Lue keskustelun säännöt.
Lapsi- ja perhehaaveista luopuminen kumppanin vuoksi
06.11.2019 |
Koitan etsiä asiasta tietoa mutta KOKO INTERNETISTÄ en löydä yhtään kunnollisia kattavia kertomuksia siitä, jos kumppanin vuoksi luopuu omista perhe - ja lapsihaaveista.
Joka ikisellä sivulla vaan sanotaan että ”pitää erota”.
Eikö tästä maailmasta löydy yhtään ihmistä, joka olisi pystynyt hyväksymään sen että tekee uhrauksen puolison vuoksi ja jää lapsettomaksi? Että vaikka se on alkuun hankalaa, tuska helpottaisi ja asiasta pääsee yli?
Minua kiinnostaa nämä kokemukset, miten asian on pystynyt hyväksymään ja onko se mahdollista . Meillä puoliso vielä kokee että syyllistän häntä, jos puhun hänelle surustani vaikka kuinka yritän selittää ettei minun suruni ole hänen vikansa. Minä en usko että tästä maailmasta löytyy toista samanlaista kuin kumppanini ja mitä meillä on yhdessä, olemme todella sopivat toisillemme ja olleet yli 10 vuotta onnellisia yhdessä. Lapsiasia tulee väliimme, mutta se on varma että puolison mieli ei muutu.
Minä haluan pystyä hyväksymään tämän! Mutta kaikkialta luen vain, että ei kannata ja tulet katkeraksi. Haluaisin kuulla muita kokemuksia, hyviä sellaisia, onnellisia loppuja.
Kommentit (138)
Ap, et ole kertonut ikääsi, mutta voisitko ehtiä vielä äidiksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos ap eroaa lapsihaaveiden vuoksi, mutta ei sitten itse pystykkään saamaan lapsia?
Se tilanne on todennäköisesti helpompi hyväksyä kuin se että toinen ihminen itsekkyyttään aiheuttaa sen lapsettomuuden.
Onko itsekästä olla haluamatta lapsia?
On silloin, jos samalla kiristää/ylipuhuu sitä toista jäämään.
Meillä on kummallakin tarvinnut luopua jostain. Olisin mieheni haaveen yhdestä lapsesta voinut toteuttaa jos hän olisi toteuttanut minun haaveeni päästä edes kerran elämässä naimisiin, edes maistraatissa etten vaatinut mitään kirkkohäitä ja juhlia mutta kun ei. Avioehtokaan ei olisi ollut esteenä.
Jos toinen on ihan ehdoton eikä luovu tiimaakaan omista periaatteistaan, ei silloin minunkaan tarvitse omistani luopua.
Meillä oli sitten ilmeisesti helppoa luopua niistä haaveista kun olemme kuitenkin viihtyneet yhdessä eikä lähdetty eriteille toteuttamaan niitä jonkun muun kanssa. On meillä ollut pitkän suhteen aikana kummallakin ihastumisia mutta ei niiden takia olla muuten hyvää suhdettamme rikottu. Olemme kumpikin jääräpäisiä ja hankalia luonteita eikä olisi varmaankaan ollut helppoa löytää ketään muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos ap eroaa lapsihaaveiden vuoksi, mutta ei sitten itse pystykkään saamaan lapsia?
Se tilanne on todennäköisesti helpompi hyväksyä kuin se että toinen ihminen itsekkyyttään aiheuttaa sen lapsettomuuden.
Onko itsekästä olla haluamatta lapsia?
On silloin, jos samalla kiristää/ylipuhuu sitä toista jäämään.
Totta. Luin aapeen kommentteja vasta nyt. Lisäksi mies on tosiaan suhteen alkuaikoina puhunut että lapsia hankitaan sitten joskus.
Vierailija kirjoitti:
Naiset poikivat lisää ja lisää vaikka valmiiksi ylikansoitetulle saastuneelle pallolle kuolemaan, ja miehet tekevät tarpeensa emättimeen ilman kortsua vaikkeivat lapsia halua.
Pelkkiä vaistojemme orjuuttamia elukoita me olemme kaikki tyynni.
Ei se liikakansoitus vaivaa kuin lähinnä Afrikkaa ja vastaavia paikkoja, esimerkiksi pohjoismaissa voi kyllä tehdä vauvoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies voi tulla isäksi vielä yli 50 vuotiaana. Naiselle harvinaisempaa. Olen muutamaan tuttavapiiriin kuuluvan pariskunnan eron seurannut.Mies ottaa eron ja nuorempi naisystävä on raskaana. Pitkässä avioliitossa eivät halunneet lasta.Toisella uusioparilla jo kaksi alle kouluikäista.
