Uusi ystävä, hämmennys.
Eli, tiesin ennalta että hänellä on mt. -diagnooseja, tutustuimme pari kuukautta sitten. (Ei siis mitään persoonallisuuteen liittyviä.)
Ja lääkärin mukaan "kognitiivinen suoriutuminen on jäänyt erittäin heikkoon tasoon." Eli mä kuvittelin että tää ihminen olisi... no, tyhmä/yksinkertainen.
Mä oon hänen kanssaan jutellut paljon ja viettänyt aikaa, ja oon nyt pikkuisen hämmentynyt. Keskustelee todella hyvin, ymmärtää kysymyksiä ja hänellä on todella fiksuja mielipiteitä mm. politiikasta. Muutenkin keskustelu sujuu, eikä vaikuta kyllä mitenkään tyhmältä tai yksinkertaiselta. :O
Käyttäytyy muutenkin todella kypsästi ja asiallisesti.
Tarkoittaako heikko kognitiivinen taso todellakin älyllisesti heikkolahjaista? Vai oonko käsittänyt jotain väärin?
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Voi olla väärä diagnoosikin.
Miten voi olla väärä diagnoosi? :o
Ne testit on käsittääkseni todella vaativia.
Miksi uusi ystäväsi on näyttänyt sinulle jotain itseään koskevia lääkärin lausuntoja?
Oli miten oli, eikö se ole vaan hyvä asia, jos ystäväsi on fiksu? Älä niistä diagnooseista välitä, vaan ihmisestä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi uusi ystäväsi on näyttänyt sinulle jotain itseään koskevia lääkärin lausuntoja?
Oli miten oli, eikö se ole vaan hyvä asia, jos ystäväsi on fiksu? Älä niistä diagnooseista välitä, vaan ihmisestä.
Ei ole niitä näyttänyt. Mutta kertoi kyllä, kun joskus tuli puhe näistä asioista.
Mietityttää, että nyt kun on hänellä tuo diagnoosi ja jos yrittää lääkärissä jne omaa mielipidettään kertoa jostain asiasta/saada lähetettä jostain tietystä syystä, ja lähetteeseen pitäisi saada tietoja aiemmista psyk.tutkimuksista, häntä ei varmaan oteta enää tosissaan?
Nuorena opena hämmästyin täysin normaalilta vaikuttavien oppilaiden heikkolahjaisuudesta. Tavallinen keskustelu sujui tuosta vain, mutta kielioppi ei mennyt perille, vaikka miten yritti selittää.
Voi olla että masennus jne vain heikentää keskittymiskykyä ja testeissä suoriutumista, vaikka äly olisikin ihan normaali tai keskivertoa parempi. Eihän muutkaan ihmiset vaikka kovassa kuumeessa pysty suoriutumaan ja ajattelemaan samalla tavalla, psyykkiset sairaudet on myös toimintakykyä heikentäviä sairauksia, vaikka äly pysyisi normaalina.
Kognitiivinen heikkous ei välttämättä näy joka asiassa. Monen vahvuus on nimenomaan verbaalisella puolella ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Silti esimerkiksi abstrakti ajattelu voi olla hyvinkin vaikeaa. Monelle ihan normaalisti juttelevalle ja arkisia asioita hoitelevalle matikka tai kielet voivat olla aivan mahdottomia oppia.
Mutta kuten sanottu, ihmiset kannattaa ottaa ihmisinä, ei diagnooseina.
Joskus kuulin, että hahmotushäiriö voisi aiheuttaa sen, että saa kognitiivisista testeistä alhaisia tuloksia, vaikka ihminen olisi muuten esim. kielellisesti lahjakas, hyvä keskustelemaan ja älykkään oloinen.
Vierailija kirjoitti:
Nuorena opena hämmästyin täysin normaalilta vaikuttavien oppilaiden heikkolahjaisuudesta. Tavallinen keskustelu sujui tuosta vain, mutta kielioppi ei mennyt perille, vaikka miten yritti selittää.
Tai sitten opetuksen tasossa oli vikaa.
On se kumma kun nykyään pitää olla niin hyvä kaikessa. Varmaan jokainen sais jonkun diagnoosin jos sikseen on. Mä oon aina ollut hyvä kielissä ja kirjoittamisessa ym. Mutta esim osa matemaattisista asioista menee täysin yli hilseen enkä meinaa ymmärtää niitä vaikka kuinka selitettäisiin. En myöskään osaa piirtää ja värisilmäni on surkea. Tuttavallani taas on matikka hallussa mutta kaamea lukihäiriö ja myös kirjoittaa kaiken väärin. Kolmas taas on taiteellinen haahuilija joka kaikessa käytännön töissä on ihan onneton. Kuitenkin ollaan kaikki ihan hyvissä työpaikoissa, on perhettä ja lapsia ja ihan normi elämää eletään. Että jokainen ollaan erilaisia ja jokaisella omat vahvuudet ja heikkoudet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorena opena hämmästyin täysin normaalilta vaikuttavien oppilaiden heikkolahjaisuudesta. Tavallinen keskustelu sujui tuosta vain, mutta kielioppi ei mennyt perille, vaikka miten yritti selittää.
