Mitä nämä 10v yliopistossa nysväävät tekevät oikein?

Aika harvassa koulutusohjelmassa viralliset valmistumisajat pitävät kutinsa. Joku opetusministeriön anonyymi työryhmä nyt vain on päättänyt komiteamietinnössään, että näin on. Ulkomaisista yliopistoista saattaa päästä suomalaisen AMK:n oppimäärällä läpi. Suomessa taas nk. Bolognan prosessin seurauksena lastattiin opetussuunnitelmiin vielä "vähän ylimääräistä", että aivan varmasti ollaan sitten etulinjassa osaamisen kanssa. Sääliksi käy opiskelijoita.

F

Päivänavaus Elinkeinoelämän keskusliitolta? Eilen Postin lakko ja tänään opiskelijoiden valmistumisajat.

Perinteisesti se on ollut elinkeinoelämä ja yritykset, joita valmistumisajat ovat korvenneet, ja nämä tahot ovat myös monien opiskelijoiden kiristämiseen tähtäävien toimenpiteiden takana.

Suoritin molemmat yliopistotutkintoni ennätysajassa, koska en käynyt töissä tai perustanut perhettä. Monilla ihan toinen tilanne. Siis 10 vuoden opinnot eivät edes nykyisin onnistu, vaan opintotukea ja opinto-oikeutta on todella vähän. Mieheni oli töissä opintojen ohella ja siis poissa yliopiston kirjoilta useita vuosia niin, että haki sitten uudelleen oikeutta ja suoritti joitain täydentäviä kursseja ennen kuin sai paperit ulos. 

On siis täysin väärä käsitys, että 10 vuoden opinnot edes olisivat mahdollisia nykyaikana. Jos opintoja ei tee, menettää opinto-oikeudet. Suurimmalla osalla syynä on taloudelliset syyt opintojen viivästymiseen, koska pk-seudulla opintoetuuksilla ei yksinkertaisesti pysty tulemaan toimeen. Itsellä on varakkaat vanhemmat, jotka mahdollistivat pika-aikataulun, toinen tutkinto kolmessa ja toinen kahdessa vuodessa, koska ei luonnollisesti tarvinnut suorittaa esimerkiksi englantia ja ruotsia kahteen kertaan.

Opinnot lyhenisivät, jos pakollisten läsnäolokurssien määrää vähennettäisiin. Istuin jokaisessa kirjatentissä, pakollisen läsnäolon kursseja kuten kieliä pitäisi voida suorittaa ilmankin kurssia menemällä suoraan tenttiin, jos taidot riittävät. On tyhmää pakottaa vaihdossa olleita tai englanniksi koulua käyneitä istumaan kurssilla. Tämä lyhentäisi opintojen kestoa.

Aluksi olin pentu ja vietin käytännössä välivuotta. Sitten opiskelin tutkintoon nähden ylimääräistä harrastuksen ja kiinnostuksen vuoksi noin 40 opintoviikkoa. Kävin toki myös töissä. Jossain vaiheessa perustin perheen ja hoidin lasta kotona kolme vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Siis mitä he tekevät oikein? Aika moni menee töihin, minusta se on oikeintekemistä suhteessa siihen, että elelee toimeentulotuella. Moni lähtee opiskelemaan ulkomaille ja huomaa jääneensä tutkimusprojektiin, jolloin opinnot kotimaassa viivästyvät. Onko se oikein vain väärin, hankala sanoa.

Nykyään yliopistojen perusrahoitus painottuu valmistumisnopeuteen, niin tuo on opetuksen kannalta huono asia. Valitettavasti OKM:ssä kehitettiin tuollainen mittari. Toki sitä on helppo mitata, mutta se ei palvele ketään.

Pääsin yliopistoon sisään 2015. Multa puuttuivat kandi ja 4 kurssia, muut olin suorittanut Avoimessa. Kävin syksyllä 2, talvella yhden ja kirjoitin keväällä kandin. Seuraavaksi syksyksi jäi 1 kurssi. Tosin suoritin jotain muutakin tuona syksynä. Matkaa on 100km eikä ole julkisia, jotka sopisivat.