Vierailija kirjoitti:
Jos nainen luopuu omasta seksuaailsuuestaan (äitiys) niin parisuhteen mies luopuu omastaan (siittäminen). Tällaisia "pareja" löytyy esim. luostareista, missä seksuaalisuus ei ole dynamiikan pääroolissa. Se että mies pakottaa naisen luopumaan seksuaalisuudestaan (äitiys) ja pakottaa omaansa (siittäminen) on hyväksikäyttöä ja s eksiorjuutta
Aika harhainen ja miesvihamielinen käsitys taas, mutta selittää minkä takia äidit hyväksikäyttävät lapsiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nainen luopuu omasta seksuaailsuuestaan (äitiys) niin parisuhteen mies luopuu omastaan (siittäminen). Tällaisia "pareja" löytyy esim. luostareista, missä seksuaalisuus ei ole dynamiikan pääroolissa. Se että mies pakottaa naisen luopumaan seksuaalisuudestaan (äitiys) ja pakottaa omaansa (siittäminen) on hyväksikäyttöä ja s eksiorjuutta
Aika harhainen ja miesvihamielinen käsitys taas, mutta selittää minkä takia äidit hyväksikäyttävät lapsiaan.
Miten äidit hyväksikäyttävät lapsiaan?
Tuo yksi joka ketjuun samaa ripulia tuuttaava trolli ei kylläkään kerro naisista muutenkaan mitään.
Vierailija kirjoitti:
Mies voi tulla isäksi vielä vaikka 5kymppisenä tai vanhempana. Monet julkkisukot ainakin näyttää lisääntyvän vielä 7kymppisinä vähän väliä. Joten miehille ei ole koskaan lopullista jäädä lapsettomaksi jos on parisuhteessa naisen kanssa joka ei halua lapsia. Parisuhteita tulee ja menee. Naisille päätös jäädä lapsettomaksi miehen takia on lopullinen jos ikää alkaa jo olla.
Mites se oli, alle prosentti miehistä tulee isäksi yli 40-vuotiaana? Kyllä se miestenkin ovi vanhemmuuteen sulkeutuu nopeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos ap eroaa lapsihaaveiden vuoksi, mutta ei sitten itse pystykkään saamaan lapsia?
Silloin on ainakin ollut rehellinen itselleen ja yrittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos ap eroaa lapsihaaveiden vuoksi, mutta ei sitten itse pystykkään saamaan lapsia?
Se tilanne on todennäköisesti helpompi hyväksyä kuin se että toinen ihminen itsekkyyttään aiheuttaa sen lapsettomuuden.
Onko itsekästä olla haluamatta lapsia?
On silloin, jos samalla kiristää/ylipuhuu sitä toista jäämään.
Totta. Luin aapeen kommentteja vasta nyt. Lisäksi mies on tosiaan suhteen alkuaikoina puhunut että lapsia hankitaan sitten joskus.
Tuollainen on kyllä täysin sikamaista että suhteen jatkumisen toivossa valehtelee tuollaisesta asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos ap eroaa lapsihaaveiden vuoksi, mutta ei sitten itse pystykkään saamaan lapsia?
Se tilanne on todennäköisesti helpompi hyväksyä kuin se että toinen ihminen itsekkyyttään aiheuttaa sen lapsettomuuden.
Onko itsekästä olla haluamatta lapsia?
On silloin, jos samalla kiristää/ylipuhuu sitä toista jäämään.
Totta. Luin aapeen kommentteja vasta nyt. Lisäksi mies on tosiaan suhteen alkuaikoina puhunut että lapsia hankitaan sitten joskus.
Tuollainen on kyllä täysin sikamaista että suhteen jatkumisen toivossa valehtelee tuollaisesta asias
Niin on. En jaksa uskoa että mies on muuttanut mielensä juuri sillä hetkellä kun aapeelle iski vauvakuume. Eiköhän ole tiennyt pidemmän aikaa/aina ettei halua lapsia, ja toivonut sitten että toinen joustaa.
Omat suhteeni kaatuvat siihen, että ei ikinä missään nimessä lapsia-miehet muuttuvatkin lapsia ehdottomasti joskus, ehkä piankin-miehiksi. Yksi myönsi suoraan että ajatteli minun puhuvan läpiä päähäni kun kerroin olevani vapaaehtoisesti lapseton.
Vierailija kirjoitti:
Tyhmyys on lisääntymisen edellytys. Jokaisen sukupolven heikoin aines lisääntyy ja väestön ÄO laskee koko ajan.
Eli useimmissa maissa koulutetuin ja suurituloisin väestönosa on kaikken tyhmintä? Esimerkiksi Euroopan komission puheenjohtaja, lääketieteen tohtori von der Leyen (7 lasta) on varmasti sitten täysin vajaaälyinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos ap eroaa lapsihaaveiden vuoksi, mutta ei sitten itse pystykkään saamaan lapsia?
