Perheen metatyöt mitä niitä on?

Vierailija kirjoitti:

Omituista vähättelyä. Eihän pyykinpesu tai tiskikoneen tyhjäyskään kovin vaikeaa tai aikaavievää ole, mutta kyllä ne nyt vaan ovat kotitöitä ja pakollisia. Kuka on edes väittänyt, että metatyöt ovat vaikeita ja ylivoimaisia? Mistä ihmeestä tulee tarve selittää, että metatöitähän osaa tehdä kuka tahansa? Ongelma on enimmäkseen se, että eräät eivät tiedä tällaisten olemassaolosta. Siinähän se haaste tuntuu olevan. Tämäkin ketju sen hyvin todistaa. 

Täytyy kyllä sanoa ettei meidän perheessä kumpikaan tiedosta tuollaisen valtavan metatyömäärä olemassaoloa, joten lienee ihme, että kuitenkin elossa olemme ja lapsetkin ihan oikeisiin paikkoihin olemme saaneet ajallaan oikeissa varusteissa. Ainoa asia missä metatyötä on, niin matkojen suunnittelussa - ja tätä hommaa on yhdessä kiva tehdä.

Nämä ketjut on niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin naurettavia. Joko lasten kaverisynttärit ja vaatteiden nimikointi on mainittu? En aio edes  kahlata ketjua läpi. Raatajilla on aikaa maata palstalla päivästä toiseen kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Nämä ketjut on niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin naurettavia. Joko lasten kaverisynttärit ja vaatteiden nimikointi on mainittu? En aio edes  kahlata ketjua läpi. Raatajilla on aikaa maata palstalla päivästä toiseen kuitenkin.

Laita ne reseptit, tuikkukippomies!

Vierailija kirjoitti:

On täällä aikamoista supersakkia, kun noin vain ulkoa muistetaan, paljonko kaapissa on sokeria, mysliä tai sämpyläjauhoa ja mitä kokoa ne viime talvena käytetyt talvikengät olivat tai että ne sisaruksen pari vuotta sitten pieneksi jääneet toppahousut ovat juuri nyt sopivat. 

Jep, helppoa on elämä. Ei tarvi edes kauppalistaa koskaan kirjoittaa. Tai muistutella lapsia oikojista sun muista, kun muistavat mennä ihan itse. Läksytkin hoitavat itse ja kokeiden kuulustelut keskenään kavereiden kanssa. Täydellisiä lapsia. Ja toki eväät harrastuksiin yleensäkin nekin ostavat ja muistavat itse. Ja ne harrastustarvikkeet käyvät ohimennen itse ostamassa erikoiskaupoista. Näin niin kuin esimerkiksi.

Vierailija kirjoitti:

Nämä ketjut on niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin naurettavia. Joko lasten kaverisynttärit ja vaatteiden nimikointi on mainittu? En aio edes  kahlata ketjua läpi. Raatajilla on aikaa maata palstalla päivästä toiseen kuitenkin.

Hyvä, vaatteiden nimikointi sopii hyvin listaani, kiitos tästä. Koska kukas ne sitten ostaa ne hanskat jotka hukkuneet, kun jääneet nimikoimatta... Hmmm.. T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omituista vähättelyä. Eihän pyykinpesu tai tiskikoneen tyhjäyskään kovin vaikeaa tai aikaavievää ole, mutta kyllä ne nyt vaan ovat kotitöitä ja pakollisia. Kuka on edes väittänyt, että metatyöt ovat vaikeita ja ylivoimaisia? Mistä ihmeestä tulee tarve selittää, että metatöitähän osaa tehdä kuka tahansa? Ongelma on enimmäkseen se, että eräät eivät tiedä tällaisten olemassaolosta. Siinähän se haaste tuntuu olevan. Tämäkin ketju sen hyvin todistaa. 

