Keisarileikkaus kertomus 2019
Keisarileikkaus oli kyl niin positiivinen yllätys! <3
Aamulla saavuin sairaalaan 7:30 ja piti ilmottautua kansliaan. Hoitaja tuli hakemaan ja kertoi tosin ihan ekaksi, että ennen minua on kaksi kiireellistä leikkausta!
hoitaja toi miulle sairaalavaatteet siihen yhteen lepohuoneeseen jossa kuunneltiin vauvan sydänääniä noin tunnin verran. Ennen leikkausta miulle laitettiin käsiin joku suolaliuostippa ja sit lääkeainetippa. Vähän enne leikkaussaliin pääsyä miulle laitettiin virtsakatetri!
Odotusaika oli todella pitkä (miun leikkauksen piti vissiin olla jo 9 aikaan), mutta 3h päästä päästiin jo sitten leikkaussaliin.
Miut laittettiin makaamaan siihen leikkauspöydälle ja laitettiin joitaki seurantalaitteita käteen kiinni. Selkään laitettiin epiduraali puudute... sen laitto ei miuta sattunu yhtään! Sit miuta kallistettiin siin pöydällä vähän jonka jälkeen sitten leikkaus alkoikin! Peittelivät tosin miut hyvin ja laitettiin se sermi siihen naaman eteen!
Leikkaus ei kestäny omasta mielestäni pitkää, mut noin tunti siinä kuitenkin taisi mennä! kello 12:59 poikani parkaisi ensimmäisen kerran ja tää äiti oli onnellinen <3
Kun mut oli parsittu kiinni niin miut nostettiin sairaalasänkyyn ja vietiin heräämöön odottamaan puudutuksen loppumista! Aika nopeasti pääsin kyl heräämöstä sitten jo perhehuoneeseen lepäämään ja ihastelemaan kunnolla miun täydellistä omaa poikaani! <3
Monet sanoo, että keisarileikkaus on kamala (jokaisel toki omat mielipiteensä) jne mut miun kokemus oli kyl hyvä siitä! KIITOS kuuluukin Kuopion yliopistollisen sairaalan naistenakuuttikeskuksen henkilökunnalle hyvin sujuneesta ja osaavasta leikkauksesta! <3
Kommentit (21)
Joko olet parantunut niin paljon, että tiedät millainen arpi jää, tuliko vatsanpeitteisiin tulevaisuudessa haittaavia kiinnikkeitä tai iholle tunnottomia alueita? Aikaista olla tyytyväinen leikkauksesta toipumiseen, vaikka leikkaus itsessään menikin hyvin? Onnea poikavauvan johdosta ja toivottavasti keholliset menetyksesi jäisivät vähäisiksi!
Suunniteltu sektio nyt lienee aika lailla eri asia kuin, että tehdään päätös kiireellisestä tai hätäsektiosta siinä vaiheessa, kun on joko puskenut lasta pihalle normaaliteitse onnistyumatta sen 22 tuntia, tai kun yht'äkkiä tuleekin HÄTÄ ja mennään kiireellä saliin, mutsi tajuttomaksi ja lapsi pihalle. Se ei ole ollenkaan noin rauhallinen, seesteinen ja harmoninen tilanne...
Vierailija kirjoitti:
Joko olet parantunut niin paljon, että tiedät millainen arpi jää, tuliko vatsanpeitteisiin tulevaisuudessa haittaavia kiinnikkeitä tai iholle tunnottomia alueita? Aikaista olla tyytyväinen leikkauksesta toipumiseen, vaikka leikkaus itsessään menikin hyvin? Onnea poikavauvan johdosta ja toivottavasti keholliset menetyksesi jäisivät vähäisiksi!
Onko sinulla jäänyt alatiestä virtsan tai ulosteen pidätysongelmia, kun olet noin katkera?
Vierailija kirjoitti:
Joko olet parantunut niin paljon, että tiedät millainen arpi jää, tuliko vatsanpeitteisiin tulevaisuudessa haittaavia kiinnikkeitä tai iholle tunnottomia alueita? Aikaista olla tyytyväinen leikkauksesta toipumiseen, vaikka leikkaus itsessään menikin hyvin? Onnea poikavauvan johdosta ja toivottavasti keholliset menetyksesi jäisivät vähäisiksi!
Mun arpi on nyt 5v vanha, ja sitä ei ole nähnyt muut kuin minä ja mieheni. Kesäisin viihdyn matalissa bikineissä, mutta arpi on niin alhaalla että se jää pienimpienkin bikinien sisään. Nykyään sitä ei enää näy muutenkaan, kun aika on haalistanut.
Kiinnikkeiden olemassaolosta en tiedä, enkä toista lasta ole halunnut, mutta mitään tuntemuksia ei koskaan ole ollut.
Lääkärini sanoo minun kokemukseni olevan se kaikkein yleisin.
