Kotokoulutus, rahan tuhlausta?
Tämän päivän Hesarissa taas oli juttu ko. aiheesta. Ikävä kyllä kilpailuttaminen on mennyt niin pitkälle, että kouluttajia/opettajia palkataan järkyttäviin oloihin heikoilla palkoilla. Firmojen johototaso hiostaa opettajia ja opettajien pitää väkisin pitää opiskelijat kursseilla, jotka eivät vältämättä ole sopivia opiskelijiolle. Opetusvälineistä ym kaikessa pitää säästää. Kaikki ovat puun ja kuoren välissä. Opiskelijoiden on vaikea vaihtaa kurssia, jolle on kerran päässyt. Firmat pelkäävät ja odottavat seuraavaa kilpailutusta. Kenen etu mahtaa täyttyä?
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Periaatteet ovat aivan samat kuin muissakin työvoimapoliittisissa koulutuksissa eli halvin tarjous voittaa ja kurssin järjestäjän päähuomio on siinä, että loppuraportissa täytetään paperilla rahoittajan asettamat tavoitteet. Mitä siinä välissä tapahtuu on sekä kouluttajalle että TE-toimistolle yksi lysti. Oman puolison kotoutumiskoulutuksessa kieliopetuksen sijaan kierrettiin museot, kirjastot ynnä muut lafkat moneen kertaan, kun tunteja ei oltu valmisteltu. Kun opiskelijat olivat pyytäneet vaativampia lisätehtäviä, heille vastattiin ettei heidän tarvitse opetella Suomea tämän paremmin.
Firmat maksavat vain opetustunneista ja tuntipalkka on huono. Jos valittaa, sanotaan, älä käytä aikaa suunnitteluun.
Näinhän se juuri on. Kun kursseilla ei ole mitään sisältöä, TE-toimistolle voidaan jättää kilpailukykyinen tarjous. Paras oli ollut kouluttaja, joka oli käskenyt hakemaan netistä tietoa omilla puhelimilla ja oppitunnin aikana teki omia juttujaan.
En tiedä tapauksesta mitään, mutta kyllä hyvä on opettaa myös hakemaan tietoa omalla puhelimella. Ei aina ole ope auttamassa eli omatoimisuuteenkin on hyvä opettaa.
Sitten opettaja voi varata mikroluokan, eikä pyytää tihrustamaan pientä puhelimen näyttöä koko päivän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Periaatteet ovat aivan samat kuin muissakin työvoimapoliittisissa koulutuksissa eli halvin tarjous voittaa ja kurssin järjestäjän päähuomio on siinä, että loppuraportissa täytetään paperilla rahoittajan asettamat tavoitteet. Mitä siinä välissä tapahtuu on sekä kouluttajalle että TE-toimistolle yksi lysti. Oman puolison kotoutumiskoulutuksessa kieliopetuksen sijaan kierrettiin museot, kirjastot ynnä muut lafkat moneen kertaan, kun tunteja ei oltu valmisteltu. Kun opiskelijat olivat pyytäneet vaativampia lisätehtäviä, heille vastattiin ettei heidän tarvitse opetella Suomea tämän paremmin.
Firmat maksavat vain opetustunneista ja tuntipalkka on huono. Jos valittaa, sanotaan, älä käytä aikaa suunnitteluun.
Näinhän se juuri on. Kun kursseilla ei ole mitään sisältöä, TE-toimistolle voidaan jättää kilpailukykyinen tarjous. Paras oli ollut kouluttaja, joka oli käskenyt hakemaan netistä tietoa omilla puhelimilla ja oppitunnin aikana teki omia juttujaan.
En tiedä tapauksesta mitään, mutta kyllä hyvä on opettaa myös hakemaan tietoa omalla puhelimella. Ei aina ole ope auttamassa eli omatoimisuuteenkin on hyvä opettaa.
Sitten opettaja voi varata mikroluokan, eikä pyytää tihrustamaan pientä puhelimen näyttöä koko päivän.
Mikroluokan? Tervetuloa vuosi 2002!
Vierailija kirjoitti:
On kait selvää, että halvalla ei kyllä välttämättä saa mitään hyvää.
Ei noilla kursseilla mitään hyviä lopputuloksia saada vaikka olisi kymmenkertainen budjetti. Keskimääräinen lähtötaso on kurssilaisilla niin heikko.
Missään ei ole ulkomaillakaan siinä onnistuttu, vaikka kuinka on laitettu rahaa tähän kyseiseen "sadetanssiin".
Tekijöitä on varmasti monenlaisia, samoin kuin missä tahansa työssä. Opettajilta vaaditaan pätevyys ja työkokemusta. Tosin opettajiakin on monenlaisia, kuten vaikkapa peruskoulussa. Olen ollut opettajana sekä peruskoulussa että koto-koulutuksissa. Molemmissa on ops, jonka mukaiset asiat opetetaan. Palkkaa maksetaan muustakin kuin pidettävistä tunneista, kuten suunnittelusta ja kehittämistyöstä. Opetuspaikat ovat olleet aiemminkin opetuskäytössä. Kursseja on erimittaisia, ja toisilla opetetaan nopeammin ja toisilla hitaammin. Aina eivät tosiaan opiskelijat ole oikeassa paikassa ja silloin etsitään opiskelijalle sopivampi kurssi, mutta aina ei ole sopivia kursseja tarjolla, tai ovat täynnä. Varmaankin HS:n jutussa tällaisesta tapauksesta kyse. Mutta kiertoa on, kun opiskelijat vaihtavat kursseja, jatkuvasti.
