Onko luonnollista tuntea syvää vihaa exvaimoa kohtaan, vaikka rakastan häntä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvä luoja mies, sä oot sekasin!

Teidänkaltaisista saa lukea uutisista vähän väliä.

Anna kummankin naisen olla rauhassa ja keskity saamaan pääs kuntoon! Sinä tiedät että et osaa etkä pysty rakastamaan!

Rakastan liikaa, se on ongelma. Kun en tuntisi mitään, olisikin helppoa.

Sä mitään rakasta. Et tiedä mitä on rakastaminen, et ole rakastanut vaimoasi etkä nykyistä kumppaniasi. Sä haluut omistaa ja hallita, ihan eri asia.

Olet väärässä. Olen rakastanut vain vaimoani enkä muita tule koskaan rakastamaan.

Tuliko hätä käteen että kohta se on exällä uusi sukunimi ajokortissa ja uusi lapsi alulla? Olet itse tehnyt ratkaisusi aikoinaan, nyt vain elät niiden mukaan, eihän siinä sen kummallisempaa. Ens kerralla mietit kaksi kertaa ennen kun kaivat mul*un housusta.

Vihapanin illalla naistani, kuvittelin hänet päässäni vaimoksi. 

Nyt töissä, en pysty keskittymään mihinkään. Ajattelin ajaa vaimon kautta kotiin. Mutta lapset ovat varmasti kotona. Haluaisin upottaa mulkkuni vaimooni.

Vierailija kirjoitti:

Vihapanin illalla naistani, kuvittelin hänet päässäni vaimoksi. 

Nyt töissä, en pysty keskittymään mihinkään. Ajattelin ajaa vaimon kautta kotiin. Mutta lapset ovat varmasti kotona. Haluaisin upottaa mulkkuni vaimooni.

 

Oot kyllä hieno mies. Mahtisonni.

Voi luoja, olet pelottava. Kiihotuin vähän

Sinusta oli kivaa kun vaimo itki sinun perään. Sinulla oli sinun mielestä kaksi naista. Nyt sinua vaan ottaa päähän kun exäsi löysin jonkun toisen, koska oikeasti kuvittelit mielessä ja se ajatus oli tosi kiva, että exäsi vaan kaipaili sinua. Tosi asia on, exäsi löysi jonkun toisen ja nyt sinulla ei enää ole sitä takaporttia jos vaikka kyllästyt nykyiseen.

Sairasta. Toivottavasti tästä on tehty poliisiasia.

Tiedoksi kaikille miehille, jotka kutsuu ex puolisoaan, oli avo tai avio vielä vaimoksi eron jälkeen, niin EI teillä ei ole enää vaimoa, se on ex. EX VAIMO. Menneessä muodossa, ette omista EX vaimoanne millään tavalla eikä hän enää ole vaimonne missään mielessä. Hän on teille vieras henkilö, menneiden aikojen tuttu, mutta nykyisin ei yhtään mitään eikä ketään.  Onko selvä.

Olisko se kysymys vähän huono että onko se ”luonnollista”? Et ole mitenkään epänormaali todellakaan, mutta minusta parempi kysymys olisi, että onko se haitallista sinulle tai muille? Sama se, onko luonnollista, mutta silloin jos neljän vuoden jälkeenkin vielä on noin voimakkaita tunteita asiasta, niin ihan oman hyvinvoinnin kannalta olisi varmasti jo hyvä jos pystyisit alkaa selvittää että miten voisit päästä siitä eteenpäin. Vaikka lukemalla jotain kirjoja aiheesta, tai käymällä juttelemassa jossain.

Mene terapiaan. 

Ihan normaalia mustasukkaisuus on, kunhan ei mene sairaan puolelle.

Voit ottaa yhteyttä kun olet taas eroamassa. Pidän kovista otteista...

Ajoin vaimon talon ohi, pysähdyin, jatkoin matkaa.

En keksinyt mitä sanoa. 

