Olen kateellinen kaverilleni, joka matkustelee paljon. Tänä vuonna jo 9 matkaa.

Mun yksi kaveri rahoittaa matkansa ja muut luksusjutut myymällä sek siä. Vaikutukset kyllä näkyvät.. on sekaisin ja särkynyt mieleltään.

Älä ole. Matkusteluun kyllästyy, jos sitä joutuu tekemään työkseen. Lomamatkat erikseen.

Minä olen tänä vuonna ollut työmatkoilla Milanossa, Barcelonassa, Tukholmassa ja Pietarissa. Näiden lisäksi harrastukseen liittyvillä matkoilla Münchenissä ja Lontoossa. Perheen lomamatkoilla ollaan oltu kesällä kaksi viikkoa Kreikassa eri paikoissa ja syyslomalla oltiin Pariisissa.

Odotan joululomaa, jolloin EN LÄHDE YHTÄÄN MIHINKÄÄN. Sitäkin aikaa on pakko olla, muuten ei jaksa.

En mä kyllä jaksaisi matkustella niin paljon. Käytiin ulkomaanmatkalla ensimmäistä kertaa moneen vuoteen tänä kesänä ja vaikka siellä oli tosi kivaa, oli se myös aika rankkaa.

Aloittaja oletko taas 20v. nuori aikuinen? Matkustelu on rasittavaa kun sitä tekee vuosikymmeniä työkseen. Hae lentoemo koulutukseen jos tykkäät matkustaa.

Moni rahoittaa matkojaan airbnb:llä. Esim minä matkustan yhtä paljon kuin kaverisi ja olen vain osa-aikatöissä. Matkustaminen on melkein ilmaista kun käytetyt rahat saa takaisin airbnb-tuloista. Joskus olen jopa tienannut rahaa matkustamalla, kun oma matka maksoi vähemmän kuin mitä airbnb-vieraat pulitti mun kämpässä asumisesta :D

Täytyy kyllä olla kiva kämppä lähellä keskustaa jotta onnistuu, ja turisteja kiinnostavassa kaupungissa. Itse asun eurooppalaisessa pääkaupungissa ja tienaan sesonkiaikaan ~150 yöltä kämpälläni. Sesongin ulkopuolella menee 100 e/yö.

Nykyään matkat on halpuutettu niin hyvin, että joka irma, pertti ja janica voi matkustella mielin määrin. Rahasta se ei ole enää kiinni. Eri asia on sitten miksi pitää matkustella koko ajan, jos ei ole pakollisia työmatkoja. Haetaanko sisältöä muuten tyhjään elämään?

En kyllä työmatkoja laskisi "matkusteluksi".

Minä olen jo yli 50-vuotias ja en ole käynyt kun Ruotsissa ja Virossa.

Minun nuoruudessani ei ollut varaa eikä

aikaa matkustella etelään shoppailemaan.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään matkat on halpuutettu niin hyvin, että joka irma, pertti ja janica voi matkustella mielin määrin. Rahasta se ei ole enää kiinni. Eri asia on sitten miksi pitää matkustella koko ajan, jos ei ole pakollisia työmatkoja. Haetaanko sisältöä muuten tyhjään elämään?

Ei se kyllä noin mene. Ainakin meille perheenä melkein matkat kuin matkat ovat liian kalliita. Elämämme ei ole tyhjää vaan täynnä toimintaa, harrastusta ja iloa, mutta silti rakastamme matkustelua. Mikäs sen ihanampaa, kun hyvä sää, uudet paikat, suunnittelu, hyvä ruoka ja vaihtelu sekä uusien asioiden kokeminen. Mutta vain noin joka toinen vuosi tai kerran vuodessa on varaa muiden menojen jälkeen.

Onko varaa vai pikavippivelkaa?

Työmatkat ei sinänsä ole matkustelua. Työmatkoilla huonoimmassa tapauksessa on vapaa-ajallekin "järjestettyä toimintaa" johon on pakko kohteliaisuudesta osallistua. Sen sijaan että saisi itse kierrellä kaupungilla ja katsella ympärilleen.

Se voi hyvin olla, että ap:n kaveri on aivan puhki, eikä huvittaisi lähteä mihinkään, mutta pakko jaksaa kun harrastus/työ vaatii. Jolloin ihminen sitten tsemppaa itseään kehumalla kuinka ihanaa on että PÄÄSEE taas reissuun.

Tykkään toki itsekin matkustella, mutta parasta vapaa-ajassa on kyllä se, että saa levätä, ja syödä rauhassa ilman että pitää kello kädessä kiirehtiä.

Vierailija kirjoitti:

Onko varaa vai pikavippivelkaa?