Sitten on ainakin kaikkensa tehnyt omien unelmiensa eteen. Pahempaa olisi jäädä ilman haluamaansa niin, ettei ole edes yrittänyt. Eli ei voi syyttää kuin itseään. Kaikkeahan ei voi tässä elämässä kontrolloida, mutta niihin asioihin kannattaa vaikuttaa, mihin pystyy.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kummallakin tarvinnut luopua jostain. Olisin mieheni haaveen yhdestä lapsesta voinut toteuttaa jos hän olisi toteuttanut minun haaveeni päästä edes kerran elämässä naimisiin, edes maistraatissa etten vaatinut mitään kirkkohäitä ja juhlia mutta kun ei. Avioehtokaan ei olisi ollut esteenä.
Jos toinen on ihan ehdoton eikä luovu tiimaakaan omista periaatteistaan, ei silloin minunkaan tarvitse omistani luopua.
Meillä oli sitten ilmeisesti helppoa luopua niistä haaveista kun olemme kuitenkin viihtyneet yhdessä eikä lähdetty eriteille toteuttamaan niitä jonkun muun kanssa. On meillä ollut pitkän suhteen aikana kummallakin ihastumisia mutta ei niiden takia olla muuten hyvää suhdettamme rikottu. Olemme kumpikin jääräpäisiä ja hankalia luonteita eikä olisi varmaankaan ollut helppoa löytää ketään muuta.
Juuri tuon takia moni jääkin epätoimivaan suhteeseen: kuvitellaan, ettei minua kukaan muukaan huolisi.
Mä luovuin ja se oli ja on elämäni suurin virhe. Niitä virheitä ei voi peruuttaa, sitten kun aika on mennyt ohitse. Kuka tahansa lukeekaan tätä ketjua: usko minua, älä tee sitä virhettä. Mä kirjoitin tänne 5 vuotta sitten ja minä en lähtenyt. Nyt on liian myöhäistä. Älä tee miten minä tein. Usko minua. Se katumuksen ja surun määrä on aivan jotain sairasta. Mulle on liian myöhäistä enää muuttaa valintojani. Toivottavasti joku asiaa pohtiva näkee mun sanat ja ottaa ne tosissaan. Kun se vauvakuume tulee, kuuntele sitä. Ajattele itseäsi ja haaveitasi. Kunnioita itseäsi. Tee itsellesi oikein, äläkä luovu haaveista toisen vuoksi. Se toinen osapuoli ei voi koskaan ymmärtää mitä sinä koet, se toinen osapuoli joka lapsia ei halunnut, ei voi koskaan jakaa sinun surua ja sinun tyhjyyden kokemusta. Ei koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Mä luovuin ja se oli ja on elämäni suurin virhe. Niitä virheitä ei voi peruuttaa, sitten kun aika on mennyt ohitse. Kuka tahansa lukeekaan tätä ketjua: usko minua, älä tee sitä virhettä. Mä kirjoitin tänne 5 vuotta sitten ja minä en lähtenyt. Nyt on liian myöhäistä. Älä tee miten minä tein. Usko minua. Se katumuksen ja surun määrä on aivan jotain sairasta. Mulle on liian myöhäistä enää muuttaa valintojani. Toivottavasti joku asiaa pohtiva näkee mun sanat ja ottaa ne tosissaan. Kun se vauvakuume tulee, kuuntele sitä. Ajattele itseäsi ja haaveitasi. Kunnioita itseäsi. Tee itsellesi oikein, äläkä luovu haaveista toisen vuoksi. Se toinen osapuoli ei voi koskaan ymmärtää mitä sinä koet, se toinen osapuoli joka lapsia ei halunnut, ei voi koskaan jakaa sinun surua ja sinun tyhjyyden kokemusta. Ei koskaan.
Oletko ap?
Mikä tahansa syy olla hankkimatta lapsia on hyvä syy. Teet oikein, kun et pakota maailmaan uutta ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies voi tulla isäksi vielä vaikka 5kymppisenä tai vanhempana. Monet julkkisukot ainakin näyttää lisääntyvän vielä 7kymppisinä vähän väliä. Joten miehille ei ole koskaan lopullista jäädä lapsettomaksi jos on parisuhteessa naisen kanssa joka ei halua lapsia. Parisuhteita tulee ja menee. Naisille päätös jäädä lapsettomaksi miehen takia on lopullinen jos ikää alkaa jo olla.
Mites se oli, alle prosentti miehistä tulee isäksi yli 40-vuotiaana? Kyllä se miestenkin ovi vanhemmuuteen sulkeutuu nopeasti.
Ensi kerran isäksi yli 40-vuotiaana, mikäli muistan oikein. Eli ei ota kantaa lapsista olemassa olevista parisuhteista tai uusista suhteista.
Onko itsekästä olla haluamatta lapsia?