Lue keskustelun säännöt.
Suurin osa ihmisistä ei ymmärrä kiusaamisen ilmiötä
16.11.2019 |
Olen tässä monta kertaa kuluneen vuoden aikana törmännyt työssäni siihen, etteivät ihmiset ymmärrä. Kiusaamista. Sitä, miten moniulotteinen ilmiö se on. Yksinkertainen ihminen syyttää pelkästään kiusaajaa, eikä ole valmis tarkastelemaan tekijöitä ilmiön taustalla. Löytyy muitakin elementtejä ja värejä kuin vain musta ja valkoinen. Tätä ymmärrystä ei heille voi avata. Ei ole reseptoria, joka vastaanottaisi. Ja mietin, sokaiseeko näiden ihmisten oma tausta kiusattuna ajattelukykyä. Esimerkiksi silloin jos heidän omaa lasta on kiusattu.
Tunnen työssäni turhautumista, koska ihmisillä ei ole valmiutta nähdä ilmiön monitahoisuutta. Varoen yritän vääntää rautalangasta, mutta huomaan ettei se onnistu. Ei taivu heidän mielessään. On vain yksi putki josta katsellaan. Tunne sumentaa järjen.
Kommentit (127)
Vihjaat ilmeisesti, että nämä "tekijät ilmiön taustalla" johtuvat siitä millainen tämä uhri on, jolloin tulisi ymmärtää että tämä kiusaaminen on jopa ymmärrettävää. Viittaat siihen että tämä ymmärtämättömyys johtuisi kiusatun "yksinkertaisuudesta". Kiusaaminen jo sanana viittaa yksipuoliseen käytökseen uhria kohtaan. Minkäänlaista kiusaamista ei tule ymmärtää. Kiusaaja on vastuussa kiusaamisestaan, ei kiusattu. Kiusaajalla on vietti kiusata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis yrität työssäsi kertoa kuinka " moniulotteinen' ilmiö kiusaaminen on. Siis puolustelet kiusaajaa. Se on vastuun siirtämistä kiusatulle. Kiusattu joutuu ottamaan vastuun omasta kiusaamisestaan. Tällainen on kiusaamisen oikeuttamista. Yrität tehdä asiasta monimutkaisemman kuin se on. Kiusaaminen loppuu silloin kun kiusaaja lopettaa epäasiallisen käytöksen. Se miksi hän ei muka kykene lopettamaan on hänen vastuullaan.
Olen sanonut sen tällä palstalla ennenkin, ja tulen sanomaan tulevaisuudessa: moni kiusaamista nimellisesti vastustava oikeasti kannattaisi sitä sosiaalisena rangaistuksena liiasta normeista poikkeamisesta, jos olisi rehellinen itselleen. Kohteet on sitten ainoa asia, joista he ovat eri mieltä.
Aina on erilaisia, esim. yksinkertaisia, vammaisia, nörttejä, köyhiä, läskejä, laihoja ja vaikkapa huonoja urheilijoita kiusattu. Vanhat perinteet kunniaan. ”Kuka käski olla läski?”
Oletko kenties KivaKoulu-projektissa mukana? Ihan hyvä rahastuskeino. Pääsee pohtimaan syntyjä syviä ja verkostoitumaan eri koulujen kanssa, mutta itse ongelmalle ei pystytä tekemään mitään. Se on ja pysyy ihmisluonteessa kuin pökäle Junttilan tuvan seinässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ziljoonia syitä toisten kiusaamiseen, ihmispiruilla.
Suosittelen, että aloitat siitä, että selvität perusteellisesti joka kerta koko jutun huolellisesti. Usein ns. kiusaamisena ilmoitetut tapaamiset ovat riitoja. Sinun on helpompi saada termit oikein ja tulla vanhempien kanssa toimeen, kun teet pohjatyöt kunnolla. Jos kyse on puhtaasti kiusaamisesta ja taustalla on muita syitä (esim.kiusaajan kotiolot), sinulla on niistä kuitenkin todennäköisesti vaitiolovelvollisuus. Ja sitä tietoalan et saa silloin levittää missään tällaisissa keskusteluissa. Silloin yrität saada kiusaajalle apua ja teet kiusatun vanhemmille selväksi, että asia on työn alla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen sanonut sen tällä palstalla ennenkin, ja tulen sanomaan tulevaisuudessa: moni kiusaamista nimellisesti vastustava oikeasti kannattaisi sitä sosiaalisena rangaistuksena liiasta normeista poikkeamisesta, jos olisi rehellinen itselleen. Kohteet on sitten ainoa asia, joista he ovat eri mieltä.