Olen synnyttänyt alakautta. Välilihanleikkausarpi oli aluksi kipeä, mutta parani niin hyvin, että ei jäänyt tunnottomuutta tai kipuja, himmeä siisti arpi vain. Olen kuullut, että joillain keisarinleikatuilla on ongelmia vatsassaan olevista tikkauskerroksista. Suunniteltu sektio on helpompi paranneltava kuin hätä, siis aivan varmasti.
Seuraava synnytykseni, jossa ei tarvinnut tehdä välilihanleikkaustakana, oli helppo paranneltava. Itseasiassa koin heti olevani hyvässä kunnossa. Imetys vain aluksi sattui , mutta sekin alkoi sujua nopeammin, kuin esikoisen kanssa.
En saanut synnytyksistäni repeämiä tai pysyviä vaurioita, joten ei ole mitään aihetta olla katkera. Säästyin vatsan avaukseltakin. En nyt suosittelisi kenellekään sektiota, ihan tutkimustiedon varassa, kun ei ole omaa kokemusta, mutta jos tilanne niin vaatii, on tärkeää, että sektion saa.
Alatiesynnytykset olivat ihania voimaannuttavia kokemuksia. Kaikkeen sitä naisen keho pystyykin!
2.
Kaikenlaiset sitä lisääntyykin. Muista ap laittaa lapsesi lukemaan.
Miksi ap sulle tehtiin keisarileikkaus? Ja hyvä kun kaikki meni hyvin. Itse olen synnyttänyt kolme alakautta ilman vaurioita ja kaikki kolme synnytystä olivat positiivisia ja ikimuistoisia kokemuksia. Kiitokset vaan Kokkolan synnärille!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko olet parantunut niin paljon, että tiedät millainen arpi jää, tuliko vatsanpeitteisiin tulevaisuudessa haittaavia kiinnikkeitä tai iholle tunnottomia alueita? Aikaista olla tyytyväinen leikkauksesta toipumiseen, vaikka leikkaus itsessään menikin hyvin? Onnea poikavauvan johdosta ja toivottavasti keholliset menetyksesi jäisivät vähäisiksi!
Onko sinulla jäänyt alatiestä virtsan tai ulosteen pidätysongelmia, kun olet noin katkera?
Ehkä häntä pännii keisarileikkauksen hehkutus vastoin kaikkea lääketieteellistä tietoa?
Vierailija kirjoitti:
Joko olet parantunut niin paljon, että tiedät millainen arpi jää, tuliko vatsanpeitteisiin tulevaisuudessa haittaavia kiinnikkeitä tai iholle tunnottomia alueita? Aikaista olla tyytyväinen leikkauksesta toipumiseen, vaikka leikkaus itsessään menikin hyvin? Onnea poikavauvan johdosta ja toivottavasti keholliset menetyksesi jäisivät vähäisiksi!
Mulle on tehty leikkaus 2016 ja alavatsasta osa on vieläkin tunnoton, mutta en kyllä ole keksinyt mihin sitä tuntoa siinä tarvisin varsinaisesti 🤔
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko olet parantunut niin paljon, että tiedät millainen arpi jää, tuliko vatsanpeitteisiin tulevaisuudessa haittaavia kiinnikkeitä tai iholle tunnottomia alueita? Aikaista olla tyytyväinen leikkauksesta toipumiseen, vaikka leikkaus itsessään menikin hyvin? Onnea poikavauvan johdosta ja toivottavasti keholliset menetyksesi jäisivät vähäisiksi!
Onko sinulla jäänyt alatiestä virtsan tai ulosteen pidätysongelmia, kun olet noin katkera?
Ehkä häntä pännii keisarileikkauksen hehkutus vastoin kaikkea lääketieteellistä tietoa?
https://yle.fi/uutiset/3-11023724
Haitat luultua vähäisempiä nykytiedon valossa.
Vierailija kirjoitti:
Alatiesynnytykset olivat ihania voimaannuttavia kokemuksia. Kaikkeen sitä naisen keho pystyykin!
2.
Ihanaa kun kehon ei tarvitse pystyä tuollaiseen repivään kipuun...
Vierailija kirjoitti:
Mukava, että kaikki on mennyt hyvin - ja onnea pienestä poikasesta!
kiitos! :)
Onnea kovasti. Itselläni 3 sektiota takana ja kokemukset eivät yhtä positiivisia. Toivottavasti kaikki menee jatkossa hyvin eikä tule komplikaatioita.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap sulle tehtiin keisarileikkaus? Ja hyvä kun kaikki meni hyvin. Itse olen synnyttänyt kolme alakautta ilman vaurioita ja kaikki kolme synnytystä olivat positiivisia ja ikimuistoisia kokemuksia. Kiitokset vaan Kokkolan synnärille!
