Lue keskustelun säännöt.
Miestä ei kiinnosta omat lapsensa
13.11.2019 |
Mies halusi vuosia omia lapsia ja kävimme tästä kovaa keskustelua, koska en itse aluksi lämmennyt ajatukselle. No nyt tilanne on se, että meillä on 2v poika, joka juuri on aloittanut päivähoidon. Miestä ei ole tähän päivään mennessä kiinnostanut lapsi ja kaikki hoito ja kasvatus on jäänyt yksin minulle. Ei ole suostunut vaipan vaihtoon tai pesuihin kertaakaan, vaikka olen hänelle tilaisuutta tarjonnut. Aamupuuron joskus laittanut, kun itse olen aamupesuja hoitanut. Mies ei seurustele, leiki lapsensa kanssa. Minusta tuntuu että vieraantuvat toisistaan täysin. Mitä voin tehdä?
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Mieheni oli täysin erilainen ennen lasten saantia. Olemme olleet yhdessä kuitenkin jo pian kymmenen vuotta. Olen yrittänyt hänen kanssaan useaan kertaan keskustella, mutta hän kääntää keskustelun aina siihen etten mukamas arvosta häntä ja ajattelen hänen olevan huonon tms.
ap
Kuulostaa vahvati siltä, että sun miehellä on puhjennut jokin lievä mielenterveysongelma. Miehesi sen todennäköisesti mielellään kieltää ja syyttää sinua ja mahdollisesti lasta omasta pahasta olosta. Jos mies ei keskustelulla tokene, niin sun kannattaa todella miettiä eroa. Lapselle tuo väistämättä aiheuttaa traumaa, ainakin vieraantuu isästään, etkä sinä ole onnellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mieheni oli täysin erilainen ennen lasten saantia. Olemme olleet yhdessä kuitenkin jo pian kymmenen vuotta. Olen yrittänyt hänen kanssaan useaan kertaan keskustella, mutta hän kääntää keskustelun aina siihen etten mukamas arvosta häntä ja ajattelen hänen olevan huonon tms.
ap
Entä jos sanoisit seuraavalla kerralla miehelle suoraan, että et todellakaan arvosta miestä joka ei kykene lastaan hoitamaan ja hän on oikeassa, että ajattelet miehen olevan huono, vanhemmaksi kelpaamaton nykyisellä tyylillä. Miksi miehelle pitäisi silotella, että arvostan, arvostan ja et ole huono, kun todellisuudessa mitään arvostettavaa tai hyvää miehen vanhemmuudessa ei ole?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni oli täysin erilainen ennen lasten saantia. Olemme olleet yhdessä kuitenkin jo pian kymmenen vuotta. Olen yrittänyt hänen kanssaan useaan kertaan keskustella, mutta hän kääntää keskustelun aina siihen etten mukamas arvosta häntä ja ajattelen hänen olevan huonon tms.
ap
Entä jos sanoisit seuraavalla kerralla miehelle suoraan, että et todellakaan arvosta miestä joka ei kykene lastaan hoitamaan ja hän on oikeassa, että ajattelet miehen olevan huono, vanhemmaksi kelpaamaton nykyisellä tyylillä. Miksi miehelle pitäisi silotella, että arvostan, arvostan ja et ole huono, kun todellisuudessa mitään arvostettavaa tai hyvää miehen vanhemmuudessa ei ole?
Jos mies ei ole kykenevä huolehtimaan itsenäisesti lapsesta, niin onhan asiasta pakko puhua suoraan. Miten tilanne muutoin muuttuisi?
Meillä mies piti minulle tuollaista arvostelua ja jos olisin vaan mennyt lukkoon ja lyönyt hanskat tiskiin, niin kukaan ei minua olisi ymmärtänyt, koska olen äiti, mutta mieheltä tuo ilmeisesti sallitaan.
Minun ensimmäinen lapsi enkä ollut koskaan hoitanut kenenkään vauvoja, mutta mies taas oli hoitanut pikkusisaruksiaan ja siskonsa lapsia. Ymmärrettävää ja hienoa, että neuvoi, mutta ikävä kuunnella sitä napinaa "älä tee noin, älä kääri niitä vaippoja noin, ei sitä nyt noin laiteta" jne.