Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko luonnollista tuntea syvää vihaa exvaimoa kohtaan, vaikka rakastan häntä?
12.11.2019 |
Kuulin että on alkanut tapailla jotain miestä. Tekisi mieli mennä sinne riehumaan ja vääntää molemmilta niskat nurin.
En sitätee, mutta mieli tekisi. Onko normaalia, erosta jo nelja vuotta ja itelläni ollut uusi nainen jo kauemminkin. Järjellä tiedän että olen tekopyhä perseaivo, mutta alkukantainen puoleni ei välitä järjestä.
Miten osaan käyttäytyä, kun näen sen miehen exän kanssa, miten hillitsen vellovan raivon?
Oomme jonkunverran tekemisissä lasten vuoksi, onneksi ovat jo teinejä, ei niin usein kasvotusten nähdä tarvitse.
Kommentit (88)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehet :D
Nyt taitaa vähän ottaa ylpeyden päälle.
Miten meni noin niinkun omasta mielestä?
Vierailija kirjoitti:
4 vuotta on kyllä pitkä aika. Oletko käsitellyt vihasi ja muut eroon liittyvät tunteet? Ne ei mene itestään ohi. Rakkauden vastakohta ei ole viha, vaan välinpitämättömyys. Niin kauan kun tunnet vihaa, niin sinulla on myös jotakin tunteita. Merkityksettömät ihmiset ja asiat eivät herätä meissä tunteita.
Ei ole ollut aikaa miettiä tunteitani, aika on mennyt muihin asioihin. Samaan aikaan kun erosimme, piti huolehtia uudesta suhteesta, rakentaa avioliittoa. Puhumattakaan lapsista, miten se järjestettiin. Arki on vienyt mukanaan. Aika kulunut liian nopeasti.
Näin petetyksi tulleena toivon, että annat exäsi olla ja elää rauhassa.
Hän on kokenut kovia, särkenyt sydämensä ja todennäköisesti toipunut siitä hitaasti.
Itse rakastin puolisoani enemmän kuin ketään. Luottamuksen menettäminen ja ero oli järkyttävä ja raskas kokemus, vaikea edes kuvailla sanoin, niin hirveää se oli.
Ei ole vieläkään unohtunut.
Ja satutti minua niin, että en ikinä enää exän kanssa yhteen palaisi, en sekunniksikaan.
Sillä hetkellä kun hän koski toiseen, hän teki valinnan.
Kun jätti minut toisen vuoksi, hän teki valinnan.
Mitään ei "vain tapahtunut", ne oli valintoja.
Ja minun valintani on olla toistamatta samaa virhettä, eli en tuota ahnetta ja petollista henkilöä enää elämääni päästä.
Myönnä itsellesi, että teit virheen, kun erosit ja hyväksy se.
Mene elämässäsi eteenpäin, äläkä toista virheitäsi.
Jos uusi nainen ei tunnu oikealta, niin eroa ja aloita puhtaalta pöydältä jonkun muun kanssa
tai totea, että hän on erilainen kuin toivoisit, mutta asia on nyt vain näin ja sillä hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
4 vuotta on kyllä pitkä aika. Oletko käsitellyt vihasi ja muut eroon liittyvät tunteet? Ne ei mene itestään ohi. Rakkauden vastakohta ei ole viha, vaan välinpitämättömyys. Niin kauan kun tunnet vihaa, niin sinulla on myös jotakin tunteita. Merkityksettömät ihmiset ja asiat eivät herätä meissä tunteita.
Ei ole ollut aikaa miettiä tunteitani, aika on mennyt muihin asioihin. Samaan aikaan kun erosimme, piti huolehtia uudesta suhteesta, rakentaa avioliittoa. Puhumattakaan lapsista, miten se järjestettiin. Arki on vienyt mukanaan. Aika kulunut liian nopeasti.
Huono. Edellä kerroit ettette ole kumpikaan uudelleen aviossa exän kanssa. Yritä nyt edes muistella mitä olet provoillut.
Koita elää oman pääsi sisällä niiden omien valintojesi kanssa ja anna exän olla. Se on rakkaudellisinta mitä voit hänelle enää tehdä.
Alue: Aihe vapaa
Aiotko laittaa hupparin päälle oikeussaliin?