta kun mieluummin elät siellä kuplassasi jossa inhoan ja vihaan kaikkia maailman naisia, ja mielestäni olen jotenkin etuoikeutettu siihen, että "akat antaa" vaikka elämäni on surkeassa jamassa. Jos kerran niin haluat ajatella ja uskoa niin ihan vapaasti. Enää en kanssasi jaksa asiasta vääntää, koska ihan suoraan sanottuna olet tyhmempi jankkaaja kuin minä, ja se on paljon sanottu se.

Terveisin Naispelko26

Vierailija kirjoitti:

Tinder ja internet on pilannut deittailun. Nykyään vitosen nainen hakee kasi-ysin miestä.

Naiset kuvittelevat saavansa sellaisen miehen jolta ovat joskus saaneet matchin, tai ehkä jopa kertapanon.

Seiskan mies saa vuodessa ehkä 3 matchia tinderissä.

Miten taso määräytyy?

A. Ihminen itse määrittää tasonsa?

b. Sen mukaan, minkä tasoisen ihmisen onnistuu sitouttamaan parisuhteeseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asut kotona mamman passattavana, ei ammattia, ei työtä...kerro miksi sinun pitäisi kelvata.

Ei minun pidäkään kelvata. Mielestäni en ole naisia siitä syyllistänytkään, että en kelpaa, tai että minun olisi kelvattava? Olen vain todennut sen faktan, että olen aikaslailla sitä alinta kastia kumppaniehdokkaaksi tällä hetkellä. Ensin oli ongelmia sen vuoksi saada parisuhdetta kun oli ruma siihen aikaan kun ulkonäöllä oli miltei eniten merkitystä ihastumisten suhteen, ja sitten kun ulkonäkö on suht ok tasoa niin elämä onkin muuten niin heikossa jamassa, että ei kelpaa, ja ei kannata edes yrittää ketään. Ihan vaan pohdiskelin omalta osaltani sitä, että miksi on ollut vaikeuksia löytää se nainen. 

En ole passattavana sen enempää kuin muutkaan jonkun ihmisen kanssa yhdessä asuvat, ja on minulla ammattipätevyyksiä, mutta ei niitä töitä. Toisaalta voisin heittää myös sellaisenkin kysymyksen, että miksi työtön alkoholisti/narkkari sitten kelpaa kumppaniksi? Eipähän heilläkään taida se elämä ihan niin hyvin mennä. Ehkä sellaisia ihmisiä sitten on sen verran enemmän, että he löytävät toisensa helpommin. En tiedä.

Terveisin Naispelko26

On naisia, joiden lapsuudenkodissa on ollut päihteidenkäyttöä. Naisia, joiden suvussa on paljon päihteidenkäyttöä. Naisia, joiden kaveripiirissäkin lähes jokainen on elänyt lapsuutensa päihteidenkäyttäjien ympäröimänä. Näille naisille tällainen elämä on ihan normaalia. Sellaisessa heidän äitinsä ja isoäitinsäkin on elänyt. Sellaisessa useimmat muutkin suvun naiset. Ja myös kavereiden äidit. Ei siis ole oikein mallia muunlaisesta elämästä ja vaikka olisikin jonkun kaverin tai sukulaisen kohdalla, ei uskota, että itsellä olisi mahdollisuutta mihinkään parempaan. Hyvin usein nämä naiset aloittavat päihteidenkäytön itsekin jo aika nuorina ja päätyvät samanlaisten miesten kanssa parisuhteisiin. 

Vaikka itse oletkin työtön, et kuitenkaan ole samanlainen mies kuin mitä näiden em naisten ympärillä on ollut koko heidän elämänsä ajan. Et olisi näiden naisten silmissä yhtään sen parempi vaihtoehto, vaikka sulla olisi työpaikkakin. He elävät omassa maailmassaan ja sinä omassasi.

Miten sulla sujuu naisten kanssa jutteleminen noin yleensä? Vaikka sukulaisnaisten tai iäkkäämpien naisten? Vai kohdistuuko sun pelkosi vain pariutumisikäisiin naisiin? Entä miten tulet toimeen miesten kanssa? Sun pitäisi päästä eroon ajatuksesta, että nainen tietyllä ikähaarukalla olisi jotenkin pelottava. Opettele puhumaan ensin kaikenlaisista asioista sukulaistesi kanssa ja voit aloittaa helpoimmasta päästä eli iäkkäämpien naisten kanssa. Juttele heidän kanssa ihan kuin he eivät edes olisi naisia vaan ihan vaan ihmisiä. Kun opit juttelemaan luontevasti ihmisille sukupuolesta riippumatta eikä sulla heti nouse paniikki päälle, että APUA TUO ON NAINEN, todennäköisesti opit ottamaan rennommin ja ikäistesikin naisten kanssa juttelu alkaa sujua luontevammin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asut kotona mamman passattavana, ei ammattia, ei työtä...kerro miksi sinun pitäisi kelvata.

