Joka päivä samat kotityöt

Sellasta se elämä on, ollut koko ihmiskunnan historian ajan.

Näyttäkää minulle yksikin mies, joka tekee näitä töitä esim 50 vuotta joka ikinen päivä?

Vierailija kirjoitti:

Näyttäkää minulle yksikin mies, joka tekee näitä töitä esim 50 vuotta joka ikinen päivä?

Ei ainakaan meillä tee. Kaikki nuo on aina minulla. No, pitää lähteä hakemaan puita liiteristä.

Vierailija kirjoitti:

Näyttäkää minulle yksikin mies, joka tekee näitä töitä esim 50 vuotta joka ikinen päivä?

Useampi mies varmaan tekee kuin nainen.

Me ollaan onnistuttu mieheni kanssa luomaan mukavan pieni arki, jossa kotityöt ei vie paljon aikaa. Pieni vuokra-asunto hyvällä sijainnilla ja pienellä tavaramäärällä on yksinkertaisen elämämme perusta. Ei lapsia, eikä lemmikkejä. Pyykit pestään kerran viikossa taloyhtiön isoilla koneilla ja samalla siivotaan asunto. Tiskit hoidetaan saman tien pois käsin tiskaamalla ruokailun päätteeksi. Helppoa ja yksinkertaista.

Joo kyllä sulla ammattivalittaja pitäisi olla enemmän aikaa tehdä tänne aloituksia.

Sehän on ihan valintakysymys. Minä en tee mitään noista päivittäin, en edes viikottain. 

Isoisäni: Sodassa taistellut (ja sieltä jalkavamman saanut), heräsi joka ikinen aamu klo 3-4, heitteli puita hellaan, kahvit tulelle (ei keitintä) siitä sitten ensin lunta luomaan pikku torpan pihalta ja tie auki ulkohuussiin, kaffetta termariin ja evästä reppuun, ja eiku pilkille päivän sapuskaa hakemaan. Palattua  heränneelle mammalle kala tiskiin ja soppaa odottelemaan. Päivän sanomia lukemaan. Soppaa suuhun ja pikku päikkäreille. Mamma leipoi leipää ja nisua sillä aikaa, jaksamisensa mukaan.

Kauppareissua suunnittelemaan, matkaa kaupoille n. 25 km. Ruokaa kaupasta, lääkkeitä apteekista, Kelakäynti jne. 

Kaikenlaista nikkarointia, huoltohommia, naapuriapua jne. Illalla saunan lämmitykseen, vesisaaveja täyttämään ja ehkä vielä luntakin luomaan. Puutakin pilkkomaan. Naapurin luvalla heidän metsistään sai karahkoita hakea. Niitä peräkärryyn nostelemaan, vanha mies.

Kesäaikaan oman kasvimaan ja marjapensaisen hoitoa, perunat, porkkanat jne. omasta maasta. Tuotteita torille melkein päivittäin myyntiin. Mansikoitakin tuli hyvinä kesinä reilusti. Satoa ei tule makoilemalla, töitä on tehtävä. Kalastusta, marjastusta ja sienestystä ohessa. Tässä nyt näin aluksi. Eli liki satavuotiaaksi, kuoli täysin terveenä miehenä nukkuen hiljaa pois. Ikinä, ei koskaan, valittanut yhtään mistään.

Vierailija kirjoitti:

Isoisäni: Sodassa taistellut (ja sieltä jalkavamman saanut), heräsi joka ikinen aamu klo 3-4, heitteli puita hellaan, kahvit tulelle (ei keitintä) siitä sitten ensin lunta luomaan pikku torpan pihalta ja tie auki ulkohuussiin, kaffetta termariin ja evästä reppuun, ja eiku pilkille päivän sapuskaa hakemaan. Palattua  heränneelle mammalle kala tiskiin ja soppaa odottelemaan. Päivän sanomia lukemaan. Soppaa suuhun ja pikku päikkäreille. Mamma leipoi leipää ja nisua sillä aikaa, jaksamisensa mukaan.

Kauppareissua suunnittelemaan, matkaa kaupoille n. 25 km. Ruokaa kaupasta, lääkkeitä apteekista, Kelakäynti jne. 

