Lue keskustelun säännöt.
6v valittaa välillä ”outoa oloa”, mikä voisi olla?
14.11.2019 |
On siis valittanut varmaan jo parin vuoden ajan. Se tulee aina yhtäkkiä, en osaa oikein yhdistää mihinkään.
Lapsi ei oikein osaa selittääkään muuten kuin että on ”outo olo”. Kysyttäessä kuulemma pyörryttää ja on sekava olo. Mistä voisi johtua?
Lapsella ei ole mitään todettuja sairauksia.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
teresa kirjoitti:
Itse koin ala-asteikäisenä (nyt 18v) juuri oloa, jota pystyin kuvailemaan vain "oudoksi oloksi", en oikein muuten. Sen kokemishetkillä ei ollut mielestäni mitään yhteyttä toisiinsa (juominen, valot tms.)
Tunne oli, kuin olisin toisessa ulottuvuudessa tai jotain, sellainen "olenko oikeasti olemassa" -fiilis. Pyörrytys ja sekava olo olivat läsnä joka kerta. Kuulostaa ihan ufojutuilta mutta siltä se oikeastaan tuntuikin. En koskaan saanut selitystä tuntemuksilleni eikä niitä nykyään oikeastaan ole.
Tämä. Minulla oli muutaman kerran nuorena ja tyttärellä samoin. Tätä ei pysty selittämään, ellei ole sitä kokenut. Saattaa kuulemma liittyä ahdistukseen, mutta ei välttämättä, mutta "diagnoosia" tälle en tiedä.
Jos ymmärrän oikein, näitä ilmiöitä kutsutaan deralisaatioksi ja depersonalisaatioksi. Tässä tietoa vähän:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…Itse olen kokenut samaa, erityisesti lapsena. Niillä on jonkinlainen yhteys traumaattisuuteen, mutta ei ilmeisesti välttämättä. Kun aikuisena elämästäni tuli onnellista, olotilat ("kohtaukset") loppuivat.
En oikein tiedä mitä ne traumaattiset kokemukset voisivat olla? Lapsi on kyllä aika herkkä omalla tavallaan ja reagoi välillä vahvasti pieniltäkin tuntuviin juttuihin. Joitain käytöshäiriöihin viittaavaa ollut myös etenkin pienempänä (esim vanhempien lyömistä), joiden takia ollaan perheenä oltu perheneuvolassa.
Synnytys oli kylläkin vaikea, hapenpuutetta, oli lastenosastolla pari ensimmäistä päivää, kun minä äitinä todella huonossa kunnossa muualla. Lääkäri sanoi silloin että mahdolliset seuraukset tulevat ilmi sitten myöhemmin.
T. Ap
(-eri) Okei... imetitkö lasta, miten se sujui? Entä vieroittuminen?
Imetyksen tai vieroittamisen kanssa ei ongelmaa.. T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Syy voi olla myös niinkin yksinkertainen, että lasta väsyttää (ei siis varsinaisesti unelias), eikä oikein osaa tunnistaa sitä väsymykseksi, koska se muistuttaa enemmän uupumusta. Oma poikani aika usein sanoi ikävuodet 4v-8v, että "tosi outo olo" tai "tosi huono olo". Yleensä silloin tehtiin jotain rauhallista, mikä helpotti oloa.
Lapsen vointi kannattaa joka tapauksessa huomioida paremmin, viimeistään siinä kohtaa kun hän alkaa voida oudosti. Ei hössöttämällä... vaan tarjoamalla tunteen, että on läsnä ja välittävä, lapsen ehdoilla. Ei kovaa äänenkäyttöä eikä mitään tuputtamista.
