Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Move testit tappaa liikunnan ilon kun puolet luokasta luokitellaan surkeiksi
Kommentit (245)
Olin ylipainoinen lapsi, joten koululiikunta oli aivan hirveää.
Nyt olen jo yli 40-vuotias enkä vieläkään pysty menemään uimahalliin uimaan, koska ne kokemukset sieltä on niin epämiellyttäviä.
Me ollaan tietenkin pieni vähemmistö, joten kai meitä saa nöyryyttää mielin määrin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koululiikunnassa on vakavia ongelmia ihan ilman testejäkin.
Isoimpana varmaan se, että liikunnanopettajaksi luonnollisesti hakeutuvat ne, jotka ovat itse liikunnallisia ja jotka ovat nauttineet koululiikuntatunneista. Heillä ei ole mitään kykyä, eikä välttämättä edes halua, ottaa huomioon niitä, jotka liikunnan opetusta eniten tarvitsisivat, eli hitaita, kömpelöitä, ylipainoisia ja "liikuntaa vihaavia" lapsia.
Liikuntatunnit olivat ainakin itselle pahmipia kiusaamispaikkoja. Jatkuva viimeiseksi jättäminen joukkuevalinnoissa kirpaisi, lisäksi valvomattomat pukuhuoneet, takakentät, vaihtopenkki... opettajan silmä ei vain kaikkialle ylettynyt.
Ja open pelisilmä voi myös pettää aika usein ja pahasti. Teinitytöiltä ei voi vaatia "huumorintajua" oman kroppansa ja sen rajoitteiden suhteen, kun suurin osa muutenkin kipuilee ulkonäkönsä kanssa.
Teinipojan tai -tytön pakottaminen uimaan (tai pesulle muitten edessä) ei auta ketään. Periaatteessa tuota voisi verrata siihen, että sinut pakotetaan keskellä työpäivää ottamaan vaatteet pois ja kulkemaan työtovereiden edessä alasti tai alusvaatteissa. Moniko lähtisi? Itse olin innokas uimaan ja tykkäsin koulu-uinneista, myös teininä, mutta pystyn hyvin kuvittelemaan, kuinka ahdistava tilanne se voi olla, varsinkin kun kroppa on muuttumassa.
Ylipainoisille tai vammautuneille/sairaille lapsille tuo on varmaan verrattavissa jo kidutukseen, varsinkin jos heitä jo valmiiksi kiusataan.
Ja ne itse lajit sitten? Mitään ei opetettu kunnolla. Ei joukkuelajien säätöjä. Ei pallon käsittelyä. Ei mailatyöskentelyä. Ja jos opetettiinkin, niin kerrasta olisi pitänyt oppia. Joku nopea lämmittely ja sitten kentälle. Toivottavasti tämä sentään on jo muuttunut!
Vaikea se on sanoa, minkä tarvitsisi muuttua, että koululiikunta olisi oikeasti järkevää ja toteuttaisi tehtävänsä eli kannustaisi kaikkia lapsia aktiivisen elämäntavan omaksumiseen. Vapaaehtoisuutta lajien suhteen ainakin lisää varsinkin vanhemmilla oppilailla. Liikkumista omaan tahtiin ja omien mieltymysten mukaan.
Ala-aste ikäisillä ei tarvitsisi vielä olla mitään kilpailullista.
No ensimmäinen missä mennään metsään on liikunnanopettajakoulutuksen pääsykoe. Pääsykokeeseen kuuluu ”liikunnallisuuden testaaminen”, eli mitataan hakijoiden lajiosaamista ja kuntoa. Tämän takia liikunnanopettajiksi valikoituu vain entisiä kilpaurheilijoita joilla ei rahkeet kuitenkaan riitä ammattilaisiksi, eikä lasten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja liikunnasta kiinnostuneita.
Tällaisilla taustoilla olevilla opettajilla ei tosiaankaan ole mitään käsitystä siitä minkälaista koululiikunta on suurimmalle osalle heidän oppilaistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muodostaako Move-testien tulokset rekisterin, joka tallennetaan terveystietoihin pidemmäksi aikaa? Onko jollain tästä tietoa?
Tulokset kirjataan nimettömänä valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Missään vaiheessa tässä tilanteessa oppilaan henkilötiedot ja tulokset ei kohtaa.
Oppilaan tulokset lähetetään oppilaan mukana vanhemmille, joiden mahdollisella luvalla niitä saa käyttää kouluterveydenhoitaja/koululääkäri 5. ja 8. luokan laajojen terveystarkastusten yhteydessä.