Ei minun pidäkään kelvata. Mielestäni en ole naisia siitä syyllistänytkään, että en kelpaa, tai että minun olisi kelvattava? Olen vain todennut sen faktan, että olen aikaslailla sitä alinta kastia kumppaniehdokkaaksi tällä hetkellä. Ensin oli ongelmia sen vuoksi saada parisuhdetta kun oli ruma siihen aikaan kun ulkonäöllä oli miltei eniten merkitystä ihastumisten suhteen, ja sitten kun ulkonäkö on suht ok tasoa niin elämä onkin muuten niin heikossa jamassa, että ei kelpaa, ja ei kannata edes yrittää ketään. Ihan vaan pohdiskelin omalta osaltani sitä, että miksi on ollut vaikeuksia löytää se nainen. 

En ole passattavana sen enempää kuin muutkaan jonkun ihmisen kanssa yhdessä asuvat, ja on minulla ammattipätevyyksiä, mutta ei niitä töitä. Toisaalta voisin heittää myös sellaisenkin kysymyksen, että miksi työtön alkoholisti/narkkari sitten kelpaa kumppaniksi? Eipähän heilläkään taida se elämä ihan niin hyvin mennä. Ehkä sellaisia ihmisiä sitten on sen verran enemmän, että he löytävät toisensa helpommin. En tiedä.

Terveisin Naispelko26

On naisia, joiden lapsuudenkodissa on ollut päihteidenkäyttöä. Naisia, joiden suvussa on paljon päihteidenkäyttöä. Naisia, joiden kaveripiirissäkin lähes jokainen on elänyt lapsuutensa päihteidenkäyttäjien ympäröimänä. Näille naisille tällainen elämä on ihan normaalia. Sellaisessa heidän äitinsä ja isoäitinsäkin on elänyt. Sellaisessa useimmat muutkin suvun naiset. Ja myös kavereiden äidit. Ei siis ole oikein mallia muunlaisesta elämästä ja vaikka olisikin jonkun kaverin tai sukulaisen kohdalla, ei uskota, että itsellä olisi mahdollisuutta mihinkään parempaan. Hyvin usein nämä naiset aloittavat päihteidenkäytön itsekin jo aika nuorina ja päätyvät samanlaisten miesten kanssa parisuhteisiin. 

Vaikka itse oletkin työtön, et kuitenkaan ole samanlainen mies kuin mitä näiden em naisten ympärillä on ollut koko heidän elämänsä ajan. Et olisi näiden naisten silmissä yhtään sen parempi vaihtoehto, vaikka sulla olisi työpaikkakin. He elävät omassa maailmassaan ja sinä omassasi.

Miten sulla sujuu naisten kanssa jutteleminen noin yleensä? Vaikka sukulaisnaisten tai iäkkäämpien naisten? Vai kohdistuuko sun pelkosi vain pariutumisikäisiin naisiin? Entä miten tulet toimeen miesten kanssa? Sun pitäisi päästä eroon ajatuksesta, että nainen tietyllä ikähaarukalla olisi jotenkin pelottava. Opettele puhumaan ensin kaikenlaisista asioista sukulaistesi kanssa ja voit aloittaa helpoimmasta päästä eli iäkkäämpien naisten kanssa. Juttele heidän kanssa ihan kuin he eivät edes olisi naisia vaan ihan vaan ihmisiä. Kun opit juttelemaan luontevasti ihmisille sukupuolesta riippumatta eikä sulla heti nouse paniikki päälle, että APUA TUO ON NAINEN, todennäköisesti opit ottamaan rennommin ja ikäistesikin naisten kanssa juttelu alkaa sujua luontevammin. 

Kiva lukea viesti jossa ei heti haasteta riitelemään. Ja oikeinkin asiallista pohdintaa tuosta päihdeongelmaisuudesta ja heidän pariutumisestaan. Tosi kiva lukea ja vastatakin sellaiseen viestiin, joka on asiallinen ja vailla ihan kauheaa negatiivisuutta ja jonkinlaista alentamista. 

Kyllä minun naispelkoni on aikaslailla kaikkiin tuntemattomiin naisiin kohdistuvaa, jopa iäkkäisiinkin. Sukulaisten kanssa minulla ei ole ongelmaa, koska olen kasvanut he jollain tavalla mukana elämässäni. Miesten kanssakin on omat ongelmansa tutustua, mutta miesten kanssa helpottaa se, että yhteistä puhuttavaa löytyy ehkä helpommin kuin naisten kanssa. Olen tainnut joskus (ehkä tässäkin keskustelussa) mainita sen, että tulen jopa naisten kanssa lopulta paremmin juttuun kuin miesten kanssa, mutta se vaatii sen tietyn yhteyden löytymisen, ja sen että on jotain juteltavaa. Aika harvoin kuitenkaan sellaisiin naisiin törmään missään. Aikoinaan opiskelujen kautta tällaisia tuttavuuksia oli, mutta nekin aina hiipuu ajan myötä. 

Terveisin Naispelko26

naisille ei kelpaa työtön ja syrjäytynyt, mutta mukava ja komea mies : )

siksi minä lähinnä pelaan tietokonetta.

M33