Kaikenlaista nikkarointia, huoltohommia, naapuriapua jne. Illalla saunan lämmitykseen, vesisaaveja täyttämään ja ehkä vielä luntakin luomaan. Puutakin pilkkomaan. Naapurin luvalla heidän metsistään sai karahkoita hakea. Niitä peräkärryyn nostelemaan, vanha mies.

Kesäaikaan oman kasvimaan ja marjapensaisen hoitoa, perunat, porkkanat jne. omasta maasta. Tuotteita torille melkein päivittäin myyntiin. Mansikoitakin tuli hyvinä kesinä reilusti. Satoa ei tule makoilemalla, töitä on tehtävä. Kalastusta, marjastusta ja sienestystä ohessa. Tässä nyt näin aluksi. Eli liki satavuotiaaksi, kuoli täysin terveenä miehenä nukkuen hiljaa pois. Ikinä, ei koskaan, valittanut yhtään mistään.

Meillä on vieläkin lämmitys tuollaista. Puuhellaan tulet, jos haluaa keittiön lämpöiseksi ja pönttöuuniin tulet että saa muun talon lämpöiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isoisäni: Sodassa taistellut (ja sieltä jalkavamman saanut), heräsi joka ikinen aamu klo 3-4, heitteli puita hellaan, kahvit tulelle (ei keitintä) siitä sitten ensin lunta luomaan pikku torpan pihalta ja tie auki ulkohuussiin, kaffetta termariin ja evästä reppuun, ja eiku pilkille päivän sapuskaa hakemaan. Palattua  heränneelle mammalle kala tiskiin ja soppaa odottelemaan. Päivän sanomia lukemaan. Soppaa suuhun ja pikku päikkäreille. Mamma leipoi leipää ja nisua sillä aikaa, jaksamisensa mukaan.

Kauppareissua suunnittelemaan, matkaa kaupoille n. 25 km. Ruokaa kaupasta, lääkkeitä apteekista, Kelakäynti jne. 

Kaikenlaista nikkarointia, huoltohommia, naapuriapua jne. Illalla saunan lämmitykseen, vesisaaveja täyttämään ja ehkä vielä luntakin luomaan. Puutakin pilkkomaan. Naapurin luvalla heidän metsistään sai karahkoita hakea. Niitä peräkärryyn nostelemaan, vanha mies.

Kesäaikaan oman kasvimaan ja marjapensaisen hoitoa, perunat, porkkanat jne. omasta maasta. Tuotteita torille melkein päivittäin myyntiin. Mansikoitakin tuli hyvinä kesinä reilusti. Satoa ei tule makoilemalla, töitä on tehtävä. Kalastusta, marjastusta ja sienestystä ohessa. Tässä nyt näin aluksi. Eli liki satavuotiaaksi, kuoli täysin terveenä miehenä nukkuen hiljaa pois. Ikinä, ei koskaan, valittanut yhtään mistään.

Meillä on vieläkin lämmitys tuollaista. Puuhellaan tulet, jos haluaa keittiön lämpöiseksi ja pönttöuuniin tulet että saa muun talon lämpöiseksi.

Hakkaatko itse halot, vai tilaatko polttopuut jostain? Eikö mitään mukavuuksia ole? Vesi kai tulee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isoisäni: Sodassa taistellut (ja sieltä jalkavamman saanut), heräsi joka ikinen aamu klo 3-4, heitteli puita hellaan, kahvit tulelle (ei keitintä) siitä sitten ensin lunta luomaan pikku torpan pihalta ja tie auki ulkohuussiin, kaffetta termariin ja evästä reppuun, ja eiku pilkille päivän sapuskaa hakemaan. Palattua  heränneelle mammalle kala tiskiin ja soppaa odottelemaan. Päivän sanomia lukemaan. Soppaa suuhun ja pikku päikkäreille. Mamma leipoi leipää ja nisua sillä aikaa, jaksamisensa mukaan.

Kauppareissua suunnittelemaan, matkaa kaupoille n. 25 km. Ruokaa kaupasta, lääkkeitä apteekista, Kelakäynti jne. 

Kaikenlaista nikkarointia, huoltohommia, naapuriapua jne. Illalla saunan lämmitykseen, vesisaaveja täyttämään ja ehkä vielä luntakin luomaan. Puutakin pilkkomaan. Naapurin luvalla heidän metsistään sai karahkoita hakea. Niitä peräkärryyn nostelemaan, vanha mies.