Sitä en tiedä, jääkö niistä joku jälki esim. ihmisen omakanta -palveluun. En oikein usko.
Eli Move-testien tarkoituksena on kerätä dataa tutkijoille?
Kyllä, testien tarkoitus on kerätä kattavia aikasarjoja suomalaislasten kunnosta ja sen kehittymisestä. Sivutuotteena jokainen saa itselleen paperin, jossa on hymynaama tai murjonaama, riippuen siitä miten testin eri osa-alueet ovat sujuneet.
Testit suoritetaan isoissa ryhmissä (luokka/ liikuntaryhmä) eivätkä tulokset pysy muilta salassa. Usein mittaus toteutetaan oppilaspareina, jolloin toinen oppilas laskee tulosta kun toinen suorittaa. Siitä ne tulokset sitten vuotavat koko luokalle. Olisiko ok, jos aikuisten terveystarkastukset suoritettaisiin samalla metodilla?
Ja sitten vamhemmille on myyty tämä tutkimusdatan keräys sillä, että ne surunaamat siinä paperilappusessa jotenkin motivoisivat lapsia liikkumaan enemmän.
Liikkumattomuus ja liikunnan vihaaminen kostautuu sekä yksilölle ja yhteiskunnalle jatkossa ihan eri tavalla kuin vaikka laulamisen vihaaminen. Joten siksi kohtuullinen liikunta ilman kilpailua ja arvostelua olisi koulussa paikallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällä logiikalla matikankokeetkin pitäisi lopettaa.
Tulee paha mieli kun en pärjää niissä.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä liikunta pitäisi olla enemmän terveysliikuntaa
En tunne yhtään aikuista naista, joka harrastaisi mitään nuoruuteni koululiikuntalajia aikuisena, eli yleisurheilua, pesistä, korista, sählyä tai ringetteä. Sen sijaan esimerkiksi lenkkeily, sauvakävely, pyöräily, erilaiset ryhmäjumpat, tanssit, jooga, pilates, uinti, kuntosali, (retki)luistelu, hiihto, melonta, tennis, sulkapallo ja ratsastus ovat suosittuja. Miksi ihmeessä näitä ei ole jo peruskoulussa? Nämä pääasiassa yksilölajit kehittävät kuntoa, koordinaatiota ja liikkuvuutta ihan samalla tavalla kuin joukkueurheilukin, mutta ne ovat selvästi tärkeämpiä kansanterveydellisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tällä logiikalla matikankokeetkin pitäisi lopettaa.
Tulee paha mieli kun en pärjää niissä.
Oppiaineiden kokeissa mitataan koulussa opetettua asiaa. Liikuntatesteissä mitataan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Aika iso ero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä logiikalla matikankokeetkin pitäisi lopettaa.
Tulee paha mieli kun en pärjää niissä.Oppiaineiden kokeissa mitataan koulussa opetettua asiaa. Liikuntatesteissä mitataan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Aika iso ero.
Ja koulussa ei sitten opeteta liikkumaan vai? Pärjätäkseen matikassa täytyy tehdä kotiläksyjä, liikunnassa taas pitää harjoitella koulun jälkeen liikkumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä logiikalla matikankokeetkin pitäisi lopettaa.
Tulee paha mieli kun en pärjää niissä.Oppiaineiden kokeissa mitataan koulussa opetettua asiaa. Liikuntatesteissä mitataan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Aika iso ero.
Ja koulussa ei sitten opeteta liikkumaan vai? Pärjätäkseen matikassa täytyy tehdä kotiläksyjä, liikunnassa taas pitää harjoitella koulun jälkeen liikkumista.
No ei todella opeteta. Yleisurheilu tai joukkuepelien pelaaminen ilman mitään lajin tekniikan harjoittelua tai edes perusmotoristen taitojen harjoittelua ei opeta yhtään ketään liikkumaan.
Vierailija kirjoitti:
Liikkumattomuus ja liikunnan vihaaminen kostautuu sekä yksilölle ja yhteiskunnalle jatkossa ihan eri tavalla kuin vaikka laulamisen vihaaminen. Joten siksi kohtuullinen liikunta ilman kilpailua ja arvostelua olisi koulussa paikallaan.