Avoimessa suoritan mitä voi ja etäsuorituksia teen mieluusti. Esiintymistä pelkään ja vältän eli sekin hidastaa. Töitä teen vaihtelevasti.

Katselen siinä noiden 20v opiskelutyyliä: massaluennot tyhjille saleille, kun kukaan ei vaivaudu paikalle. Paikalle vaivautuneet eivät koko aikaa kuuntele vaan räpläävät kännyä ja naureskelevat videoilleen. Saattaa joku nukkuakin! Eka vuosi menee siihen, että on päästy vanhemmista eroon (ja armeijasta) eikä kukaan vahdi opiskelua. Tokana vuonna onkin toinen ääni kellossa: halutaan eteenpäin ja kursseja suoritetaan.

Miksi mun pitäisi hävetä opiskeluani? Olen maksanut veroja työvuosinani enemmän kuin kukaan noista kersoista.

Vierailija kirjoitti:

Opinnot lyhenisivät, jos pakollisten läsnäolokurssien määrää vähennettäisiin. Istuin jokaisessa kirjatentissä, pakollisen läsnäolon kursseja kuten kieliä pitäisi voida suorittaa ilmankin kurssia menemällä suoraan tenttiin, jos taidot riittävät. On tyhmää pakottaa vaihdossa olleita tai englanniksi koulua käyneitä istumaan kurssilla. Tämä lyhentäisi opintojen kestoa.

Meillä ainakin kaikki pakolliset kielet on mahdollista suorittaa näyttökokeella, tosin ruotsin olen näin tiennyt läpäisseen vain yhden henkilön, joka olikin suomenruotsalainen.

Meidän alalla valmistumisella taas ei saavuta oikeastaan mitään, sillä yksityisiä työnantajia se ei kiinnosta. Kunnalle tai valtiolle töihin mennessä siitä on hyötyä, mutta palkat samoista töistä ovat 30-40% huonommat yksityisiin verrattuna. Valmistumisen sijaan korkeakouluille voisi ihan hyvin maksaa rahaa omalle alalle työllistymisestä, sillä sehän näidenkin instituutioiden tarkoitus on.

Omien havaintojen perusteella syitä on aika monia

1) downshiftaaminen el suomeksi lorviminen. On muuten harvinaisen typerä aika siihen.

2) kyvyttömyys suunnitella opintojaan

3) rahanahneus yhdistettynä tyhmyyteen. Ei osata laskea, että opintojen aikaisella mäkkärikokemuksella ja -tuloilla ei tee valmistuttua juuri mitään

4) yleinen elämänhallinta, hankitaan vahinkolapsia kesken opintojen jne.

Vierailija kirjoitti:

Ja miksi tämä on aloittajan huoli? Saman määrän se vie yliopiston resursseja, valmistuuko kuudessa tai kymmenessä vuodessa. Opintotuki on ollut rajattu etuisuus alusta saakka.

Lähinnä se pitkä valmistumisaika on pois opiskelijan omasta eläkekertymästä ja urakehityksestä. Jos hyväksyy tuon syystä tai toisesta, se on opiskelijan oma asia.

Nykyään tuo on pois yliopiston rahoituksesta, joten opetukseen jää entistä vähemmän resursseja.

Yleensä ne 10 vuotta yliopistolla viihtyvät tekevät kaksi tutkintoa tai ainakin kahden pitkän pääaineen tutkinnon (jälkimmäinen tarkoittaa kaksia syventäviä ja kahta gradua yhdistettynä yhteen maisterintutkintoon). On ihmisiä, jotka opiskelevat sekä aineenopettajan että luokanopettajan tutkintoa samalla. Jne. Tämä parantaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan ja joustamismahdollisuuksiaan työmarkkinoilla huomattavasti, joten se ei sinänsä ole huono asia, päinvastoin. Se myös tarkoittaa, että opiskelutahti on ihan normaali, mutta opiskelun määrä on kaksinkertainen.