Siis liiasta kiusaajan "normeista" poikkeavana. Kiusaajalla ei ole mitään oikeutta ruveta asettelemaan omia normejaan vapaassa maassa. Tämäntyyliset kiusaajat ovat yleensä ihmisiä, joiden mukaan muitten tulee olla semmoisia että he pitävät heistä. Ihmisen tulee tulla toimeen myös niiden kanssa joista hän ei pidä. Ketään ei tule "rankaista" siitä että hänestä ei nyt pidetä. Tällainen ajatushan on käsittämätön. Yksi itsekkäimmistä ajatuksista mitä voi olla. Kiusaaja päättää ketkä ovat kelvollisia asialliseen kohteluun ja ketkä eivät. Tulee mieleen eräs kuuluisa kolmas valtakunta.
Olen yhden kerran työelämässä törmännyt kiusaamisilmiöön. Voin todellakin sanoa, että kyse ei ole yksiselitteisestä asiasta. Tässä tapauksessa - enkä usko että se on ainutlaatuinen - itse kiusaaja oli se joka esitti kiusattua.
Tämä on hankala asia selittää, mutta yritän. Hän ikään kuin keräsi negatiivisten asioiden pankkia muista ihmisistä. Jos vaikka Maija valitti päänsärkyä, kiusaaja sopivan paikan tullen esitti asian esimiehelle siten, että hän on niin huolissaan Maijasta kun sillä nyt niitä päänsärkyjäkin tuntuu olevan. Tämä nyt vain pienenä keksittynä esimerkkinä, mutta kaikista työkavereista hän oli aina "kovin huolissaan".
Ennen pitkää ihmiset tietysti huomasivat tämän, kun heistä alkoi levitä juttuja kovin päänsärkyisinä jne. Tämä aiheutti sen, että kukaan ei enää kiusaajalle puhunut mistään muista kuin työasioista. Kiusaaja tietysti sai tästä vettä myllyynsä ja valitti kuinka häntä kiusataan ulos jättämisellä.
Tarina olisi pitkä ja monipolvinen, enkä usko, että kiusaaja missään vaiheessa ymmärsi, miksi häntä "kiusattiin". Ai niin, tämä työntekijä tuli meidän yksikköömme toisesta kiusaamisen takia. Aluksi olimme kovin myötätuntoisia, että voi kamala, hyvä kun pääsit sieltä pois. Meillä ei koskaan ole esiintynyt kiusaamista. Kuinkas sitten kävikään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sanonut sen tällä palstalla ennenkin, ja tulen sanomaan tulevaisuudessa: moni kiusaamista nimellisesti vastustava oikeasti kannattaisi sitä sosiaalisena rangaistuksena liiasta normeista poikkeamisesta, jos olisi rehellinen itselleen. Kohteet on sitten ainoa asia, joista he ovat eri mieltä.
Siis liiasta kiusaajan "normeista" poikkeavana. Kiusaajalla ei ole mitään oikeutta ruveta asettelemaan omia normejaan vapaassa maassa. Tämäntyyliset kiusaajat ovat yleensä ihmisiä, joiden mukaan muitten tulee olla semmoisia että he pitävät heistä. Ihmisen tulee tulla toimeen myös niiden kanssa joista hän ei pidä. Ketään ei tule "rankaista" siitä että hänestä ei nyt pidetä. Tällainen ajatushan on käsittämätön. Yksi itsekkäimmistä ajatuksista mitä voi olla. Kiusaaja päättää ketkä ovat kelvollisia asialliseen kohteluun ja ketkä eivät. Tulee mieleen eräs kuuluisa kolmas valtakunta.
Voi olla noinkin, mutta minun kokemukseni mukaan kiusatuiksi päätyvät helpoiten ihmiset, jotka oikeasti rikkovat jotain normia -- ovat he sitten tavallista lihavampia tai laihempia, älykkäämpiä tai tyhmempiä. Jollain tapaa kummia. Kiusaaja kiusaa, koska yrittää palauttaa tämän yhden takaisin lauman jäseneksi olemaan kuten muutkin. "Hovi" katsoo vieressä hiljaa, koska vaikka periaatteessa ei hyväksyisi kiusaamista, niin ihan totta ja asiaahan se kiusaaja puhuu, onhan toi aika outo.
Näin oman kokemukseni mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen yhden kerran työelämässä törmännyt kiusaamisilmiöön. Voin todellakin sanoa, että kyse ei ole yksiselitteisestä asiasta. Tässä tapauksessa - enkä usko että se on ainutlaatuinen - itse kiusaaja oli se joka esitti kiusattua.
