Lue keskustelun säännöt.
Yksityisissä päiväkodeissa ovat töissä ne jotka ei
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Yksityisissä päiväkodeissa möllötetään pihalla. Ei retkiä, museokäyntejä, ei edes bussiajeluja. Sekin olisi jo lapsille elämys ja opitaan kuinka bussissa käyttäydytään.
Omani käy kerran kuussa vähintään retkellä. Joskus käydään museossa, joskus kiipeilemässä. Oopperassakin on käyty. Ja uimahallissa kerran viikossa. Yksityisessä toki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran kuussa retkellä? Meillä käydään kerran viikossa. On puistopäivä, metsäretki. Uimahallikäynnit vaarallisia.
Kävelen joka päivä työmatkalla päiväkodin ohi. Lapset ovat kuin vankilassa siellä, helisyttelevät aitoja. Kerran näin yhden lapsen kiipeävän ylikin. Kamala paikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyttären lapsi on yksityisessä päiväkodissa ja siellä on todella hyvä hoito. Lapsia ei ole liikaa yhtä hoitajaa kohti, pienille riittää syliä.
Hoitajat ovat koulutettuja, hoito on hyvää ja yksilölliset tarpeet huomioivaa.
Palkoista en toki tiedä mitään.
Omani on myös yksityisessä. Lapsia n.20, aikuisia 5 kokoaikaista. Syliä ja aikaa riittää.
Niinhän te luulette, totuus voi olla toinen.
Tiedän faktana ,että vanhemmille valehdellaan suut ja silmät täyteen kaikkea kaunista mikä ei toteudu kuin päiväunissa.
Yksityisissä työskentelee yleensä lastenohjaajat joita ei kunnallisella suosita eikä tämä koulutus olekaan yhtä hyvä kuin lähihoitaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanotaan nyt kerrankin ihan suoraan kuinka asia on :
Kunnallisella puolella on asiallisempaa monessa suhteessa. Työntekijän edut ovat itsestään selviä. Lastenhoidon taso on tarkemmassa syynissä. Iso kynnys kunnallisella vaikkapa jättää 1 hoitaja ison lapsilauman kanssa, sillä siitä seuraisi jollekin potkut. Yksityisellä ... no niin...
Yksityisellä kiskotaan yksittäisestä työntekijästä kaikki irti lasten hyvinvoinnin kustannuksella , koska pääasia on tehdä voittoa.
Tämä pätee myös vanhustenhuollossa. Ei sillä että kunnallisellakin puolella ongelmia on, mutta kyllä ne tuntuvat olevan siellä enemmänkin poikkeus kuin sääntö. Olen itse työskennellyt sekä lasten että vanhusten parissa, yksityisillä ja julkisella puolella. Se suurin ero on siinä, että julkisella puolella vaikka onkin säästöpaineita, pyrkimys on kuitenkin säädösten mukaisiin palveluihin sillä tiedetään että jos jäädään kiinni jostain epäkohdasta, siitä tulee sanktioita. Yksityisellä taas vaikka näet mitä kauheuksia työntekijänä, ei mikään taho auta etkä mihinkään voi ilmoittaa ilman pelkoa siitä että siitä seuraa itsellesi ongelmia! Sillä yksityisellä puolella on kyllä aivan hyvin tiedossa se, mitä seuraa siitä että hoitajista tehdään "monitoimihoitajia" jotka oman työnsä ohella työskentelevät siivoojina, keittiöhenkilökuntana, huoltomiehinä ja mitä nyt keksitäänkään - se aika on hoidettavilta pois. Yksityisen päätarkoitus on tehdä voittoa ja kaikki esimiehet tietävät tämän, on siis turha valittaa mihinkään firman sisällä sillä taistelet tuulimyllyjä vastaan. Verrattuna julkiseen puoleen, ei siellä uskalla esimies olla puuttumatta kun työntekijä voi viedä havaitsemansa epäkohdat esimiehen esimiehen tai vieläkin ylemmäs tietoon ja tällöin lähiesimiehen pää joutuu vadille. Julkisella puolella myös esim. luottamusmiestoiminta ja omavalvonta toimii - yksityisellä asioihin rivakasti puuttuva ja kantaa ottava luottamusmies savustetaan hyvin nopeasti ulos.