Täytyy kyllä sanoa ettei meidän perheessä kumpikaan tiedosta tuollaisen valtavan metatyömäärä olemassaoloa, joten lienee ihme, että kuitenkin elossa olemme ja lapsetkin ihan oikeisiin paikkoihin olemme saaneet ajallaan oikeissa varusteissa. Ainoa asia missä metatyötä on, niin matkojen suunnittelussa - ja tätä hommaa on yhdessä kiva tehdä.

Eli sekö, että ette nyt näitä hirveästi tehdessänne mieti tai näistä ääneen puhu, tarkoittaa, että niitä ei ole olemassa? Kai sinä kuitenkin olet tietoinen, että niitä lapsia pitää kuskata ja niille hankkia niitä varusteita eivätkä nämä tapahdu itsestään. Silloin olet myös tietoinen näiden olemassaolosta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omituista vähättelyä. Eihän pyykinpesu tai tiskikoneen tyhjäyskään kovin vaikeaa tai aikaavievää ole, mutta kyllä ne nyt vaan ovat kotitöitä ja pakollisia. Kuka on edes väittänyt, että metatyöt ovat vaikeita ja ylivoimaisia? Mistä ihmeestä tulee tarve selittää, että metatöitähän osaa tehdä kuka tahansa? Ongelma on enimmäkseen se, että eräät eivät tiedä tällaisten olemassaolosta. Siinähän se haaste tuntuu olevan. Tämäkin ketju sen hyvin todistaa. 

Täytyy kyllä sanoa ettei meidän perheessä kumpikaan tiedosta tuollaisen valtavan metatyömäärä olemassaoloa, joten lienee ihme, että kuitenkin elossa olemme ja lapsetkin ihan oikeisiin paikkoihin olemme saaneet ajallaan oikeissa varusteissa. Ainoa asia missä metatyötä on, niin matkojen suunnittelussa - ja tätä hommaa on yhdessä kiva tehdä.

Eli sekö, että ette nyt näitä hirveästi tehdessänne mieti tai näistä ääneen puhu, tarkoittaa, että niitä ei ole olemassa? Kai sinä kuitenkin olet tietoinen, että niitä lapsia pitää kuskata ja niille hankkia niitä varusteita eivätkä nämä tapahdu itsestään. Silloin olet myös tietoinen näiden olemassaolosta. 

Toki näitä asioita tehdään, mutta nyt oli kyse metatyöstä, jostain uuvuttavasta suunnittelusta, ennenkuin asioita päästään tekemään edes.

Miksi ihmisillä on tarve vähätellä sitä mitä kukin kokee raskaaksi? Me olemme erilaisia. Mä esim voisin leipoa koko suvulle joululimput, samoin päiväkodin tädeille, sekä joulumyyjäisiin pitkot ja muffinssit ym, ei stressiä, mutta inhoan ja koen tosi raskaaksi juurikin kaiken maailman vaatteiden nimikoinnit tai päiväkotiin lippulappusten palautukset tai sen että tarkistan joka hemmetin päivä mitä ne lapset tarvii seuraavana päivänä kouluun, harrastuksiin jne, ja ehtivätkö syödä ruoan ennen harrastuksiin menoa vai pitääkö olla jotain järkevää välipalaa tarjolla. Niin ja tietenkin onko harrastusvaatteet puhtaana ja lapsen löydettävissä kun yksin niitä kotona etsii.

Meiltä jää sitten vaatteet nimikoimatta, joka olisi tosi järkevä kuitenkin tehdä, kun lapset jatkuvasti hukkailee hanskojaan ja ukkohousujaan. Rahaa menee paljon hukkaan. Lippulappuset palautetaan aina myöhässä. Lapsilla usein jotain unohtunut. Ei ole sisäliikkavaatteita silloin kun pitäisi, eikä eväitä retkipäivänä jne. Mutta siis useimmiten kuitenkin on, koska niistä yritän parhaani mukaan huolehtia, vaikka koen sen raskaaksi ja vaikeaksi. Jos miehelle jättäisin, niin silloin niillä ei olisi koskaan mitään, jos eivät itse ole muistaneet.