Tämä on hankala asia selittää, mutta yritän. Hän ikään kuin keräsi negatiivisten asioiden pankkia muista ihmisistä. Jos vaikka Maija valitti päänsärkyä, kiusaaja sopivan paikan tullen esitti asian esimiehelle siten, että hän on niin huolissaan Maijasta kun sillä nyt niitä päänsärkyjäkin tuntuu olevan. Tämä nyt vain pienenä keksittynä esimerkkinä, mutta kaikista työkavereista hän oli aina "kovin huolissaan".
Ennen pitkää ihmiset tietysti huomasivat tämän, kun heistä alkoi levitä juttuja kovin päänsärkyisinä jne. Tämä aiheutti sen, että kukaan ei enää kiusaajalle puhunut mistään muista kuin työasioista. Kiusaaja tietysti sai tästä vettä myllyynsä ja valitti kuinka häntä kiusataan ulos jättämisellä.
Tarina olisi pitkä ja monipolvinen, enkä usko, että kiusaaja missään vaiheessa ymmärsi, miksi häntä "kiusattiin". Ai niin, tämä työntekijä tuli meidän yksikköömme toisesta kiusaamisen takia. Aluksi olimme kovin myötätuntoisia, että voi kamala, hyvä kun pääsit sieltä pois. Meillä ei koskaan ole esiintynyt kiusaamista. Kuinkas sitten kävikään.
Meillä peruskoulussa sama juttu. Luokalle tuli tyttö toisesta koulusta, kuulemma oli ollut kiusattu edellisessä. Huumori oli tasoa "hauku toista ihmistä ja naura räkäisesti päälle". Kyllä hänen annettiin meidän luokalla olla rauhassa, ja sai hengata välitunnilla porukan mukana, mutta parityöhön paria valitessa hän oli aina se, joka jäi parittomaksi.
Oli vain vuoden meidän luokalla, sitten vaihtoi taas jonnekin. Toivottavasti joskus ymmärsi lopettaa muiden jatkuvan haukkumisen ja sai oikeasti ystäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sanonut sen tällä palstalla ennenkin, ja tulen sanomaan tulevaisuudessa: moni kiusaamista nimellisesti vastustava oikeasti kannattaisi sitä sosiaalisena rangaistuksena liiasta normeista poikkeamisesta, jos olisi rehellinen itselleen. Kohteet on sitten ainoa asia, joista he ovat eri mieltä.
Siis liiasta kiusaajan "normeista" poikkeavana. Kiusaajalla ei ole mitään oikeutta ruveta asettelemaan omia normejaan vapaassa maassa. Tämäntyyliset kiusaajat ovat yleensä ihmisiä, joiden mukaan muitten tulee olla semmoisia että he pitävät heistä. Ihmisen tulee tulla toimeen myös niiden kanssa joista hän ei pidä. Ketään ei tule "rankaista" siitä että hänestä ei nyt pidetä. Tällainen ajatushan on käsittämätön. Yksi itsekkäimmistä ajatuksista mitä voi olla. Kiusaaja päättää ketkä ovat kelvollisia asialliseen kohteluun ja ketkä eivät. Tulee mieleen eräs kuuluisa kolmas valtakunta.
Voi olla noinkin, mutta minun kokemukseni mukaan kiusatuiksi päätyvät helpoiten ihmiset, jotka oikeasti rikkovat jotain normia -- ovat he sitten tavallista lihavampia tai laihempia, älykkäämpiä tai tyhmempiä. Jollain tapaa kummia. Kiusaaja kiusaa, koska yrittää palauttaa tämän yhden takaisin lauman jäseneksi olemaan kuten muutkin. "Hovi" katsoo vieressä hiljaa, koska vaikka periaatteessa ei hyväksyisi kiusaamista, niin ihan totta ja asiaahan se kiusaaja puhuu, onhan toi aika outo.
Näin oman kokemukseni mukaan.
Hovi katsoo vieressä hiljaa koska eivät halua silmätikuksi ja kiusatuksi kiusatun paikalle. Pelkureita.
Tässä käännetään rooleja toisinpäin. Kiusattu onkin nyt muka "kiusaaja", jolloin muilla inkin oiva tilaisuus kiusata tätä kiusattua, jota he nimittävät "kiusaajaksi". Tässä oppikirjaesimerkki kaksoishämäämisestä. Sen sijaan että olisi asiallisesti sanottu, ettei tarvitse olla niin huolissaan ja kertoa esimiehelle, niin lopetetaankin kokonaan kommunikointi ihmisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On myös olemassa oikeasti pahansuopia ihmisiä jotka vetävät mattoa toisten alta ja esiintyvät itse enkeleinä. Tämä huolissaan oleminen on yksi niistä asioista joihin on vaikea puuttua, koska kiusaajahan on vain kovin "empaattinen" ja huolissaan...