Vierailija kirjoitti:
Ja lisäisin vielä että kun ei ole tajunnanmenetyksiä, "poissaolo" -kohtauksia, kaatuilua tms., niin kyse ei ole mistään vakavasta, vaan juurikin hyperventilointi vaikuttaa loogisimmalta selitykseltä. Varsinkin kun ap kertoi esimerkissään että "jos vaikka kävelemme, niin pitää pysähtyä...". t. 37
Hengitys ihan normaalia. Ei välttämättä edes pysähdy, mutta hidastaa vauhtia, ilmeisesti koska huimaa tms? T. Ap
teresa kirjoitti:
Itse koin ala-asteikäisenä (nyt 18v) juuri oloa, jota pystyin kuvailemaan vain "oudoksi oloksi", en oikein muuten. Sen kokemishetkillä ei ollut mielestäni mitään yhteyttä toisiinsa (juominen, valot tms.)
Tunne oli, kuin olisin toisessa ulottuvuudessa tai jotain, sellainen "olenko oikeasti olemassa" -fiilis. Pyörrytys ja sekava olo olivat läsnä joka kerta. Kuulostaa ihan ufojutuilta mutta siltä se oikeastaan tuntuikin. En koskaan saanut selitystä tuntemuksilleni eikä niitä nykyään oikeastaan ole.
Itsellä on ollut lapsena tätä samaa! En ole tänä päivänäkään keksinyt/saanut sille selitystä. Nykyäänkin saatan saada sairaana saman kohtauksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
teresa kirjoitti:
Itse koin ala-asteikäisenä (nyt 18v) juuri oloa, jota pystyin kuvailemaan vain "oudoksi oloksi", en oikein muuten. Sen kokemishetkillä ei ollut mielestäni mitään yhteyttä toisiinsa (juominen, valot tms.)
Tunne oli, kuin olisin toisessa ulottuvuudessa tai jotain, sellainen "olenko oikeasti olemassa" -fiilis. Pyörrytys ja sekava olo olivat läsnä joka kerta. Kuulostaa ihan ufojutuilta mutta siltä se oikeastaan tuntuikin. En koskaan saanut selitystä tuntemuksilleni eikä niitä nykyään oikeastaan ole.
Tämä. Minulla oli muutaman kerran nuorena ja tyttärellä samoin. Tätä ei pysty selittämään, ellei ole sitä kokenut. Saattaa kuulemma liittyä ahdistukseen, mutta ei välttämättä, mutta "diagnoosia" tälle en tiedä.
Jos ymmärrän oikein, näitä ilmiöitä kutsutaan deralisaatioksi ja depersonalisaatioksi. Tässä tietoa vähän:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…Itse olen kokenut samaa, erityisesti lapsena. Niillä on jonkinlainen yhteys traumaattisuuteen, mutta ei ilmeisesti välttämättä. Kun aikuisena elämästäni tuli onnellista, olotilat ("kohtaukset") loppuivat.
En oikein tiedä mitä ne traumaattiset kokemukset voisivat olla? Lapsi on kyllä aika herkkä omalla tavallaan ja reagoi välillä vahvasti pieniltäkin tuntuviin juttuihin. Joitain käytöshäiriöihin viittaavaa ollut myös etenkin pienempänä (esim vanhempien lyömistä), joiden takia ollaan perheenä oltu perheneuvolassa.
Synnytys oli kylläkin vaikea, hapenpuutetta, oli lastenosastolla pari ensimmäistä päivää, kun minä äitinä todella huonossa kunnossa muualla. Lääkäri sanoi silloin että mahdolliset seuraukset tulevat ilmi sitten myöhemmin.
T. Ap
(-eri) Okei... imetitkö lasta, miten se sujui? Entä vieroittuminen?