Vierailija kirjoitti:

Nämä ketjut on niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin naurettavia. Joko lasten kaverisynttärit ja vaatteiden nimikointi on mainittu? En aio edes  kahlata ketjua läpi. Raatajilla on aikaa maata palstalla päivästä toiseen kuitenkin.

Niinpä! Kaverisynttärithän voi jättää pitämättä!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä ketjut on niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin naurettavia. Joko lasten kaverisynttärit ja vaatteiden nimikointi on mainittu? En aio edes  kahlata ketjua läpi. Raatajilla on aikaa maata palstalla päivästä toiseen kuitenkin.

Laita ne reseptit, tuikkukippomies!

Oliko tuikkukippomies-maanikolla jotain oikeaa kommenttia viestiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On täällä aikamoista supersakkia, kun noin vain ulkoa muistetaan, paljonko kaapissa on sokeria, mysliä tai sämpyläjauhoa ja mitä kokoa ne viime talvena käytetyt talvikengät olivat tai että ne sisaruksen pari vuotta sitten pieneksi jääneet toppahousut ovat juuri nyt sopivat. 

Jep, helppoa on elämä. Ei tarvi edes kauppalistaa koskaan kirjoittaa. Tai muistutella lapsia oikojista sun muista, kun muistavat mennä ihan itse. Läksytkin hoitavat itse ja kokeiden kuulustelut keskenään kavereiden kanssa. Täydellisiä lapsia. Ja toki eväät harrastuksiin yleensäkin nekin ostavat ja muistavat itse. Ja ne harrastustarvikkeet käyvät ohimennen itse ostamassa erikoiskaupoista. Näin niin kuin esimerkiksi.

Meidän kouluikäiset lapset osaavat itse mennä hammaslääkäriin (oikojalla eivät ole käyneet) ja merkkaavat kännykän kalenteriin ja hoitavat ihan itse kouluasiansa. Sanoja kyselen, jos pyytävät. Harrastuksiin eivät tarvitse eväitä eikä erityisempiä välineitä, piano on kertaalleen ostettu kotiin. Ehkä siksi meillä on helppoa, kun kumpikaan vanhemmista ei ole pörrännyt helikopterina ympärillä, vaan ihan on annettu vastuuta pienestä pitäen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omituista vähättelyä. Eihän pyykinpesu tai tiskikoneen tyhjäyskään kovin vaikeaa tai aikaavievää ole, mutta kyllä ne nyt vaan ovat kotitöitä ja pakollisia. Kuka on edes väittänyt, että metatyöt ovat vaikeita ja ylivoimaisia? Mistä ihmeestä tulee tarve selittää, että metatöitähän osaa tehdä kuka tahansa? Ongelma on enimmäkseen se, että eräät eivät tiedä tällaisten olemassaolosta. Siinähän se haaste tuntuu olevan. Tämäkin ketju sen hyvin todistaa. 

Täytyy kyllä sanoa ettei meidän perheessä kumpikaan tiedosta tuollaisen valtavan metatyömäärä olemassaoloa, joten lienee ihme, että kuitenkin elossa olemme ja lapsetkin ihan oikeisiin paikkoihin olemme saaneet ajallaan oikeissa varusteissa. Ainoa asia missä metatyötä on, niin matkojen suunnittelussa - ja tätä hommaa on yhdessä kiva tehdä.

Eli sekö, että ette nyt näitä hirveästi tehdessänne mieti tai näistä ääneen puhu, tarkoittaa, että niitä ei ole olemassa? Kai sinä kuitenkin olet tietoinen, että niitä lapsia pitää kuskata ja niille hankkia niitä varusteita eivätkä nämä tapahdu itsestään. Silloin olet myös tietoinen näiden olemassaolosta. 

Toki näitä asioita tehdään, mutta nyt oli kyse metatyöstä, jostain uuvuttavasta suunnittelusta, ennenkuin asioita päästään tekemään edes.