Kansanterveys paranisi huomattavasti ja terveydenhuollossa säästettäisiin huikeita summia, jos koululiiikunnassa pyrittäisiin joukkuelajien ja piip-testien sijaan löytämään liikunnan tuoma ilo ja tukemaan arkiliikuntaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vois vähän miettiä, miten saadaan lapset ja nuoret liikkumaan. Ei ainakaan näin. Testataan ja pisteytetään ja tulos on, että olet huonoimmalla tasolla taitoinesi. Tällainen tulos tulee alueellamme jopa 44% lapsista. OPH tätä testiä masinoi. Kuinkahan moni lapsi ja nuori on jo lannistettu tällä testillä? Meilläkin on aktiivisesti liikuntaa harrastava lapsi, harjoitukset 3 kertaa viikko ja on liikunnallinen muutenkin kaikin puolin. Pallonheitto meni poskelleen testissä, vaikka on siinä taitava, ei vain onnistunut siinä testitilanteessa ja kankea kun on luontojaan, niin on testin mukaan alimmalla tasolla liikunnallisesti. Vanhemmat sitten yrittävät selittää ja tsempata kotona näitä opetushallituksen lyttäämiä lapsia. Mikä pointti tässä on? Jos halutaan kerätä dataa, voi sen tehdä muutenkin, ei tarvitse masentaa lapsia ja testata neuroottisesti joka asiasta. Ymmärrys lapsista ja nuorista ja koulutustaso kaiken kaikkiaan on ophn ihmisillä alhainen. Se näkyy monessa muussakin asiassa, esim. uudistuksissa, että osaamista ja ymmärrystä tarvittaisiin lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vois vähän miettiä, miten saadaan lapset ja nuoret liikkumaan. Ei ainakaan näin. Testataan ja pisteytetään ja tulos on, että olet huonoimmalla tasolla taitoinesi. Tällainen tulos tulee alueellamme jopa 44% lapsista. OPH tätä testiä masinoi. Kuinkahan moni lapsi ja nuori on jo lannistettu tällä testillä? Meilläkin on aktiivisesti liikuntaa harrastava lapsi, harjoitukset 3 kertaa viikko ja on liikunnallinen muutenkin kaikin puolin. Pallonheitto meni poskelleen testissä, vaikka on siinä taitava, ei vain onnistunut siinä testitilanteessa ja kankea kun on luontojaan, niin on testin mukaan alimmalla tasolla liikunnallisesti. Vanhemmat sitten yrittävät selittää ja tsempata kotona näitä opetushallituksen lyttäämiä lapsia. Mikä pointti tässä on? Jos halutaan kerätä dataa, voi sen tehdä muutenkin, ei tarvitse masentaa lapsia ja testata neuroottisesti joka asiasta. Ymmärrys lapsista ja nuorista ja koulutustaso kaiken kaikkiaan on ophn ihmisillä alhainen. Se näkyy monessa muussakin asiassa, esim. uudistuksissa, että osaamista ja ymmärrystä tarvittaisiin lisää.
No kerropa sitten, mikä muu tapa mahdollistaisi vertailukelpoisen datan keräämisen vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Move! -testeistä saadaan esimerkiksi konkreettista dataa, että lasten kunto ja motoriikka on huonontunut erittäin dramaattisesti viime vuosikymmeninä ja toivottavasti siihen herätään myös poliittisesti ja aletaan tekemään konkreettisia toimenpiteitä tai terveydenhuoltojärjestelmämme romahtaa, kun nykynuoret ovat keski-ikäisiä.
Jos tämän tiedon kerääminen olisi vain liikunnanopettajien mutuilun varassa, se olisi paljon helpompi sivuuttaa.
Hienoa, että lapsesi liikkuu kolme kertaa viikossa. Tämä ei kuitenkaan ole ilmeisesti riittävästi tai ainakaan riittävän monipuolisesti, jos lapsesi on kokonaisvaltaisesti kaikista huonokuntoisimmassa joukossa. Vanhempien pitäisi lisäksi käsittää, että 3 kertaa viikossa treenit eivät ole lähellekään tarpeeksi liikuntaa kasvavalle lapselle. Ne luovat hyvän rungon sille, mutta riittävä liikunta vaatii lisäksi paljon omaehtoista liikkumista. Muista, että suositus on 3 tuntia päivässä. Tämä sisältää toki liikuntatunnit, välitunnit koulumatkat yms., mutta jos välkät menee kännykällä ja koulumatkat autossa, pitäisi iltaisin jaksaa puuhata jotain muutakin kuin pelata pleikkaa.