Lantionmitta ei alatiesynnytyksen kriteereitä täyttäny, kun kävin röntgenissä kuvissa senpä takia sitten suunniteltu sektio! Miulla oli poika melkeen koko raskausajan perätilassa
Kirjoitettu ilmeisesti lääkkeissä vielä, kun kielioppi kadoksissa.
hups, tuota huutomerkkien määrää....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko olet parantunut niin paljon, että tiedät millainen arpi jää, tuliko vatsanpeitteisiin tulevaisuudessa haittaavia kiinnikkeitä tai iholle tunnottomia alueita? Aikaista olla tyytyväinen leikkauksesta toipumiseen, vaikka leikkaus itsessään menikin hyvin? Onnea poikavauvan johdosta ja toivottavasti keholliset menetyksesi jäisivät vähäisiksi!
Onko sinulla jäänyt alatiestä virtsan tai ulosteen pidätysongelmia, kun olet noin katkera?
Ehkä häntä pännii keisarileikkauksen hehkutus vastoin kaikkea lääketieteellistä tietoa?
https://yle.fi/uutiset/3-11023724
Haitat luultua vähäisempiä nykytiedon valossa.
Haitat lapselle onneksi pienet. Äiti onkin sitten eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Olen synnyttänyt alakautta. Välilihanleikkausarpi oli aluksi kipeä, mutta parani niin hyvin, että ei jäänyt tunnottomuutta tai kipuja, himmeä siisti arpi vain. Olen kuullut, että joillain keisarinleikatuilla on ongelmia vatsassaan olevista tikkauskerroksista. Suunniteltu sektio on helpompi paranneltava kuin hätä, siis aivan varmasti.
Seuraava synnytykseni, jossa ei tarvinnut tehdä välilihanleikkaustakana, oli helppo paranneltava. Itseasiassa koin heti olevani hyvässä kunnossa. Imetys vain aluksi sattui , mutta sekin alkoi sujua nopeammin, kuin esikoisen kanssa.
En saanut synnytyksistäni repeämiä tai pysyviä vaurioita, joten ei ole mitään aihetta olla katkera. Säästyin vatsan avaukseltakin. En nyt suosittelisi kenellekään sektiota, ihan tutkimustiedon varassa, kun ei ole omaa kokemusta, mutta jos tilanne niin vaatii, on tärkeää, että sektion saa.
Alatiesynnytykset olivat ihania voimaannuttavia kokemuksia. Kaikkeen sitä naisen keho pystyykin!
2.
Sektio on paras tapa synnyttää. Jännästi kaikilla lääkäritutuilla lapset jopa kolme on syntyneet suunnitelluilla sektioilla. Toiselle lääkärille ei voi valehdella.
Ainoat synnytyksen jälkeisiå uusia korjausleikkauksia tarvinneet tuntemani ovat synnyttäneet alakautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen synnyttänyt alakautta. Välilihanleikkausarpi oli aluksi kipeä, mutta parani niin hyvin, että ei jäänyt tunnottomuutta tai kipuja, himmeä siisti arpi vain. Olen kuullut, että joillain keisarinleikatuilla on ongelmia vatsassaan olevista tikkauskerroksista. Suunniteltu sektio on helpompi paranneltava kuin hätä, siis aivan varmasti.
Seuraava synnytykseni, jossa ei tarvinnut tehdä välilihanleikkaustakana, oli helppo paranneltava. Itseasiassa koin heti olevani hyvässä kunnossa. Imetys vain aluksi sattui , mutta sekin alkoi sujua nopeammin, kuin esikoisen kanssa.
En saanut synnytyksistäni repeämiä tai pysyviä vaurioita, joten ei ole mitään aihetta olla katkera. Säästyin vatsan avaukseltakin. En nyt suosittelisi kenellekään sektiota, ihan tutkimustiedon varassa, kun ei ole omaa kokemusta, mutta jos tilanne niin vaatii, on tärkeää, että sektion saa.
Alatiesynnytykset olivat ihania voimaannuttavia kokemuksia. Kaikkeen sitä naisen keho pystyykin!
2.
Sektio on paras tapa synnyttää. Jännästi kaikilla lääkäritutuilla lapset jopa kolme on syntyneet suunnitelluilla sektioilla. Toiselle lääkärille ei voi valehdella.
Ainoat synnytyksen jälkeisiå uusia korjausleikkauksia tarvinneet tuntemani ovat synnyttäneet alakautta.
Jaa, minä taas tunnen noin 50 naislääkäriä sekä noin 20 mieslääkärin puolisoa. Naislääkäreistä 2:lle on tehty sektio, toiselle hätäsektio sydänäänien laskun takia ja toiselle suunniteltu etisen istukan takia. Kaikki muut ovat synnyttäneet alakautta. Lääkäreiden vaimoista kaksi on leikattu perätilan takia ja kolmas joutui hätäsektioon istukan irrottua. Ei tämä mikään tilastofakta tietysti ole mutta mun työpaikalla kyllä kaikki naislääkärit ovat olleet pääsääntöisesti alatiesynnytyksen kannalla.
Mukava, että kaikki on mennyt hyvin - ja onnea pienestä poikasesta!