Kesäaikaan oman kasvimaan ja marjapensaisen hoitoa, perunat, porkkanat jne. omasta maasta. Tuotteita torille melkein päivittäin myyntiin. Mansikoitakin tuli hyvinä kesinä reilusti. Satoa ei tule makoilemalla, töitä on tehtävä. Kalastusta, marjastusta ja sienestystä ohessa. Tässä nyt näin aluksi. Eli liki satavuotiaaksi, kuoli täysin terveenä miehenä nukkuen hiljaa pois. Ikinä, ei koskaan, valittanut yhtään mistään.

Meillä on vieläkin lämmitys tuollaista. Puuhellaan tulet, jos haluaa keittiön lämpöiseksi ja pönttöuuniin tulet että saa muun talon lämpöiseksi.

Kuullostaapa mukavan maalaisromanttiselle.

Sinccis

Jos et jaksa tiskata joka päivä, niin hanki astianpesukone tai tiskaa vaikka joka toinen päivä vain.

Ruokaa voi tehdä isomman satsin kerralla ja syödä sitä sitten pari päivää, ja vain lämmittää se. Tai vaikka tilata valmista ruokaa kotiin toisinaan tai vaikka joka päivä, jos siltä tuntuu.

Ja talon lämmitys jos tuntuu raskaalta, niin ehkä kannattaa harkita muuttoa toisenlaiseen asuntoon, jota ei tarvitse erityisemmin lämmittää.

Elämä on valintoja täynnä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isoisäni: Sodassa taistellut (ja sieltä jalkavamman saanut), heräsi joka ikinen aamu klo 3-4, heitteli puita hellaan, kahvit tulelle (ei keitintä) siitä sitten ensin lunta luomaan pikku torpan pihalta ja tie auki ulkohuussiin, kaffetta termariin ja evästä reppuun, ja eiku pilkille päivän sapuskaa hakemaan. Palattua  heränneelle mammalle kala tiskiin ja soppaa odottelemaan. Päivän sanomia lukemaan. Soppaa suuhun ja pikku päikkäreille. Mamma leipoi leipää ja nisua sillä aikaa, jaksamisensa mukaan.

Kauppareissua suunnittelemaan, matkaa kaupoille n. 25 km. Ruokaa kaupasta, lääkkeitä apteekista, Kelakäynti jne. 

Kaikenlaista nikkarointia, huoltohommia, naapuriapua jne. Illalla saunan lämmitykseen, vesisaaveja täyttämään ja ehkä vielä luntakin luomaan. Puutakin pilkkomaan. Naapurin luvalla heidän metsistään sai karahkoita hakea. Niitä peräkärryyn nostelemaan, vanha mies.

Kesäaikaan oman kasvimaan ja marjapensaisen hoitoa, perunat, porkkanat jne. omasta maasta. Tuotteita torille melkein päivittäin myyntiin. Mansikoitakin tuli hyvinä kesinä reilusti. Satoa ei tule makoilemalla, töitä on tehtävä. Kalastusta, marjastusta ja sienestystä ohessa. Tässä nyt näin aluksi. Eli liki satavuotiaaksi, kuoli täysin terveenä miehenä nukkuen hiljaa pois. Ikinä, ei koskaan, valittanut yhtään mistään.

Meillä on vieläkin lämmitys tuollaista. Puuhellaan tulet, jos haluaa keittiön lämpöiseksi ja pönttöuuniin tulet että saa muun talon lämpöiseksi.

Hakkaatko itse halot, vai tilaatko polttopuut jostain? Eikö mitään mukavuuksia ole? Vesi kai tulee?

Tilattiin polttopuut, kuivaa koivuklapia. Vesi tulee ja menee ja on vessa, suihku ja puulämmitteinen sauna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isoisäni: Sodassa taistellut (ja sieltä jalkavamman saanut), heräsi joka ikinen aamu klo 3-4, heitteli puita hellaan, kahvit tulelle (ei keitintä) siitä sitten ensin lunta luomaan pikku torpan pihalta ja tie auki ulkohuussiin, kaffetta termariin ja evästä reppuun, ja eiku pilkille päivän sapuskaa hakemaan. Palattua  heränneelle mammalle kala tiskiin ja soppaa odottelemaan. Päivän sanomia lukemaan. Soppaa suuhun ja pikku päikkäreille. Mamma leipoi leipää ja nisua sillä aikaa, jaksamisensa mukaan.