Lihavuus, laihuus tai mikä tahansa ei ole mitään normien rikkomista. Ihmisellä on oikeus olla sellainen kuin on ilman että häntä kiusataan. Ihmisten pakottaminen samaan muottiin on fasismia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sanonut sen tällä palstalla ennenkin, ja tulen sanomaan tulevaisuudessa: moni kiusaamista nimellisesti vastustava oikeasti kannattaisi sitä sosiaalisena rangaistuksena liiasta normeista poikkeamisesta, jos olisi rehellinen itselleen. Kohteet on sitten ainoa asia, joista he ovat eri mieltä.
Siis liiasta kiusaajan "normeista" poikkeavana. Kiusaajalla ei ole mitään oikeutta ruveta asettelemaan omia normejaan vapaassa maassa. Tämäntyyliset kiusaajat ovat yleensä ihmisiä, joiden mukaan muitten tulee olla semmoisia että he pitävät heistä. Ihmisen tulee tulla toimeen myös niiden kanssa joista hän ei pidä. Ketään ei tule "rankaista" siitä että hänestä ei nyt pidetä. Tällainen ajatushan on käsittämätön. Yksi itsekkäimmistä ajatuksista mitä voi olla. Kiusaaja päättää ketkä ovat kelvollisia asialliseen kohteluun ja ketkä eivät. Tulee mieleen eräs kuuluisa kolmas valtakunta.
Voi olla noinkin, mutta minun kokemukseni mukaan kiusatuiksi päätyvät helpoiten ihmiset, jotka oikeasti rikkovat jotain normia -- ovat he sitten tavallista lihavampia tai laihempia, älykkäämpiä tai tyhmempiä. Jollain tapaa kummia. Kiusaaja kiusaa, koska yrittää palauttaa tämän yhden takaisin lauman jäseneksi olemaan kuten muutkin. "Hovi" katsoo vieressä hiljaa, koska vaikka periaatteessa ei hyväksyisi kiusaamista, niin ihan totta ja asiaahan se kiusaaja puhuu, onhan toi aika outo.
Näin oman kokemukseni mukaan.
Hovi katsoo vieressä hiljaa koska eivät halua silmätikuksi ja kiusatuksi kiusatun paikalle. Pelkureita.
Oman kokemukseni mukaan aina ei ole kyse tästä. Kiusaaja ei onnistu toimimaan pelkästään pelon takia, vaan myös hämmennyksen. Moni sivustaseuraaja on niellyt idean siitä, että "oikeassa" kiusatussa ei ole mitään persoonallisuudenpiirrettä tms., joka sitten oikeuttaa kiusaamisen (vaikka tosiasiassa meillä jokaisella on piirteitä, joista joku toinen voisi kiusata). Sitten kun he kohtaavat kiusaamista, missä "joo kyllähän se toinen on aika ärsyttävä kun tolta kannalta katsoo", he eivät edes tunnista sitä kiusaamiseksi. Heille kiusaaminen on kiusaamista vain, jos uhri on taivaasta pudonnut enkeli eikä tavallinen ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Lihavuus, laihuus tai mikä tahansa ei ole mitään normien rikkomista. Ihmisellä on oikeus olla sellainen kuin on ilman että häntä kiusataan. Ihmisten pakottaminen samaan muottiin on fasismia.
Se, että ihmiset elää omana itsenään sen sijaan, että seuraisi kaikkia normeja, nimenomaan on normien rikkomista.
Haluaisin tietää että mitä ymmärtämistä siinä ilmiössä olisi? MIKSI sitä pitäisi ymmärtää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lihavuus, laihuus tai mikä tahansa ei ole mitään normien rikkomista. Ihmisellä on oikeus olla sellainen kuin on ilman että häntä kiusataan. Ihmisten pakottaminen samaan muottiin on fasismia.
Se, että ihmiset elää omana itsenään sen sijaan, että seuraisi kaikkia normeja, nimenomaan on normien rikkomista.
Mikäli laki ei velvoita normien mukaan olemista niin jokaisella on oikeus olla oma itsensä ja se ei ole normien rikkomista. Kiusaaminen sen sijaan on usein rikosasia.
Tuntuu kuin yrittäisit vierittää syytä uhrin vastuulle.