Uuvuttavan keksit ihan itse, mutta suunnittelu on kyllä ihan pakollista. Vai viettekö lapsia harrastuksiin ihan mihin aikaan sattuu ettekä esimerkiksi sovi niitä puolisosi kanssa ettekä sovi, mihin aikaan syödään ja kumpi tekee ruoat tai käy kaupassa? Yhtenä viikkona molemmat käyvät kaupassa ja toisena viikkona ei käy kumpikaan, kun ei mitään ole etukäteen ajateltu, vaan soljutaan vain virran mukana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä ketjut on niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin naurettavia. Joko lasten kaverisynttärit ja vaatteiden nimikointi on mainittu? En aio edes  kahlata ketjua läpi. Raatajilla on aikaa maata palstalla päivästä toiseen kuitenkin.

Laita ne reseptit, tuikkukippomies!

Oliko tuikkukippomies-maanikolla jotain oikeaa kommenttia viestiin?

Ne reseptit?

Joululahjojen suunnittelu tasapuolisesti kolmelle eri-ikäiselle lapselle. Ottaa huomioon silti lasten toiveet ja pysyä budjetissa. Joulun ja muiden juhlapyhien vieton suunnittelu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omituista vähättelyä. Eihän pyykinpesu tai tiskikoneen tyhjäyskään kovin vaikeaa tai aikaavievää ole, mutta kyllä ne nyt vaan ovat kotitöitä ja pakollisia. Kuka on edes väittänyt, että metatyöt ovat vaikeita ja ylivoimaisia? Mistä ihmeestä tulee tarve selittää, että metatöitähän osaa tehdä kuka tahansa? Ongelma on enimmäkseen se, että eräät eivät tiedä tällaisten olemassaolosta. Siinähän se haaste tuntuu olevan. Tämäkin ketju sen hyvin todistaa. 

Täytyy kyllä sanoa ettei meidän perheessä kumpikaan tiedosta tuollaisen valtavan metatyömäärä olemassaoloa, joten lienee ihme, että kuitenkin elossa olemme ja lapsetkin ihan oikeisiin paikkoihin olemme saaneet ajallaan oikeissa varusteissa. Ainoa asia missä metatyötä on, niin matkojen suunnittelussa - ja tätä hommaa on yhdessä kiva tehdä.

Eli sekö, että ette nyt näitä hirveästi tehdessänne mieti tai näistä ääneen puhu, tarkoittaa, että niitä ei ole olemassa? Kai sinä kuitenkin olet tietoinen, että niitä lapsia pitää kuskata ja niille hankkia niitä varusteita eivätkä nämä tapahdu itsestään. Silloin olet myös tietoinen näiden olemassaolosta. 

Toki näitä asioita tehdään, mutta nyt oli kyse metatyöstä, jostain uuvuttavasta suunnittelusta, ennenkuin asioita päästään tekemään edes.

Uuvuttavan keksit ihan itse, mutta suunnittelu on kyllä ihan pakollista. Vai viettekö lapsia harrastuksiin ihan mihin aikaan sattuu ettekä esimerkiksi sovi niitä puolisosi kanssa ettekä sovi, mihin aikaan syödään ja kumpi tekee ruoat tai käy kaupassa? Yhtenä viikkona molemmat käyvät kaupassa ja toisena viikkona ei käy kumpikaan, kun ei mitään ole etukäteen ajateltu, vaan soljutaan vain virran mukana. 

Jep ja molemmat ostaa lapsille ulkohaalarin, talvisaappaat ja luistimet lapsille samanaikaisesti kun käyvät siellä ruokakaupassa. Koska tuli sellainen fiilis, toisella oli vapaapäivä ja toiselta peruuntui se työjuttu...