Kauppareissua suunnittelemaan, matkaa kaupoille n. 25 km. Ruokaa kaupasta, lääkkeitä apteekista, Kelakäynti jne. 

Kaikenlaista nikkarointia, huoltohommia, naapuriapua jne. Illalla saunan lämmitykseen, vesisaaveja täyttämään ja ehkä vielä luntakin luomaan. Puutakin pilkkomaan. Naapurin luvalla heidän metsistään sai karahkoita hakea. Niitä peräkärryyn nostelemaan, vanha mies.

Kesäaikaan oman kasvimaan ja marjapensaisen hoitoa, perunat, porkkanat jne. omasta maasta. Tuotteita torille melkein päivittäin myyntiin. Mansikoitakin tuli hyvinä kesinä reilusti. Satoa ei tule makoilemalla, töitä on tehtävä. Kalastusta, marjastusta ja sienestystä ohessa. Tässä nyt näin aluksi. Eli liki satavuotiaaksi, kuoli täysin terveenä miehenä nukkuen hiljaa pois. Ikinä, ei koskaan, valittanut yhtään mistään.

Meillä on vieläkin lämmitys tuollaista. Puuhellaan tulet, jos haluaa keittiön lämpöiseksi ja pönttöuuniin tulet että saa muun talon lämpöiseksi.

Tunnelmallista ja kotoisaa, eikä tämä ole mitään veetuilua nyt. Onko tuo oma valinta?

Vierailija kirjoitti:

Jos et jaksa tiskata joka päivä, niin hanki astianpesukone tai tiskaa vaikka joka toinen päivä vain.

Ruokaa voi tehdä isomman satsin kerralla ja syödä sitä sitten pari päivää, ja vain lämmittää se. Tai vaikka tilata valmista ruokaa kotiin toisinaan tai vaikka joka päivä, jos siltä tuntuu.

Ja talon lämmitys jos tuntuu raskaalta, niin ehkä kannattaa harkita muuttoa toisenlaiseen asuntoon, jota ei tarvitse erityisemmin lämmittää.

Elämä on valintoja täynnä.

Tähän vanhaan taloon ei ilman suht isoa remppaa saa astianpesukonetta laitettua ja muu perhe tykkää asua näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isoisäni: Sodassa taistellut (ja sieltä jalkavamman saanut), heräsi joka ikinen aamu klo 3-4, heitteli puita hellaan, kahvit tulelle (ei keitintä) siitä sitten ensin lunta luomaan pikku torpan pihalta ja tie auki ulkohuussiin, kaffetta termariin ja evästä reppuun, ja eiku pilkille päivän sapuskaa hakemaan. Palattua  heränneelle mammalle kala tiskiin ja soppaa odottelemaan. Päivän sanomia lukemaan. Soppaa suuhun ja pikku päikkäreille. Mamma leipoi leipää ja nisua sillä aikaa, jaksamisensa mukaan.

Kauppareissua suunnittelemaan, matkaa kaupoille n. 25 km. Ruokaa kaupasta, lääkkeitä apteekista, Kelakäynti jne. 

Kaikenlaista nikkarointia, huoltohommia, naapuriapua jne. Illalla saunan lämmitykseen, vesisaaveja täyttämään ja ehkä vielä luntakin luomaan. Puutakin pilkkomaan. Naapurin luvalla heidän metsistään sai karahkoita hakea. Niitä peräkärryyn nostelemaan, vanha mies.

Kesäaikaan oman kasvimaan ja marjapensaisen hoitoa, perunat, porkkanat jne. omasta maasta. Tuotteita torille melkein päivittäin myyntiin. Mansikoitakin tuli hyvinä kesinä reilusti. Satoa ei tule makoilemalla, töitä on tehtävä. Kalastusta, marjastusta ja sienestystä ohessa. Tässä nyt näin aluksi. Eli liki satavuotiaaksi, kuoli täysin terveenä miehenä nukkuen hiljaa pois. Ikinä, ei koskaan, valittanut yhtään mistään.

Meillä on vieläkin lämmitys tuollaista. Puuhellaan tulet, jos haluaa keittiön lämpöiseksi ja pönttöuuniin tulet että saa muun talon lämpöiseksi.

Hakkaatko itse halot, vai tilaatko polttopuut jostain? Eikö mitään mukavuuksia ole? Vesi kai tulee?