Ihan varaa kun säästetään. Muutenkin ollaan säästeliäitä. Mutta ymmärrän että matkat käy helposti kateeksi, vaikka harvemminkin kävisi. Nytkin kun ulos katsoo niin tämä vai Espanja, vai Karibia vai Madeliivit. Tykkään tietenkin Suomen marraskuusta eniten joten piikittelen niitä, jotka nyt pääsee reissuun😉. Mutta työmatkat kyllä pidemmän päälle väsyttävät todella, jos niitä on paljon. Kokemusta on tästä.

Mun koulukaveri erosi pienituloisesta miehestään ja vaihtoi lennosta rikkaaseen insinööriin. Vuosikausia elivät unelmien elämää: ostivat heti yhteisen asunnon, kalustivat sen designhuonekaluilla, ostivat sadan tuhannen euron purjeveneen, tekivät useita kaukolomia vuodessa, joka kuukausi tehtiin yksi viikonloppumatka Keski-Eurooppaan. Muutaman vuoden seurustelun jälkeen tekivät lapsen ja menivät naimisiin, mutta avioliitto-onnea ei kestänyt kuin vuosi, kunnes tuli ero ja avioehdon vuoksi nainen jäi lapsen kanssa tyhjän päälle. Mies olikin narsisti, joka oli instagramin matka- ja perhekuvien takana täysi hirviö. 

Minulla oli myös tapana kadehtia tätä kaveria, mutta enää en kadehdi luksuselämää eläviä, kun tiedän että kaikki tuo matkustelu ja materia saattavat olla vain kulissia. Rahan takia ei kannata puolisoa valita. 

Onko blondi ja eronnut?

Minulle tulee tänä vuonna viisi erillistä reissua, kuusi jos viikonloppu Tallinnassa lasketaan mukaan, ja niillä ole vieraillut seitsemässä eri maassa (kahdeksantena Viro, jos se lasketaan).

Lennot ovat nykyisin niin halpoja, että työssä käyvälle pienituloisellekin (oma netto reilut 2200/kk) on mahdollista matkustella.

Jos matkustaa paljon, alkaa saada todennäköisesti lentoyhtiöiltä pisteitä ja hotelleista alennusta ja voi hyödyntää kaikenlaisia tarjouksia. Niin että miksi keskituloisen varat ei riittäisi jos käyttää rahansa oikein.

Ja hän on varmastikin ilmastosta huolissaan oleva vihreä?

Hysteerisenä osallistuu ilmastomarsseille ja hyvesignaloi somessa kuinka "NYT ON TOIMITTAVA, MEILLÄ ON VAIN 2KK AIKAA!"

Jostain kumman syystä tällaiset ihmiset ovat joka kerta vihreitä. Silti teot ei vastaa hyvesignalointia.... pathetic.

Oletkohan mun ”ystäväni”? Matkustellaan lapsen kanssa aika paljon, kun ei ole niin väliä koska lähtee niin 300-500e pääsee viikoksi vaikka minne! Saan osingoista vuodessa pari tonnia eli matkustetaan ”ilmaiseksi” monta kertaa vuodessa.. kaveri alkoi tentata että mistä saan moiset rahat ja kun kerroin tenttasi mistä olen osakkeita saanut :,D ihan ostanut kuule!

Vierailija kirjoitti:

Mun koulukaveri erosi pienituloisesta miehestään ja vaihtoi lennosta rikkaaseen insinööriin. Vuosikausia elivät unelmien elämää: ostivat heti yhteisen asunnon, kalustivat sen designhuonekaluilla, ostivat sadan tuhannen euron purjeveneen, tekivät useita kaukolomia vuodessa, joka kuukausi tehtiin yksi viikonloppumatka Keski-Eurooppaan. Muutaman vuoden seurustelun jälkeen tekivät lapsen ja menivät naimisiin, mutta avioliitto-onnea ei kestänyt kuin vuosi, kunnes tuli ero ja avioehdon vuoksi nainen jäi lapsen kanssa tyhjän päälle. Mies olikin narsisti, joka oli instagramin matka- ja perhekuvien takana täysi hirviö. 

Minulla oli myös tapana kadehtia tätä kaveria, mutta enää en kadehdi luksuselämää eläviä, kun tiedän että kaikki tuo matkustelu ja materia saattavat olla vain kulissia. Rahan takia ei kannata puolisoa valita. 

Surullista että saat onnea elämääsi jonkun ”ystäväsi” epäonnesta.. surullista muutenkin Että itselle tulee parempi olo kun saa ajatella että jos jollain menee hyvin on pinnan olla OLTAVA jotain pahaa ja huonoa.

Kuka voi nauttia lentokentillä jonottamisista? Laukkujen raahaamisesta? Ahtaissa koneissa istumisesta?  Ihmiset matkustaavat ihan liikaa ja turhaan, lentojen hinnat ovat todella liian alhaisia.