Jos lapsesi on huonokuntoisempi kuin luokkakaverinsa, syyllinen ei löydy opetushallituksesta vaan peilistäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun lapseni on kömpelö, mutta harrastaa urheilua 4-5 kertaa viikossa. On harrastanut jo lapsesta asti eli viimeiset 8 vuotta.
Arvaa vaan tuntuuko hänestä kivalta joka vuosi kuulla, että on surkea näissä testeissä. No ei todellakaan, mutta millään treenillä ei kömpelöstä lapsesta saada notkeaa ja nopeaa.
Eli mitä meidän pitäisi tehdä? Laittaa lapsi lenkille joka päivä, jotta hän saavuttaisi muut tuloksissa?
Joka vuosi? Tuo testi tehdään 5. ja 8. luokalla, ei joka vuosi. Puhut siis paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä liikunta pitäisi olla enemmän terveysliikuntaa
En tunne yhtään aikuista naista, joka harrastaisi mitään nuoruuteni koululiikuntalajia aikuisena, eli yleisurheilua, pesistä, korista, sählyä tai ringetteä. Sen sijaan esimerkiksi lenkkeily, sauvakävely, pyöräily, erilaiset ryhmäjumpat, tanssit, jooga, pilates, uinti, kuntosali, (retki)luistelu, hiihto, melonta, tennis, sulkapallo ja ratsastus ovat suosittuja. Miksi ihmeessä näitä ei ole jo peruskoulussa? Nämä pääasiassa yksilölajit kehittävät kuntoa, koordinaatiota ja liikkuvuutta ihan samalla tavalla kuin joukkueurheilukin, mutta ne ovat selvästi tärkeämpiä kansanterveydellisesti.
Eli teillä ei ollut koulussa esim. juoksua, kävelyä, jumppaa, tanssia, uintia, kuntosalia, hiihtoa tai luistelua? Porvoon peruskoulu on kyllä mielenkiintoinen paikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vois vähän miettiä, miten saadaan lapset ja nuoret liikkumaan. Ei ainakaan näin. Testataan ja pisteytetään ja tulos on, että olet huonoimmalla tasolla taitoinesi. Tällainen tulos tulee alueellamme jopa 44% lapsista. OPH tätä testiä masinoi. Kuinkahan moni lapsi ja nuori on jo lannistettu tällä testillä? Meilläkin on aktiivisesti liikuntaa harrastava lapsi, harjoitukset 3 kertaa viikko ja on liikunnallinen muutenkin kaikin puolin. Pallonheitto meni poskelleen testissä, vaikka on siinä taitava, ei vain onnistunut siinä testitilanteessa ja kankea kun on luontojaan, niin on testin mukaan alimmalla tasolla liikunnallisesti. Vanhemmat sitten yrittävät selittää ja tsempata kotona näitä opetushallituksen lyttäämiä lapsia. Mikä pointti tässä on? Jos halutaan kerätä dataa, voi sen tehdä muutenkin, ei tarvitse masentaa lapsia ja testata neuroottisesti joka asiasta. Ymmärrys lapsista ja nuorista ja koulutustaso kaiken kaikkiaan on ophn ihmisillä alhainen. Se näkyy monessa muussakin asiassa, esim. uudistuksissa, että osaamista ja ymmärrystä tarvittaisiin lisää.
No kerropa sitten, mikä muu tapa mahdollistaisi vertailukelpoisen datan keräämisen vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Move! -testeistä saadaan esimerkiksi konkreettista dataa, että lasten kunto ja motoriikka on huonontunut erittäin dramaattisesti viime vuosikymmeninä ja toivottavasti siihen herätään myös poliittisesti ja aletaan tekemään konkreettisia toimenpiteitä tai terveydenhuoltojärjestelmämme romahtaa, kun nykynuoret ovat keski-ikäisiä.
Jos tämän tiedon kerääminen olisi vain liikunnanopettajien mutuilun varassa, se olisi paljon helpompi sivuuttaa.
Hienoa, että lapsesi liikkuu kolme kertaa viikossa. Tämä ei kuitenkaan ole ilmeisesti riittävästi tai ainakaan riittävän monipuolisesti, jos lapsesi on kokonaisvaltaisesti kaikista huonokuntoisimmassa joukossa. Vanhempien pitäisi lisäksi käsittää, että 3 kertaa viikossa treenit eivät ole lähellekään tarpeeksi liikuntaa kasvavalle lapselle. Ne luovat hyvän rungon sille, mutta riittävä liikunta vaatii lisäksi paljon omaehtoista liikkumista. Muista, että suositus on 3 tuntia päivässä. Tämä sisältää toki liikuntatunnit, välitunnit koulumatkat yms., mutta jos välkät menee kännykällä ja koulumatkat autossa, pitäisi iltaisin jaksaa puuhata jotain muutakin kuin pelata pleikkaa.