Keksikää minulle joku asia millä verukkeella haluan tavata vaimon kaksin luonani, kun naiseni on poissa kotoa. En keksi mitään lapsistamme.

Halua vietellä hänet, haluan näyttää että rakastan. Haluan täyttää hänen v....sa sillä mitä narttu on aina halunnut.

Vierailija kirjoitti:

Keksikää minulle joku asia millä verukkeella haluan tavata vaimon kaksin luonani, kun naiseni on poissa kotoa. En keksi mitään lapsistamme.

Halua vietellä hänet, haluan näyttää että rakastan. Haluan täyttää hänen v....sa sillä mitä narttu on aina halunnut.

Tämä kuulostaa rais..uksen suunnittelulta. Toivon tosiaan, että olet vain tyhmä provo.

Jos on ollut rakastunut johonkin ihmiseen, ja tämä ihminen käyttäytyy toisin kuin itse haluaisi...

Siinä vaiheessa tulee itsetutkiskelun paikka. Olenko koko ajan ollut väärässä? Olenko huono ihmistuntija? Voinko enää luottaa omiin arvioihini?

Siinä herää pakostakin vahvoja tunteita, mutta ne kohdistuvat ihan väärään henkilöön. Oikeasti olet vihainen itsellesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keksikää minulle joku asia millä verukkeella haluan tavata vaimon kaksin luonani, kun naiseni on poissa kotoa. En keksi mitään lapsistamme.

Halua vietellä hänet, haluan näyttää että rakastan. Haluan täyttää hänen v....sa sillä mitä narttu on aina halunnut.

Tämä kuulostaa rais..uksen suunnittelulta. Toivon tosiaan, että olet vain tyhmä provo.

Olet täysin väärässä, en tekisi mitään sellasta. Haluan vain että olisimme ihan kahden, että vaimo tuntisi sen mitä tiedän että tuntee minua kohtaan.

En ole voinut keskittyä muuhun, mietin vain vaimoani sen miehen kanssa ja käyn hakkaamassa säkkiä.

Provo mutta sellaisia te miehet olette. Teillä on lupa vaihtaa parempaan, lupa irtosuhteisiin. Joskus muinoin te pakotitte vaimolle siveysvyön kun itse hurjastelitte reissuillanne. Te voitte jättää vaimonne toisen takia ettekä yhtään ajattele miltä vaimosta tuntuu. Te elätte uuden kanssa, vaimon sopii olla yksin, jätetty. Sitten kun vaimo löytää uuden te olette mustasukkaisia. Eli kun kelpaa muillekin niin kelpaisi taas teillekin. Löytyykö yhtään logiikkaa tässä touhussa?

4 vuotta on kyllä pitkä aika. Oletko käsitellyt vihasi ja muut eroon liittyvät tunteet? Ne ei mene itestään ohi. Rakkauden vastakohta ei ole viha, vaan välinpitämättömyys. Niin kauan kun tunnet vihaa, niin sinulla on myös jotakin tunteita. Merkityksettömät ihmiset ja asiat eivät herätä meissä tunteita.

Vierailija kirjoitti:

Provo mutta sellaisia te miehet olette. Teillä on lupa vaihtaa parempaan, lupa irtosuhteisiin. Joskus muinoin te pakotitte vaimolle siveysvyön kun itse hurjastelitte reissuillanne. Te voitte jättää vaimonne toisen takia ettekä yhtään ajattele miltä vaimosta tuntuu. Te elätte uuden kanssa, vaimon sopii olla yksin, jätetty. Sitten kun vaimo löytää uuden te olette mustasukkaisia. Eli kun kelpaa muillekin niin kelpaisi taas teillekin. Löytyykö yhtään logiikkaa tässä touhussa?

En ole kuvailemasi kaltainen, arvostan naisia. Olen vain liiaksi tunneihminen, myönnän mokanneeni joskus sen vuoksi. Naiset ovat ihania, mutta vain vaimoani olen rakastanut.