Näkeekö mielenterveys ongelmaisen ihmisen käytöksestä tai olemuksesta?

En tiedä, mutta jos jättäisin lääkkeet ottamatta, niin sitten näkyisi ja kuuluisi kaikille.

Shokkiväri hiuksissa, lävistyksiä naamassa, iho täynnä tuherruksia, feministi ja äänestää Vihreitä tai Vasemmistoliittoa. Tällä kombolla todennäköisyys mt-ongelmille noin 96.7%.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Diagnoosi (DSM-V, ICD) vaatii yleensä sitä että ihmiselle tai ympäristölle syntyy jotain haittaa bisarreista, eli normaalista poikkeavista ajatuskuvioista, eli tavallaan se käytöskin siihen silloin liittyy. Tätä myös pyritään terapialla korjaamaan siinä missä lääkkeillä, joiden toiminta on edelleen hakuammuntaa (eli serotoniini jne hypoteesit eivät päde).

Vaikeasta masentuneella voi olla motorisia vaikeuksia, etenkin suun alueella ja myös muilla alueilla (vahakasvoisuutta yms). Psykoottisilla voi nähdä silmistä jne. Lääkkeitä ja huumeita käyttävät voi tunnistaa helposti käytöksestä ja tietää mitä asioita tarkkailla. Tai mitata. Psykopaattia sen sijaan ei välttämättä voi tunnistaa mitenkään muuten kuin tarkkailemalla emootioiden puutetta ja toisaalta voi sekoittaa vaikeasti masentuneeseen. Masennuksen taas erottaa esimerkiksi skitsofreniasta siinä, että masennus vaihtelee, kun taas skitsofrenia kehittyy koko ajan pahemmaksi.

Ehkä jollain emootioita mittaavalla sovelluksella voisi ajatella mitattavan ihmisen mielenterveyttä, mutta toisaalta yhteiskunta suosii sosio- ja psykopaatteja, sillä menestyminen edellyttää tunteista irroittautumista ja toisten ihmisten polkemista.

Se, että jotkin tietyt ulkoisesti havaittavat piirteet voisivat johtua vain ja ainoastaan mt-ongelmista, on kyseenalainen väite. Mikä sellainen piirre olisi, mitä ei mikään muu tekijä voisi selittää? Vaikka jokin sairaus tai neurologinen poikkeavuus? Yksilön eksentrisyys? Pelkät tilannetekijät? Voiko ikinä olla satavarma, että ahaa tuon ja tuon näköisellä ja oloisella täytyy olla se ja se diagnoosi. Tuskin.

Ei piirreteoriat sellaista selitä, vaikka toki piirteillä ja sairauksilla on olemassa korrelaatioita. Esimerkiksi neuroottisuudella ja masennuskehityksellä. Keskeistä on siis se, onko siitä jotain haittaa itselle tai ympäristölle. Diagnostisissa kriteereissä näitä havaintoja on niputettu yhteen ja niiden perusteella pyritään laittamaan oikeisiin lokeroihin.

Puheista viimeistään huomaa.

Voisi tehdä sellaisen oletuksen, että jos on roimasti ylipainoa, niin suurella todennäköisyydellä löytyy myös jokin mt-diagnoosi taskusta.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, mutta jos jättäisin lääkkeet ottamatta, niin sitten näkyisi ja kuuluisi kaikille.

Ainakin sen aikaa kunnes aivot hakevat luonnollisen balansinsa. Oli se sitten aivokemikaaleja, aivojen eri osien tilavuutta, aineenvaihduntaa tai jotain synaptisia yhteyksiä. Tyypillisesti juuri tässä on se ongelma johohon lääkkeitä käyttäneet ajautuvat. Lääkitys kun muuttaa reseptoribalanssia ja sitten kun lääkityksellä on balanssi vinoutettu, palautuminen onkin hankalampi juttu.

Todisteita: https://linkinghub.elsevier.com/retrieve/pii/S0006-3223(00)01020-9

"Neuroimaging studies of mood disorder"

Sotaveteraaneillakin tutkittiin ettei serotoniinin määrällä ole merkitystä, vaan reseptoreilla, jotka ymmärrettävästi ovat sotastressissä vioittuneet https://books.google.fi/books?id=ByhOiB4PXg0C&lpg=PA360&ots=KhjtqKg_hc&…

"Decreased sensitivity of 5-HT1D receptors in melancholic depression"

https://www.cambridge.org/core/journals/the-british-journal-of-psychiat…

jne jne.

Vierailija kirjoitti:

Voisi tehdä sellaisen oletuksen, että jos on roimasti ylipainoa, niin suurella todennäköisyydellä löytyy myös jokin mt-diagnoosi taskusta.