Jos lapsesi on huonokuntoisempi kuin luokkakaverinsa, syyllinen ei löydy opetushallituksesta vaan peilistäsi.
No en nyt olisi niin varma siitä vertailukelpoisesta datasta. Joissain kouluissa treenataan move-testiä varten ja toisissa kouluissa laitetaan kylmiltään tekemään niin, että oppilailla ei edes ole käsitystä mitä pitäisi tehdä. Oman lapsen kohdalla tulokset parani näiden kahden testin välillä ihan vaan sillä, että kasilla opettaja tajusi kertoa ja näyttää miten mikäkin testi suoritetaan. Aiempien surunaamojen sijaan olikin useampi hymynaama vaikka liikunnan harrastaminen oli vähentynyt edelliseen kertaan nähden.
Itse olin peruskoulun 80-90-luvulla ja kaikki mitattiin. Olin todella surkea lähes kaikessa ja nyt aikuisena minulta löytyikin lihassairaus mikä on ollut lapsesta asti, tosi kiva tunne kun on ruoskinut itseään läpi elämän kun ei vaan pysty eikä jaksa ja siihen on ollutkin hyvä syy..
Minä vihasin kouluaikana sitä, kun aina vaan pelattiin jääkiekkoa, sählyä tai jalkapalloa. Olisin halunnut vain hiihtää tai käydä kävelyllä eli olla yksin. Yläasteella vaan ei ollut kunnon säilytyspaikkaa suksille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On matemaattinen fakta, että AINA puolet on keskiarvoa huonompia. Toki testiä voitaisiin muokata niin, ettei verrata keskiarvoon vaan johonkin määriteltyyn minimiarvoon.
Koululiikunta pitäisi jakaa kahdeksi eri oppiaineeksi: urheilu ja liikunta. Näistä jokainen valitsisi toisen. Urheilussa olisi kovemmat tavoitteet ja kilpailua ja siitä saisi numeroarvosanan. Liikunnassa painottuisi mukavan oman lajin löytäminen ja perusmotoriikka, arvosteluna vain suoritusmerkintä. Kannatan tasokursseja myös matikkaan ja kieliin.
No itseasiassa ei. Testeissä käytetään normaalijakaumaa, jossa keskitasoon kuuluu valta osa ihmisistä. Pieni osa luokitellaan ka paremmaksi ja pieni osa huonommaksi. Googlaa normaalijakauma.
Niin, normaalijakaumassakin puolet on keskiarvoa parempia ja puolet huonompia. Kummallista kyllä.
Normaalijakauma kertoo vain jakauman muodon ja sen että sitä voi vertailla ja käyttää ennustamaan tietyillä ehdoilla sitä minkälaisia tuloksia joku esim. paras tai huonoin 10% saavuttaa.
Et puhu nyt keskiarvosta, vaan mediaanista. Mediaani on puolivälin arvo, puolet ovat huonompia ja puolet parempia. Keskiarvo taas voi luvuista riippuen sijoittua lähes mihin vain.
Esim lukujen 2, 4 ja 10 000 keskiarvo on 5003. Sitä huonompia on 67 % ja parempia 33 % noista luvuista. 4 on mediaani ja sitä parempia on 50% ja huonompia 50 %. Lisäksi ero mediaanin ja keskiarvon välillä on lähes 5000.
Alue: Aihe vapaa
Monelta ilmeisesti mennyt ohi mitä MOVE mittaukset ovat:
Move-mittausten tuloksia ei käytetä oppilaan arvioinnin perusteina.
Mittaristo on kehitetty ja luotettavuus varmistettu monien eri kokeilujen sekä esitutkimusten kautta. Osiot mittaavat oppilaan kestävyyttä, voimaa, nopeutta, liikkuvuutta, tasapainoa ja motorisia perustaitoja. Palautejärjestelmän avulla oppilas, hänen huoltajansa, terveydenhuollon ammattilaiset koulussa sekä opettajat saavat tietoa oppilaiden fyysisestä toimintakyvystä, sen yhteydestä koululaisen hyvinvointiin sekä siitä, miten fyysistä toimintakykyä voi edistää.