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmisillä on tarve vähätellä sitä mitä kukin kokee raskaaksi? Me olemme erilaisia. Mä esim voisin leipoa koko suvulle joululimput, samoin päiväkodin tädeille, sekä joulumyyjäisiin pitkot ja muffinssit ym, ei stressiä, mutta inhoan ja koen tosi raskaaksi juurikin kaiken maailman vaatteiden nimikoinnit tai päiväkotiin lippulappusten palautukset tai sen että tarkistan joka hemmetin päivä mitä ne lapset tarvii seuraavana päivänä kouluun, harrastuksiin jne, ja ehtivätkö syödä ruoan ennen harrastuksiin menoa vai pitääkö olla jotain järkevää välipalaa tarjolla. Niin ja tietenkin onko harrastusvaatteet puhtaana ja lapsen löydettävissä kun yksin niitä kotona etsii.

Meiltä jää sitten vaatteet nimikoimatta, joka olisi tosi järkevä kuitenkin tehdä, kun lapset jatkuvasti hukkailee hanskojaan ja ukkohousujaan. Rahaa menee paljon hukkaan. Lippulappuset palautetaan aina myöhässä. Lapsilla usein jotain unohtunut. Ei ole sisäliikkavaatteita silloin kun pitäisi, eikä eväitä retkipäivänä jne. Mutta siis useimmiten kuitenkin on, koska niistä yritän parhaani mukaan huolehtia, vaikka koen sen raskaaksi ja vaikeaksi. Jos miehelle jättäisin, niin silloin niillä ei olisi koskaan mitään, jos eivät itse ole muistaneet.

Miksi ihmeessä hoidat kouluikäisen lapsesi puolesta asioita, joita hän pystyisi itse hoitamaan??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvät naurut taas irtosi ketjusta. Kiitos mammat. Onneksi rahaa löytyy sen verran, että ei tarvitse esimerkiksi "suunnitella" vaatteiden ostoa vaan riittää pelkkä ostaminen kun on tarve ja entinen heitetään joko roskiin tai kierrätyslaatikkoon. Tähän mennessä toiminut ihan hyvin vaikka suunnittelu jätetty pois. Samaa periaatetta sovellettu myös siivoukseen. Siivotaan kun tarvitsee ja skipataan se suunnittelu.

Se, että leuhkii sillä, ettei suunnittele, on ehkä vain uusavuttomuuden kuvaus. Nykyään kaikki kierrättää, ja alkeellisella suunnittelulla säästää rahaa (myös rikkaat). Metatyö, eli juuri suunnittelu, järjestely ja päätöstenteko, ei ole vaikeaa, vaan normaalia arjen hallintaa. Parisuhteessa on kiva, että sitä tehdään tasapuolisesti, mutta on kyllä vain tyhmää, jos ei kumpikaan tee.

Minusta se, että selviäisi arjesta ilman mitään suunnittelua, on leuhkimisen lisäksi myös itsensä huijaamista. Ne, jotka väittävät näin, eivät vain tunnista tilanteita, joissa suunnittelutyötä tehdään. Helposti nimittäin keksii kymmeniä esimerkkejä arkisista tilanteista, joissa on pakko suunnitella ja järjestellä. Lapselle tulee kirjeessä ilmoitus hammaslääkäriajasta, joka osuu sellaiseen aikaan, että kirjeen avaaja ei voi viedä lasta hammaslääkäriin. Tilanteeseen tuskin löytyy ratkaisua ilman, että vanhemmat keskustelevat ja suunnittelevat keskenään. Päivälliselle tulee lyhyellä varoitusajalla yllätysvieraita, vaikkapa lasten kavereita. Joku perheenjäsenistä on juuri silloin kaupassa ostamassa päivällistarpeita. Eiköhän ole tuolloin luonnollista soittaa sille kaupassa asioivalle ja pyytää tätä mitoittamaan ostokset isommalle joukolle?

Mutta kertokaa nyt onko tämä suunnittelu siis työtä vai ei? Itse en suunnittele, mutta jonkun mielestä suunnittelen huomaamattani. Mutta jos en edes huomaa tekeväni suunnittelutyötä, onko se työtä ollenkaan, kun ei siitä mitään vaivaa ole?