Tilastotieteen näkökulmasta ei näin ole. Eikä käytännönkään empiiriset havainnot sitä vahvista. Ylipainoisia on 75 % kansasta, Suomi on OECD-maiden sairain mielenterveystilastoissa eli noin 1/3 on sairaita. Mikäli ylipaino korreloisi vahvasti, pitäisi se näkyä silloin kaikissa ylipainoisissa kansoissa.

Näkee. Siisti ja viimeisen päälle huoliteltu olemus, iloisuus ja virkeys. Nyt kun ei vaivaa mikään niin ei vittujakaan kiinnosta ja kuljen verkkareissa kaikkialla näyttäen myrkyn syöneeltä.

Vierailija kirjoitti:

Shokkiväri hiuksissa, lävistyksiä naamassa, iho täynnä tuherruksia, feministi ja äänestää Vihreitä tai Vasemmistoliittoa. Tällä kombolla todennäköisyys mt-ongelmille noin 96.7%.

Yleensä mt-ongelmaiset ei edes äänestä.

Vierailija kirjoitti:

Onhan Trump hyvä esimerkki sellaisesta. Luultavasti kärsii myös päihdeongelmasta.

Luulen että pitkäaikainen kokaiiniaddikti.

Vuosikymmeniä kestänyt kokkelin vetäminen.

Vierailija kirjoitti:

Näkee. Siisti ja viimeisen päälle huoliteltu olemus, iloisuus ja virkeys. Nyt kun ei vaivaa mikään niin ei vittujakaan kiinnosta ja kuljen verkkareissa kaikkialla näyttäen myrkyn syöneeltä.

Kyllä ja jos jotain sanoo että mitä jos laittautuisit välillä farmarihousuihin niin jalka nousee merkiksi että en laita.

Vierailija kirjoitti:

Maanisella oikeasti silmät kiiltää.

Näin on. Ja usein on sellainen toimintaelokuvien sankarin uhmakas katse.

Näitä hiihtelee keskellä päivää kaduilla parrat naamassa ja kun katsoo vähänkin, niin saa murhaavan katseen tyyliin (vittuuko kattelet tai tapan).

Ehkä johtuu macho-kultuurista sitten niin? Ilmeisesti ihmisiä ei saa katsoa aina silmiin.

Minä olen kaikkien tapaamieni ja tuntemieni ihmisten mielestä tosi ihana, sosiaalinen, positiivinen ja ahkera, kunnianhimoinen. Aina kaikki tehtävät tehty ajallaan, mikään pienikään homma ei ikinä unohdu tehdä ja kaikki on aina tiptop.

Paskat, pelkkä kuori minkä olen itselleni rakentanut. Todellisuudessa olen syömishäiriöinen, itsemurhan partaalla oleva alkoholisti.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen kaikkien tapaamieni ja tuntemieni ihmisten mielestä tosi ihana, sosiaalinen, positiivinen ja ahkera, kunnianhimoinen. Aina kaikki tehtävät tehty ajallaan, mikään pienikään homma ei ikinä unohdu tehdä ja kaikki on aina tiptop.

Paskat, pelkkä kuori minkä olen itselleni rakentanut. Todellisuudessa olen seksikäs syömishäiriöinen, itsemurhan partaalla oleva alkoholisti.

Juuri näin. Ja nautit siitä.

Minäkin nauttisin jos olisin sellainen, mutta olen ällöpylly.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän riippuu. Joskus mielenterveysongelmaisen olemus ei tule itse häiriöstä, vaan siihen käytetyistä lääkkeistä. Vahvasti neurolepteilla lääkityistä huokuu helpoiten lääkkeiden sivuvaikutukset. Kädet eivät myötäliiku kävellessä, kasvot ovat jäykän ilmeettömän näköiset ja koko olemus on jähmeä, tahdoton, passiivinen ja latistunut. Sitä se teettää, kun dopamiinin määrää aivoissa on vähennetty reilusti. Lääkeparkinsonismiksikin kutsutaan tiettyjä oireita, joita näkyy myös Parkinsonin tautia sairastavilla. 

Ei nuoremmilla käyttäjillä tuolaista huomaa edes suurilla annoksilla, nämä 60-luvulla syntyneet ilman edes pitkäaikaista neuroleptilääkitystä omaavat nuo sivuoireet pysyvästi vaikka lopettaisivat lääkkeen käytön kokonaan. Mutta he ovat katukuvassa aika harvassa kun odotettu elinikä on 50-60 vuotta. Ehkä joku onnekas vegaani voi elää jopa 65-vuotiaaksi vaikka söisi koko elämänsä psyykelääkkeitä.

Aijaa. Itse tiedän parikin ennen ihan kivannäköistä ja fiksua kolmekymppistä miestä, joista tuli juuri tuollaisia vahvasti lääkittyinä. Se on oikeasti sääli, miten ihminen voi muuttua niin paljon.