Lisäksi tässä on ihmisiä, jotka saavat opiskeluaikana lapsia. Jos lapsen kanssa on kotona vanhempainvapaat, opintojen valmistuminens siirtyy vuodella/lapsi. Jos lasta hoitaa kotona esim puolitoistavuotiaaksi ennen päiväkotiin laittoa, valmistuminen siirtyy sen puolitoista vuotta. Kaksi lasta tarkoittaa jo pidennystä ihan normaalista opiskeluajasta lähelle sitä kymmentä vuotta. no nyt moni sanoo, että miksi eivät katkaise opinto-oikeutta lapsivapaiden ajaksi, niin tilastot eivät rumenisi. No siksi että heitä ei kiinnosta tilastot, vaan oma hyvinvointi, jolloin se yhden tai kahden verkkokurssin suorittamisoikeus voi olla tärkeä esim siihen, että joku yhteys yliopistolle pysyy yllä ja tulee sittenlopulta palattua tekemään se tutkinto loppuun.

Sitten siinå on joukossa ihmisiä, jotka opiskelevat puolipäiväisesti, koska käyvät töissä. Opintotuki kun on pieni, eikä riitä elämiseen. Tämä on huono asia, koska yleensä nämä työt eivät ole mitään sellaista, mikä antaisi oman alan kokemusta ja hyödyttäisi työllistymistä omalle alalle opitnnojen jälkeen. Tämä ongelma pitäisi korjata nostamalla opintotuki sellaiselle tasolle, että sillä tulisi toimeen.

Minulla opinnot ovat kestäneet yli 10 vuotta vakavan sairastumisen vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis mitä he tekevät oikein? Aika moni menee töihin, minusta se on oikeintekemistä suhteessa siihen, että elelee toimeentulotuella. Moni lähtee opiskelemaan ulkomaille ja huomaa jääneensä tutkimusprojektiin, jolloin opinnot kotimaassa viivästyvät. Onko se oikein vain väärin, hankala sanoa.

Nykyään yliopistojen perusrahoitus painottuu valmistumisnopeuteen, niin tuo on opetuksen kannalta huono asia. Valitettavasti OKM:ssä kehitettiin tuollainen mittari. Toki sitä on helppo mitata, mutta se ei palvele ketään.

Eikös se ollut takavuosina valmistuneiden tutkintojen määrä? Jokaisesta tutkinnosta tipahti yliopistolle tyyliin 20 000 euroa tilille. Ammattikorkeakoulut saivat puolestaan rahaa sen perusteella, paljonko ottivat joukkoa sisään. Valmistuminen ei kiinnostanut ketään.

Opetusministeriön aivotuksista ei ota selvää edes se kuuluisa erkkikään.

Vierailija kirjoitti:

Pääsin yliopistoon sisään 2015. Multa puuttuivat kandi ja 4 kurssia, muut olin suorittanut Avoimessa. Kävin syksyllä 2, talvella yhden ja kirjoitin keväällä kandin. Seuraavaksi syksyksi jäi 1 kurssi. Tosin suoritin jotain muutakin tuona syksynä. Matkaa on 100km eikä ole julkisia, jotka sopisivat.

Avoimessa suoritan mitä voi ja etäsuorituksia teen mieluusti. Esiintymistä pelkään ja vältän eli sekin hidastaa. Töitä teen vaihtelevasti.

Katselen siinä noiden 20v opiskelutyyliä: massaluennot tyhjille saleille, kun kukaan ei vaivaudu paikalle. Paikalle vaivautuneet eivät koko aikaa kuuntele vaan räpläävät kännyä ja naureskelevat videoilleen. Saattaa joku nukkuakin! Eka vuosi menee siihen, että on päästy vanhemmista eroon (ja armeijasta) eikä kukaan vahdi opiskelua. Tokana vuonna onkin toinen ääni kellossa: halutaan eteenpäin ja kursseja suoritetaan.