Tilattiin polttopuut, kuivaa koivuklapia. Vesi tulee ja menee ja on vessa, suihku ja puulämmitteinen sauna.

Oon kade :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isoisäni: Sodassa taistellut (ja sieltä jalkavamman saanut), heräsi joka ikinen aamu klo 3-4, heitteli puita hellaan, kahvit tulelle (ei keitintä) siitä sitten ensin lunta luomaan pikku torpan pihalta ja tie auki ulkohuussiin, kaffetta termariin ja evästä reppuun, ja eiku pilkille päivän sapuskaa hakemaan. Palattua  heränneelle mammalle kala tiskiin ja soppaa odottelemaan. Päivän sanomia lukemaan. Soppaa suuhun ja pikku päikkäreille. Mamma leipoi leipää ja nisua sillä aikaa, jaksamisensa mukaan.

Kauppareissua suunnittelemaan, matkaa kaupoille n. 25 km. Ruokaa kaupasta, lääkkeitä apteekista, Kelakäynti jne. 

Kaikenlaista nikkarointia, huoltohommia, naapuriapua jne. Illalla saunan lämmitykseen, vesisaaveja täyttämään ja ehkä vielä luntakin luomaan. Puutakin pilkkomaan. Naapurin luvalla heidän metsistään sai karahkoita hakea. Niitä peräkärryyn nostelemaan, vanha mies.

Kesäaikaan oman kasvimaan ja marjapensaisen hoitoa, perunat, porkkanat jne. omasta maasta. Tuotteita torille melkein päivittäin myyntiin. Mansikoitakin tuli hyvinä kesinä reilusti. Satoa ei tule makoilemalla, töitä on tehtävä. Kalastusta, marjastusta ja sienestystä ohessa. Tässä nyt näin aluksi. Eli liki satavuotiaaksi, kuoli täysin terveenä miehenä nukkuen hiljaa pois. Ikinä, ei koskaan, valittanut yhtään mistään.

Meillä on vieläkin lämmitys tuollaista. Puuhellaan tulet, jos haluaa keittiön lämpöiseksi ja pönttöuuniin tulet että saa muun talon lämpöiseksi.

Tunnelmallista ja kotoisaa, eikä tämä ole mitään veetuilua nyt. Onko tuo oma valinta?

Miehen valinta.

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan onnistuttu mieheni kanssa luomaan mukavan pieni arki, jossa kotityöt ei vie paljon aikaa. Pieni vuokra-asunto hyvällä sijainnilla ja pienellä tavaramäärällä on yksinkertaisen elämämme perusta. Ei lapsia, eikä lemmikkejä. Pyykit pestään kerran viikossa taloyhtiön isoilla koneilla ja samalla siivotaan asunto. Tiskit hoidetaan saman tien pois käsin tiskaamalla ruokailun päätteeksi. Helppoa ja yksinkertaista.

Tervettä ja käytännöllistä arjen minimalismia. Ei stressiä, pintaliitoa, naapurin kyttäystä, kulutushysteriaa. Fiksua.

Jos kovin kyllästyttää, niin kannattaisiko harkita asumistavan laittamista uusikis? - Itse asun (yksin) tällä hetkellä keskuslämmitteisessä kerrostaloasunnossa, joka sopii tämän hetkiseen elämänilanteeseeni verraten hyvin. Ei kotini itsestään siivoudu ja tai tiskit puhdistu yksinään mutta aikaa riittää paljossa muuhunkin kuin vain nurkista kiinni pitämiseen, joka tai mikä olisi paljon suuremmassa roolissa, jos eläisi omaa taloa... 

Vierailija kirjoitti:

Jos kovin kyllästyttää, niin kannattaisiko harkita asumistavan laittamista uusikis? - Itse asun (yksin) tällä hetkellä keskuslämmitteisessä kerrostaloasunnossa, joka sopii tämän hetkiseen elämänilanteeseeni verraten hyvin. Ei kotini itsestään siivoudu ja tai tiskit puhdistu yksinään mutta aikaa riittää paljossa muuhunkin kuin vain nurkista kiinni pitämiseen, joka tai mikä olisi paljon suuremmassa roolissa, jos eläisi omaa taloa... 

Kun muu perhe haluaa asua näin, niin minkä sille voi?