Tämä kun yhdistetään yksityisen huonompiin palkkoihin ja muutenkin huonompiin etuihin niin ei ole ihme että yksityisistä on muodostunut henkilöstölle vaan odotus- ja piipahtamispaikkoja joissa työskennellään sen aikaa että päästään parempaan työhön, usein sinne julkiselle. Tämä johtaa siihen, että ikävän usein sinne yksityiselle jämähtää se "huonompi aines" joka ei muualle pääse tai joka on työssään jo niin kyynistyneitä että ei vaan enää kiinnosta. Kun itsekin tajuaa että sitä työtä ei voi tehdä hyvin ja se ei ole millään tavalla laadukasta, aktivoituu puolustusmekanismi "mä olen vaan töissä täällä" sillä muuten sitä surkeaa työtä ei kestä. Ja pakko on jossakin töissäkin olla.
Vierailija kirjoitti:
Onko kenelläkään päiväkodissa työskentelevällä kokemusta yhdistyksen ylläpitämistä päiväkodeista? Näyttää pahasti siltä, ettei lapseni kunnalliselle puolelle pääse ja yksityiseltä olisi jotain löydettävä.
Olen ollut työntekijänä sekä kunnallisessa, yksityisessä että kolmannen sektorin päiväkodissa. Yhdistyksen pitämä päiväkoti oli kirkkaasti paras, sekä työntekijän että lasten näkökulmasta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kenelläkään päiväkodissa työskentelevällä kokemusta yhdistyksen ylläpitämistä päiväkodeista? Näyttää pahasti siltä, ettei lapseni kunnalliselle puolelle pääse ja yksityiseltä olisi jotain löydettävä.
Olen ollut työntekijänä sekä kunnallisessa, yksityisessä että kolmannen sektorin päiväkodissa. Yhdistyksen pitämä päiväkoti oli kirkkaasti paras, sekä työntekijän että lasten näkökulmasta!
En tiedä, mikä on tilanne maanlaajuisesti, mutta omassa kotikaupungissani ketjut ovat ostaneet melkein kaikki yhdistyksien ylläpitämät päiväkodit itselleen. Kovasti puhutaan, miten kielipainotteisuus tms. säilyy, mutta ei siltä vaikuta.
Millaisista yksityisistä päiväkodiesta teillä oikein on kokemusta? Omani on kielipäiväkodissa, se toimii englanniksi ja on pieni perheyritys eikä osa mitään ketjua. Kuukausimaksu on n. 470 euroa perheelle. Olen ollut todella tyytyväinen. Opettajat ovat olleet päteviä, mutta eivät osaa suomea, mikä hyvä, koska kyse tosiaan on englanninkielisestä päiväkodista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksityisissä päiväkodeissa möllötetään pihalla. Ei retkiä, museokäyntejä, ei edes bussiajeluja. Sekin olisi jo lapsille elämys ja opitaan kuinka bussissa käyttäydytään.
Lapseni on yksityisessä, ja käyvät kahdesti viikossa retkillä (lähinnä metsä-), muuten esim. kirjastossa ja ajaneet bussilla. Museossa eivät ole käyneet, mutta ei varsinainen ihme, kun lähimpään museoon taitaa mennä busseilla vaihtoineen n. 45 min/suunta ja lapset 1-2 -vuotiaita.
Vierailija kirjoitti:
Millaisista yksityisistä päiväkodiesta teillä oikein on kokemusta? Omani on kielipäiväkodissa, se toimii englanniksi ja on pieni perheyritys eikä osa mitään ketjua. Kuukausimaksu on n. 470 euroa perheelle. Olen ollut todella tyytyväinen. Opettajat ovat olleet päteviä, mutta eivät osaa suomea, mikä hyvä, koska kyse tosiaan on englanninkielisestä päiväkodista.
Minä en osaa ajatella, että olisi hyvä asia ettei päiväkodin henkilökunta osaa suomea. Pikemminkin se viittaa siihen, että henkilökunta on aika nuorta ja vaihtuvuus suurta. Näin ainakin eräässä tietämässäni kielipäiväkodissa, missä ongelmana oli henkilökunnan nuoruus ja heidän perehtymättömyytensä suomalaiseen kulttuuriin -> kohtelivat lapsia oman maansa tyyliin ja ehkä tarpeettomankin ankarasti.
Yleensä sellainen ihminen, joka aikoo Suomessa useamman vuoden viettää, ainakin yrittää oppia kielen. Se kuitenkin helpottaa työtä (esim. lakisääteiset keskustelut vanhempien kanssa) ja vapaa-aikaa monella tapaa, vaikka lapsille pelkkää omaa kieltään puhuisikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisista yksityisistä päiväkodiesta teillä oikein on kokemusta? Omani on kielipäiväkodissa, se toimii englanniksi ja on pieni perheyritys eikä osa mitään ketjua. Kuukausimaksu on n. 470 euroa perheelle. Olen ollut todella tyytyväinen. Opettajat ovat olleet päteviä, mutta eivät osaa suomea, mikä hyvä, koska kyse tosiaan on englanninkielisestä päiväkodista.