Imetyksen tai vieroittamisen kanssa ei ongelmaa.. T. Ap
Ok. Missä yhteydessä lapsi sitten oli tyytymätön?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos syntyminen ja läheisyyden puute vain oli niin traumatisoivaa, että sitä hiukan oirehtii ollessaan väsynyt/tulossa kipeäksi. Ei siitä välttämätyä mitään ongelmaa muodostu, jos saa muuten kasvaa rakastavassa ympäristössä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lisäisin vielä että kun ei ole tajunnanmenetyksiä, "poissaolo" -kohtauksia, kaatuilua tms., niin kyse ei ole mistään vakavasta, vaan juurikin hyperventilointi vaikuttaa loogisimmalta selitykseltä. Varsinkin kun ap kertoi esimerkissään että "jos vaikka kävelemme, niin pitää pysähtyä...". t. 37
Hengitys ihan normaalia. Ei välttämättä edes pysähdy, mutta hidastaa vauhtia, ilmeisesti koska huimaa tms? T. Ap
Hyperventilointi ei välttämättä näy päällepäin yhtään. Aiheuttaa juuri huimausta, pyörryttää ja on outo olo. Mistäkö tiedän? Omalla lapsella (10-v) oli juuri samanlaisia kohtauksia, googlailin ja ajattelin että oireet sopivat juuri hypeventilointiin, mutta että lapsi ei hengitä kiihtyneesti tms. Mentiin sitten lääkäriin ja lääkäri sanoi että ylihengitys ei näy yhtään päälle päin ja hän siis diagnosoi kohtaukset hyperventiloinniksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma 5 vuotias poikani sanoo ehkä noin kerran kuukaudessa, että on "outo olo". Ei osaa kuvailla tarkemmin. Sairaanhoitaja äitinä luonnollisesti ensin yhdistin sokereihin, mutta kotona mitattaessa sokerit ovat oikein hyviä, ei mitään db viittaavaa. En itsekään ole saanut yhdistettyä mihin tämä liittyy. Viimeksi "outo olo" tuli silloin, kun hän hermostui. Se meni nopeasti ohi ja halusi tulla syliin.
Kannattaa mennä hänen kanssa lääkärin, virtsa- ja verikokeisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sumeneeko silmissä, kun nousee ylös?
Kasvuiässä minulla sumeni välilllä silmissä ja pyörrytti noustessa. Ne tuntemukset meni nopeasti ohi.
Nesteytys ja maitoallergia kävi mielessä. Omalla lapsella maitotuotteet toi kehoon ns. oudon olon. Ilmeni myös ihottumana
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ettei vaan jossain piirretyssä sanottu tuo Outo olo-lausahdus? Omat lapseni toistelleet mielestään kivoja reploja piirretyistä
Vierailija kirjoitti:
Ettei vaan jossain piirretyssä sanottu tuo Outo olo-lausahdus? Omat lapseni toistelleet mielestään kivoja reploja piirretyistä
Pahin oli kun 2v lapsi alkoi puhella olevansa lihava. Selvisi että Pipsa possun yhdessä jaksossa oli sanottu noin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heeiiiiii! Meillä maitoallerginen sanoo noin, jos on vahingossa saanut jossain muodossa maitoa (esim. maitoproteiinikin riittää tähän).
Vierailija kirjoitti:
Heeiiiiii! Meillä maitoallerginen sanoo noin, jos on vahingossa saanut jossain muodossa maitoa (esim. maitoproteiinikin riittää tähän).
No kyllä kai maitoallergiassa vähän muitakin oireita tulee kuin 15 min ohi menevää "outoa oloa" ja huimausta. Ap:n kuvailemat oireet ja erityisesti tuo, että menevät itsekseen ohi kun lapsi rauhoittuu, viittaavat vahvasti jo ketjussa mainittuun hyperventilointiin.
Itsellä korkea kolesteroli/rasva-aineenvaihdunnan häiriöt aiheuttaneet aivoverenkierron häiriöitä, välillä herään siihen yölläkin, todellakin ihan outo olo kun veri ei kulje kunnolla päässä. Sukulaisella sama juttu, meni tosin paljon vakavammaksi, sai useita sairauskohtauksia ja lopulta toispuoleisten halvausoireiden jälkeen meni tajuttomaksi. Kolesteroliton/erittäin vähäkolesterolinen ainoa mahdollinen ruokavalio
Jospa lääkäri osaisi kysellä tarkemmin.