Kuten peruskoulussakin, täytyy kursseilla löytää joku keskitie, millä mennään. Ryhmissä kuitenkin on parikymmentä opiskelijaa, ja jokainen oppii omaan tahtiin. On ihmisiä, jotka oppivat hetkessä ja käyttävät aikaa iltaisin opiskeluun, puhuvat puolisoidensa kanssa suomea ja satsaavat oppimiseen. Ja sitten on heitä, jotka eivät syystä tai toisesta opi millään, kertaavat aiempaa. No, eipä peruskoulussakaan kaikki lapset kymppejä saa syystä tai toisesta.
Koto-koulutus kestää vuoden, jonka aikana pitäisi saada kielitaito, jolla edetään jatko-opintoihin tai työhön. Valitettavasti monessa työpaikassa odotetaan kuitenkin, että ulkomaalaiset osaisivat täydellisen suomen ennen kuin uskaltavat palkata. Hyvät tyypit ja oikealla työkokemuksella kyllä saa työn, ja myös kesken koulutuksen ihmisiä aloittaa työn.
Varmasti on sekä hyviä että huonoja kokemuksia koulutuksesta. Voi olla. että odotukset ovat epärealistisia. Valitettavasti parissa kuukaudessa ei opi suomea niin hyvin, että osaisi kielen kokonaan. Akateemisella koulutuksellakin voi olla, että täytyy madaltaa omia tulevaisuudensuunnitelmiaan. Joillekin tämä käy helposti, toisille voi olla vaikeampaa hyväksyä, ettei voi tehdä omaa työtään Suomessa tai että joutuu opiskelemaan uudestaan. Riippuu paljon omasta alasta, miten sulavasti solahtaa suomalaiseen työelämään. Mitä kauempaa on oma koulutus, sitä kauempana se yleensä on suomalaisesta työelämästä. Todellakin monella on myös ongelmia oppia kieltä, ei siinä auta vaikka miten huippuopettaja olisi, puitteet upeat jne. Hesarin jutussa kuitenkin oppiva henkilö, jonka oma aktiivisuus kielen oppimisessa huippuluokkaa. Kieltä ei ole pakko oppia kurssilla, voi opiskella itse ja mennä suoraan töihin. Yksityisopettajan palkkaamalla saa juurikin sitä opetusta, jota tarvitsee, ryhmäopetuksessa on vaikeampaa vastata yksittäisen henkilön tarpeisiin suoraan.
Irrallisina asioina varmasti jokaisesta koulutuksesta tai peruskoulun oppitunnista löytää jotain outoa ja hölmöä. Mutta ehkä esim. "etsi itse kännykästä tietoa" liittyy johonkin muuhun kokonaisuuteen. Mutta hauskaahan se on kirjoitella jotain hopöhöpöä nettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Periaatteet ovat aivan samat kuin muissakin työvoimapoliittisissa koulutuksissa eli halvin tarjous voittaa ja kurssin järjestäjän päähuomio on siinä, että loppuraportissa täytetään paperilla rahoittajan asettamat tavoitteet. Mitä siinä välissä tapahtuu on sekä kouluttajalle että TE-toimistolle yksi lysti. Oman puolison kotoutumiskoulutuksessa kieliopetuksen sijaan kierrettiin museot, kirjastot ynnä muut lafkat moneen kertaan, kun tunteja ei oltu valmisteltu. Kun opiskelijat olivat pyytäneet vaativampia lisätehtäviä, heille vastattiin ettei heidän tarvitse opetella Suomea tämän paremmin.
Firmat maksavat vain opetustunneista ja tuntipalkka on huono. Jos valittaa, sanotaan, älä käytä aikaa suunnitteluun.
Näinhän se juuri on. Kun kursseilla ei ole mitään sisältöä, TE-toimistolle voidaan jättää kilpailukykyinen tarjous. Paras oli ollut kouluttaja, joka oli käskenyt hakemaan netistä tietoa omilla puhelimilla ja oppitunnin aikana teki omia juttujaan.
En tiedä tapauksesta mitään, mutta kyllä hyvä on opettaa myös hakemaan tietoa omalla puhelimella. Ei aina ole ope auttamassa eli omatoimisuuteenkin on hyvä opettaa.
Sitten opettaja voi varata mikroluokan, eikä pyytää tihrustamaan pientä puhelimen näyttöä koko päivän.
No kun niitä mikroluokkia ei ole välttämättä lainkaan tai sitten on vain yksi, jota käyttää usea ryhmä.
Joissakin paikoissa on palkka aika heikko, varusteet ovat aika heikot. Näissä on kyllä eroja, mutta kilpailuttamisen seurauksena joissakin paikoissa ovat palkat laskeneet ja enää ei masketa suunnittelusta.
Luin että korkeakoulutus ja olin tulossa vastaamaan, että omassa tapauksessa olisi pitänyt vain mennä amikseen.