Tai sitten opetuksen tasossa oli vikaa.
Kuule, useimmat peruskoulun asiat ovat niin helppoja, että normaalilahjainen oppii ne puolivahingossa, kun hänelle annetaan mahdollisuus. Ihmiset kuvittelevat, että opettaminen tarkoittaa sitä, että opettajalla on jokin mysteerinen taito siirtää jotain oppilaan päähän. Valitettavasti tämä ei ole realismia. Koulu ja opettajat tarjoavat mahdollisuuden opetella ja huomata asioita. Loppu on kiinni oppilaan kyvyistä, haluista ja työnteosta.
Itselläni kognitiiviset puutteet näkyvät keskittymiskyvyssä ja työmuistissa. Normaalisti eivät juurikaan vaikuta elämään, mutta töistä jäin pois näiden takia. Eli stressi (jota työssä aina jonkun verran on) korostaa näitä kognitiivisia ongelmiani.
Vierailija kirjoitti:
On se kumma kun nykyään pitää olla niin hyvä kaikessa. Varmaan jokainen sais jonkun diagnoosin jos sikseen on. Mä oon aina ollut hyvä kielissä ja kirjoittamisessa ym. Mutta esim osa matemaattisista asioista menee täysin yli hilseen enkä meinaa ymmärtää niitä vaikka kuinka selitettäisiin. En myöskään osaa piirtää ja värisilmäni on surkea. Tuttavallani taas on matikka hallussa mutta kaamea lukihäiriö ja myös kirjoittaa kaiken väärin. Kolmas taas on taiteellinen haahuilija joka kaikessa käytännön töissä on ihan onneton. Kuitenkin ollaan kaikki ihan hyvissä työpaikoissa, on perhettä ja lapsia ja ihan normi elämää eletään. Että jokainen ollaan erilaisia ja jokaisella omat vahvuudet ja heikkoudet.
Tää oli niin ihana teksti, että haluaisin heti teidän kamuksi!😊
Ehkä sovin jatkoksi. ❤
Olen myös hyvä kielissä, haka piirtämisessä, matikka hiukan heikko mut on kiinnostus avaruuteen jne...
Kova säätämään ja taiteellinen. Boheemi ja ruuanlaittokyky 0!
😘
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma kun nykyään pitää olla niin hyvä kaikessa. Varmaan jokainen sais jonkun diagnoosin jos sikseen on. Mä oon aina ollut hyvä kielissä ja kirjoittamisessa ym. Mutta esim osa matemaattisista asioista menee täysin yli hilseen enkä meinaa ymmärtää niitä vaikka kuinka selitettäisiin. En myöskään osaa piirtää ja värisilmäni on surkea. Tuttavallani taas on matikka hallussa mutta kaamea lukihäiriö ja myös kirjoittaa kaiken väärin. Kolmas taas on taiteellinen haahuilija joka kaikessa käytännön töissä on ihan onneton. Kuitenkin ollaan kaikki ihan hyvissä työpaikoissa, on perhettä ja lapsia ja ihan normi elämää eletään. Että jokainen ollaan erilaisia ja jokaisella omat vahvuudet ja heikkoudet.
Tää oli niin ihana teksti, että haluaisin heti teidän kamuksi!😊
Ehkä sovin jatkoksi. ❤
Olen myös hyvä kielissä, haka piirtämisessä, matikka hiukan heikko mut on kiinnostus avaruuteen jne...
Kova säätämään ja taiteellinen. Boheemi ja ruuanlaittokyky 0!
😘
Samaa mieltä ja jokaisella on ne vahvuudet ja heikkoudet, riippuu täysin ajanjaksosta milloin suositaan mitäkin ja mikä saa arvostusta enemmän kuin toinen tai oikeastaan mitä yhteiskunnassa korostetaan hyvänä lahjakkuutena ja osaako ne hyödyntää.
Harmittaa ne jotka eivät ymmärrä tuota ja eivät tuo potentiaaliaan esiin tai oikeastaan ole löytäneet sitä siksi, että eivät täytä tämän ajan kriteerejä ja kokevat epäonnistuvansa etsiessän niitä asioista joissa ei ole vahvoilla, jos se on se mikä kulloinkin on suosiossa ja kokevat siksi olevansa huonompi mitä onkaan.
Välillä tekee mieli jättää kaikki media pois. Koska koen vahvasti että sieltä nämä lahjakkuus-trendit vahvasti tulevat ja nyt se on sitä urakeskeinen rahan tahkoamista, sijoittamista ja varakkuuden hamuamista, mutta rehellisesti kaikkia tämä ei kiinnosta, saati että olisivat siinä lahjakkaita tai ehkä varsinkin juuri sen kiinnostuksen puutteesta.