Miksi mun pitäisi hävetä opiskeluani? Olen maksanut veroja työvuosinani enemmän kuin kukaan noista kersoista.

Oletko harkinnut lähemmäksi muuttamista? Ja miksi ylipäänsä kikkailet jotain avoimen yliopiston kursseja. Persaus penkkiin niin olisit valmistunut jo.

Saisi kyllä yliopistoonkin tulla ammattikorkeakouluja koskevat opintorajoitteet. Mielipuolista että yliopistossa voi roikkua vuosikymmeniä kirjoilla kun taas ammattikorkeassa 3,5 vuoden tutkintoon voi hakea maksimissaan 1,5 vuotta lisäaikaa tai lentää pihalle. Pitkät äitiyslomat tai sairaslomat vaikkapa vammautumisen vuoksi ovat tietenkin asia erikseen, mutta lähes kaikki yliopistolla luuraavat tuttavat tekevät todella verkkaiseen tahtiin kursseja koska tahtovat "elää". Asutaan sikahalvassa opiskelijakämpässä 10 vuotta ja käydään pari kertaa vuodessa lipastolla suorittamassa joku kirjatentti joka ei ole vaatinut edes läsnäoloa kurssilla. Samalla tapaa ammattikorkeastakin valmistutaan määräajan sisällä vaikka rahoja on supistettu ja kursseja järjestetään niin harvoin että luokassa istutaan toistensa päällä.

Ootkoo ap menossa läpivirtausseminaariin ja Teet tässä ennakkotehtävää?

Paiskin oman alan töitä ja gradu vähän jäi siinä jalkoihin. Tein senkin pois sitten lopulta.

Vierailija kirjoitti:

Saisi kyllä yliopistoonkin tulla ammattikorkeakouluja koskevat opintorajoitteet. Mielipuolista että yliopistossa voi roikkua vuosikymmeniä kirjoilla kun taas ammattikorkeassa 3,5 vuoden tutkintoon voi hakea maksimissaan 1,5 vuotta lisäaikaa tai lentää pihalle. Pitkät äitiyslomat tai sairaslomat vaikkapa vammautumisen vuoksi ovat tietenkin asia erikseen, mutta lähes kaikki yliopistolla luuraavat tuttavat tekevät todella verkkaiseen tahtiin kursseja koska tahtovat "elää". Asutaan sikahalvassa opiskelijakämpässä 10 vuotta ja käydään pari kertaa vuodessa lipastolla suorittamassa joku kirjatentti joka ei ole vaatinut edes läsnäoloa kurssilla. Samalla tapaa ammattikorkeastakin valmistutaan määräajan sisällä vaikka rahoja on supistettu ja kursseja järjestetään niin harvoin että luokassa istutaan toistensa päällä.

Ammattikorkea on entinen toiseen asteen oppilaitos, eli teku, sairaanhoito-oppilaitos ja kauppis, joten ei edes verrattavissa yliopistoon. Eräs tuttava aikoinaan kertoili tradenomin tutkinnostaan, että tentit tehtiin kotoa käsin, etänä, ja kirjakin sai olla mukana. Eipä tarvitse ihmetellä, miksi valmistumisajat ovat mitä ovat...

Montakin syytä. Lapsia, töitä, nysväävät kurssien kanssa joita eivät saa läpi syystä ja toisesta, ikuinen vappu (tai muu opiskelijaelämä).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli siis jos opiskellaan työn ohessa, niin silloin tehdään vain se 10h viikko jos siis sitäkään?

No moni opiskelee ja käy oman alansa töissä kokopäiväisesti. Rankkaahan se on, mutta jos alalla on työvoimapula ja suuri osa opiskelijoista jo iäkkäämpiä, niin näin siinä käy.

Onko mäkkäri taidealan työpaikka?