Kerro miten ostat mitään suunnittelematta ruokaa tai vaatteita?

Toissa viikolla oli työreissussa, jossa peruuntui yksi juttu. Huomasin ison tavaratalon lähistöllä, jolloin piipahdin sinne. Siellä huomasin kivat lastenvaateliikkeet, joissa ale, josta sitten kasasin talvikamppeet ja muutamia sisäjuttuja lapsille. Missä tässä oli sitä vaativaa metatyötä ja suunnittelua?

No minun olisi ensin pitänyt kaivella kaikki viime talviset kamppeet esille kaapista, sovituttaa lapsilla mitä menee kenellekin päälle ja tehdä jonkinlaista listaa mitä pitää hankkia ja missä koossa. Eikä tässä mitään vaativaa olekaan, mutta vaatii valmistelua ennen kauppaan menoa, ja itse en kyllä ulkomuistista muistaisi minkä kokoisia ja missä kunnossa olevia talvivaatteita pakattiin keväällä kaappiin. Kyllä ne tosiaan pitää käydä läpi ennen uusien ostoa. Yksi on saattanut hujahtaa yhden koon yli ja toinen ei ole kasvanut oleellisesti ja sama kaksoiskoko voi sopia edelleen. Ym.

Että pisteet sulle onnistumisesta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On täällä aikamoista supersakkia, kun noin vain ulkoa muistetaan, paljonko kaapissa on sokeria, mysliä tai sämpyläjauhoa ja mitä kokoa ne viime talvena käytetyt talvikengät olivat tai että ne sisaruksen pari vuotta sitten pieneksi jääneet toppahousut ovat juuri nyt sopivat. 

Jep, helppoa on elämä. Ei tarvi edes kauppalistaa koskaan kirjoittaa. Tai muistutella lapsia oikojista sun muista, kun muistavat mennä ihan itse. Läksytkin hoitavat itse ja kokeiden kuulustelut keskenään kavereiden kanssa. Täydellisiä lapsia. Ja toki eväät harrastuksiin yleensäkin nekin ostavat ja muistavat itse. Ja ne harrastustarvikkeet käyvät ohimennen itse ostamassa erikoiskaupoista. Näin niin kuin esimerkiksi.

Meidän kouluikäiset lapset osaavat itse mennä hammaslääkäriin (oikojalla eivät ole käyneet) ja merkkaavat kännykän kalenteriin ja hoitavat ihan itse kouluasiansa. Sanoja kyselen, jos pyytävät. Harrastuksiin eivät tarvitse eväitä eikä erityisempiä välineitä, piano on kertaalleen ostettu kotiin. Ehkä siksi meillä on helppoa, kun kumpikaan vanhemmista ei ole pörrännyt helikopterina ympärillä, vaan ihan on annettu vastuuta pienestä pitäen.

Entä jos on hieman enemmän tukea tarvitseva lapsi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omituista vähättelyä. Eihän pyykinpesu tai tiskikoneen tyhjäyskään kovin vaikeaa tai aikaavievää ole, mutta kyllä ne nyt vaan ovat kotitöitä ja pakollisia. Kuka on edes väittänyt, että metatyöt ovat vaikeita ja ylivoimaisia? Mistä ihmeestä tulee tarve selittää, että metatöitähän osaa tehdä kuka tahansa? Ongelma on enimmäkseen se, että eräät eivät tiedä tällaisten olemassaolosta. Siinähän se haaste tuntuu olevan. Tämäkin ketju sen hyvin todistaa. 

Täytyy kyllä sanoa ettei meidän perheessä kumpikaan tiedosta tuollaisen valtavan metatyömäärä olemassaoloa, joten lienee ihme, että kuitenkin elossa olemme ja lapsetkin ihan oikeisiin paikkoihin olemme saaneet ajallaan oikeissa varusteissa. Ainoa asia missä metatyötä on, niin matkojen suunnittelussa - ja tätä hommaa on yhdessä kiva tehdä.