Lahjakkuus on osittain myös sitä, että on kiinnostunut tietystä asiasta ja harjoittaa tätä. Vähän ehkä sivusta...
On toki synnynnäisiä lahjakkuuksia siitä kun taisi olla puhe, jos näitä matemaattisesti vs kirjallisesti lahjakas.
-sivusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi uusi ystäväsi on näyttänyt sinulle jotain itseään koskevia lääkärin lausuntoja?
Oli miten oli, eikö se ole vaan hyvä asia, jos ystäväsi on fiksu? Älä niistä diagnooseista välitä, vaan ihmisestä.
Ei ole niitä näyttänyt. Mutta kertoi kyllä, kun joskus tuli puhe näistä asioista.
Mietityttää, että nyt kun on hänellä tuo diagnoosi ja jos yrittää lääkärissä jne omaa mielipidettään kertoa jostain asiasta/saada lähetettä jostain tietystä syystä, ja lähetteeseen pitäisi saada tietoja aiemmista psyk.tutkimuksista, häntä ei varmaan oteta enää tosissaan?
Notta tuon jälkeen lääkärien asenne on tyyliä "älä höpötä" koska pitävät vähä-älyisenä joka ei tiedä mitä haluaa oikeasti eikä kykene itseään koskevia päätöksiä tekemään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi uusi ystäväsi on näyttänyt sinulle jotain itseään koskevia lääkärin lausuntoja?
Oli miten oli, eikö se ole vaan hyvä asia, jos ystäväsi on fiksu? Älä niistä diagnooseista välitä, vaan ihmisestä.
Ei ole niitä näyttänyt. Mutta kertoi kyllä, kun joskus tuli puhe näistä asioista.
Mietityttää, että nyt kun on hänellä tuo diagnoosi ja jos yrittää lääkärissä jne omaa mielipidettään kertoa jostain asiasta/saada lähetettä jostain tietystä syystä, ja lähetteeseen pitäisi saada tietoja aiemmista psyk.tutkimuksista, häntä ei varmaan oteta enää tosissaan?
Notta tuon jälkeen lääkärien asenne on tyyliä "älä höpötä" koska pitävät vähä-älyisenä joka ei tiedä mitä haluaa oikeasti eikä kykene itseään koskevia päätöksiä tekemään
Onneksi aletaan pikkuhiljaa näitä diagnoosejakin kyseenalaistamaan. Ennen hullu oli hullu tai heikkolahjainen heikko, jota ei kannattanut kuunnella olihan hän hullu tai heikko.
Kiitos osittain rohkeiden julkisten jotka tuovat näitä rohkeasti esille, että hei mulla on myös tämä diagnoosi mutta se ei määritä minua ihmisenä tai kyvykkyyttäni olla hyvä tässä asiassa jota teen ja joka on oma juttuni, mutta vieläkin valitettavasti kyllä törmää ennakkoluuloihin, uskon kuitenkin että olemme asian suhteen hyvään suuntaan menossa.
Joku ei ole kongitiivisesti lahjakas mutta luultavasti on sitten muissa asioissa. Ihmisten lokeroiminen yhteen diagnoosiin olisi hulluutta.
Kuten joku tuolla sanoikin jo, eritilanteet elämässä vaikuttavat myös testien tuloksiin, jos vaikkapa olisi kovin masentunut tai uupunut se suorituskyky auttamatta vähenee kuin silloin kun on täysissä ruumiin ja sielun voimissaan tekemässä näitä testejä.
Sivusta
Ehkä häntä on jännittänyt tilanteessa missä testataan. Paniikissa ei pysty ajatella mitä vastauksia laittaa. Tai sitte on jotain hahmotushäiriötä tms.
Nää tapaukset kyllä muistuttaa ettei vaikka äo-testit ole kaikki kaikessa. Ei niistä kannata liikaa murehtia.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä häntä on jännittänyt tilanteessa missä testataan. Paniikissa ei pysty ajatella mitä vastauksia laittaa. Tai sitte on jotain hahmotushäiriötä tms.
Nää tapaukset kyllä muistuttaa ettei vaikka äo-testit ole kaikki kaikessa. Ei niistä kannata liikaa murehtia.
Luultavasti tuo jännittyneisyys osataan ottaa huomioon. Itselleni tehtiin mittava neuropsykologinen testi, jonka perusteella tehty arvio oli osaltaan ratkaisemassa työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyni. Ei niitä testejä huvikseen tehdä, ja vaikutus on kuitenkin suuri jatkoa ajatellen.
Vaikka nyt osaakin keskustella ja hoitaa asioitaan, ja omaa fiksut mielipiteet, niin jos esim omaa oppimisvaikeuksia, eikä osaa matikkaa edes kertotaulun verran, (kun niissä testeissä joutuu numeroidenkin kanssa tekemisiin) on henkilö mielestäni kyllä älyllisesti jälkeenjäänyt.
Voi olla väärä diagnoosikin.