Minä en osaa ajatella, että olisi hyvä asia ettei päiväkodin henkilökunta osaa suomea. Pikemminkin se viittaa siihen, että henkilökunta on aika nuorta ja vaihtuvuus suurta. Näin ainakin eräässä tietämässäni kielipäiväkodissa, missä ongelmana oli henkilökunnan nuoruus ja heidän perehtymättömyytensä suomalaiseen kulttuuriin -> kohtelivat lapsia oman maansa tyyliin ja ehkä tarpeettomankin ankarasti.
Yleensä sellainen ihminen, joka aikoo Suomessa useamman vuoden viettää, ainakin yrittää oppia kielen. Se kuitenkin helpottaa työtä (esim. lakisääteiset keskustelut vanhempien kanssa) ja vapaa-aikaa monella tapaa, vaikka lapsille pelkkää omaa kieltään puhuisikin.
En minä oikein osaa kuvitella, että esim. kanadalainen tapa kasvattaa lapsia eroaisi jotenkin oleellisesti suomalaisesta tavasta. Useimmilla työntekijöillä oman lapseni päiväkodissa kun on akateeminen tutkinto takanaan. Toisekseen aika erikoinen vanhempi, joka laittaa lapsensa kielipäiväkotiin ilman, että itse hallitsee ko. kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisista yksityisistä päiväkodiesta teillä oikein on kokemusta? Omani on kielipäiväkodissa, se toimii englanniksi ja on pieni perheyritys eikä osa mitään ketjua. Kuukausimaksu on n. 470 euroa perheelle. Olen ollut todella tyytyväinen. Opettajat ovat olleet päteviä, mutta eivät osaa suomea, mikä hyvä, koska kyse tosiaan on englanninkielisestä päiväkodista.
Minä en osaa ajatella, että olisi hyvä asia ettei päiväkodin henkilökunta osaa suomea. Pikemminkin se viittaa siihen, että henkilökunta on aika nuorta ja vaihtuvuus suurta. Näin ainakin eräässä tietämässäni kielipäiväkodissa, missä ongelmana oli henkilökunnan nuoruus ja heidän perehtymättömyytensä suomalaiseen kulttuuriin -> kohtelivat lapsia oman maansa tyyliin ja ehkä tarpeettomankin ankarasti.
Yleensä sellainen ihminen, joka aikoo Suomessa useamman vuoden viettää, ainakin yrittää oppia kielen. Se kuitenkin helpottaa työtä (esim. lakisääteiset keskustelut vanhempien kanssa) ja vapaa-aikaa monella tapaa, vaikka lapsille pelkkää omaa kieltään puhuisikin.
En minä oikein osaa kuvitella, että esim. kanadalainen tapa kasvattaa lapsia eroaisi jotenkin oleellisesti suomalaisesta tavasta. Useimmilla työntekijöillä oman lapseni päiväkodissa kun on akateeminen tutkinto takanaan. Toisekseen aika erikoinen vanhempi, joka laittaa lapsensa kielipäiväkotiin ilman, että itse hallitsee ko. kieltä.
Tässä päiväkodissa, jonka mainitsin, kieli ei ollut englanti. Siksi ei varmastikaan ollut myöskään niin helppoa löytää akateemisesti koulutettua henkilökuntaa.
Itsekin olen asunut useaan otteeseen ulkomailla (myös ei-englanninkielisessä maassa) ja siksi ajattelen, että henkilöltä on ihan perusviitseliäisyyttä opetella jonkin verran sen maan kieltä, missä asuu. Toki Suomessa käytännössä kaikki alle kuusikymppiset puhuvat englantia, mutta silti en ymmärrä, kuinka lapsen hoitajasta tekisi jotenkin paremman se, ettei hän edes yritä oppia suomea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tähän ketjuun kaipaisin jotakin ratkaisukeskeisyyttä.
Mitä kirjallisuutta suosittelette kouluttamattomalle lastenhoitajalle?
Pohja on kunnossa. Lapset tykkäävät minusta ja osaan ohjata heitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisista yksityisistä päiväkodiesta teillä oikein on kokemusta? Omani on kielipäiväkodissa, se toimii englanniksi ja on pieni perheyritys eikä osa mitään ketjua. Kuukausimaksu on n. 470 euroa perheelle. Olen ollut todella tyytyväinen. Opettajat ovat olleet päteviä, mutta eivät osaa suomea, mikä hyvä, koska kyse tosiaan on englanninkielisestä päiväkodista.