Eli sekö, että ette nyt näitä hirveästi tehdessänne mieti tai näistä ääneen puhu, tarkoittaa, että niitä ei ole olemassa? Kai sinä kuitenkin olet tietoinen, että niitä lapsia pitää kuskata ja niille hankkia niitä varusteita eivätkä nämä tapahdu itsestään. Silloin olet myös tietoinen näiden olemassaolosta. 

Toki näitä asioita tehdään, mutta nyt oli kyse metatyöstä, jostain uuvuttavasta suunnittelusta, ennenkuin asioita päästään tekemään edes.

Uuvuttavan keksit ihan itse, mutta suunnittelu on kyllä ihan pakollista. Vai viettekö lapsia harrastuksiin ihan mihin aikaan sattuu ettekä esimerkiksi sovi niitä puolisosi kanssa ettekä sovi, mihin aikaan syödään ja kumpi tekee ruoat tai käy kaupassa? Yhtenä viikkona molemmat käyvät kaupassa ja toisena viikkona ei käy kumpikaan, kun ei mitään ole etukäteen ajateltu, vaan soljutaan vain virran mukana. 

Meillä on muotoutuneet omat rutiinit, joten eipä tarvitse juuri sopia, toinen hoitaa toisen lapsen haun ja toinen toisen harrastuksista. Ja työmatkojen yms. aikana toinen kyllä ymmärtää sen toisen lapsenkin hakea. Mies hoitaa arkisin ruoat ja kaupassakäynnin, yhdessä käydään perjantaisin, jos molemmat kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmisillä on tarve vähätellä sitä mitä kukin kokee raskaaksi? Me olemme erilaisia. Mä esim voisin leipoa koko suvulle joululimput, samoin päiväkodin tädeille, sekä joulumyyjäisiin pitkot ja muffinssit ym, ei stressiä, mutta inhoan ja koen tosi raskaaksi juurikin kaiken maailman vaatteiden nimikoinnit tai päiväkotiin lippulappusten palautukset tai sen että tarkistan joka hemmetin päivä mitä ne lapset tarvii seuraavana päivänä kouluun, harrastuksiin jne, ja ehtivätkö syödä ruoan ennen harrastuksiin menoa vai pitääkö olla jotain järkevää välipalaa tarjolla. Niin ja tietenkin onko harrastusvaatteet puhtaana ja lapsen löydettävissä kun yksin niitä kotona etsii.

Meiltä jää sitten vaatteet nimikoimatta, joka olisi tosi järkevä kuitenkin tehdä, kun lapset jatkuvasti hukkailee hanskojaan ja ukkohousujaan. Rahaa menee paljon hukkaan. Lippulappuset palautetaan aina myöhässä. Lapsilla usein jotain unohtunut. Ei ole sisäliikkavaatteita silloin kun pitäisi, eikä eväitä retkipäivänä jne. Mutta siis useimmiten kuitenkin on, koska niistä yritän parhaani mukaan huolehtia, vaikka koen sen raskaaksi ja vaikeaksi. Jos miehelle jättäisin, niin silloin niillä ei olisi koskaan mitään, jos eivät itse ole muistaneet.

Miksi ihmeessä hoidat kouluikäisen lapsesi puolesta asioita, joita hän pystyisi itse hoitamaan??

Mitä olen hoitanut puolesta? Jos tokaluokkalaisen hieman huithapelin pojan ope laittaa viestiä että huomenna koulussa luistelua, niin kyllä joudun muistuttamaan että luistimet, kypärä sun muut mukaan.

Mutta sitä ennen tietty on pitänyt tarkistaa mahtuuko ylipäänsä ne luistimet jalkaan, kypärä päähän ja käydä teroittamassa luistimet/hankkimassa isommat kun vanhat eivät enää mahtuneetkaan.