Minä en osaa ajatella, että olisi hyvä asia ettei päiväkodin henkilökunta osaa suomea. Pikemminkin se viittaa siihen, että henkilökunta on aika nuorta ja vaihtuvuus suurta. Näin ainakin eräässä tietämässäni kielipäiväkodissa, missä ongelmana oli henkilökunnan nuoruus ja heidän perehtymättömyytensä suomalaiseen kulttuuriin -> kohtelivat lapsia oman maansa tyyliin ja ehkä tarpeettomankin ankarasti.
Yleensä sellainen ihminen, joka aikoo Suomessa useamman vuoden viettää, ainakin yrittää oppia kielen. Se kuitenkin helpottaa työtä (esim. lakisääteiset keskustelut vanhempien kanssa) ja vapaa-aikaa monella tapaa, vaikka lapsille pelkkää omaa kieltään puhuisikin.
En minä oikein osaa kuvitella, että esim. kanadalainen tapa kasvattaa lapsia eroaisi jotenkin oleellisesti suomalaisesta tavasta. Useimmilla työntekijöillä oman lapseni päiväkodissa kun on akateeminen tutkinto takanaan. Toisekseen aika erikoinen vanhempi, joka laittaa lapsensa kielipäiväkotiin ilman, että itse hallitsee ko. kieltä.
Tässä päiväkodissa, jonka mainitsin, kieli ei ollut englanti. Siksi ei varmastikaan ollut myöskään niin helppoa löytää akateemisesti koulutettua henkilökuntaa.
Itsekin olen asunut useaan otteeseen ulkomailla (myös ei-englanninkielisessä maassa) ja siksi ajattelen, että henkilöltä on ihan perusviitseliäisyyttä opetella jonkin verran sen maan kieltä, missä asuu. Toki Suomessa käytännössä kaikki alle kuusikymppiset puhuvat englantia, mutta silti en ymmärrä, kuinka lapsen hoitajasta tekisi jotenkin paremman se, ettei hän edes yritä oppia suomea.
Tympeä näkemyksesi ei millään lailla liittynyt yksityisen päiväkodin hoitotasoon. Oman lapseni päiväkodissa on työssä aika tuoreeltaan Suomeen muuttaneita akateemisia ihmisiä. On kaikkien etu, että maahan saadaan päteviä ihmisiä alalle, jolla on työvoimapulaa ja se, että he työllistyvät luonnollisesti ensin päiväkoteihin, joissa työskennellään esim. englanniksi on luontevaa. Tämähän ei sulje pois sitä, että mikäli kiinnostusta on jäädä maahan, opettelevat suomen kielen. Itse en heiltä suomen kieltä vaadi, lapseni on heidän hoivassaan, jotta perheen kakkoskieli vahvistuisi ennen kuin koulu vääjäämättä vaihtaa pääkieleksi suomen.
"Sanotaan nyt kerrankin ihan suoraan kuinka asia on :
Kunnallisella puolella on asiallisempaa monessa suhteessa. Työntekijän edut ovat itsestään selviä. Lastenhoidon taso on tarkemmassa syynissä. Iso kynnys kunnallisella vaikkapa jättää 1 hoitaja ison lapsilauman kanssa, sillä siitä seuraisi jollekin potkut. Yksityisellä ... no niin...
Yksityisellä kiskotaan yksittäisestä työntekijästä kaikki irti lasten hyvinvoinnin kustannuksella , koska pääasia on tehdä voittoa. "
Asia on täsmälleen näin.
Toisin päin. Mulle tarhatäti sanoi, että ei nimenomaan halua kunnallisiin, koska... no, tiedättehän.
Sama se on hoitopuolellakin. Jämälähärit tekee yksityisellä, kun ei kunnalliseen pääse. Ja se näkyy hoidon tasossa
Vierailija kirjoitti:
Onko kenelläkään päiväkodissa työskentelevällä kokemusta yhdistyksen ylläpitämistä päiväkodeista? Näyttää pahasti siltä, ettei lapseni kunnalliselle puolelle pääse ja yksityiseltä olisi jotain löydettävä.
Lapsenlapseni olivat ja hoitajia oli tarpeeksi, monet nuoresta eläkeikään saakka.
Oma keittäjä ja hyvää ruokaa.
Pienet ryhmät.
Yksityisissä päiväkodeissa möllötetään pihalla. Ei retkiä, museokäyntejä, ei edes bussiajeluja. Sekin olisi jo lapsille elämys ja opitaan kuinka bussissa käyttäydytään.