Lue keskustelun säännöt.
"Riita" poikaystävän kanssa
28.10.2019 |
Emme asu yhdessä, olemme kolmatta vuotta yhdessä. Näämme 2-4 kertaa viikossa, jolloin yökyläillään.
Poikaystävällä ollut tapana koko seurustelumme ajan tehdä niin, että sanoo jonkun kellonajan, koska nähdään tai milloin tulee mun luokse.
Toistuvasti kuitenkin on nukkumassa, tai jämähtänyt ruudun ääreen ja kun soitan 0,5-3h siitä kun hän sanoi olevansa paikalla.
Tänään soitin 45 min myöhemmin ja huusin kun vastasi ja oli ollut nukkumassa. Tuntuu pahalta ja kaduttaa kun huusin, mutta tuntuupa pahalta myös tuo jatkuva myöhästely.
Tuntuu että olen kauhea valittaja-akka vaan kun tästä vedän herneet. Ei tunnu arvostavan meidän yhteisiä sopimuksia ollenkaan..:(
Kommentit (68)
Miten normaaleilla pariskunnilla onnistuu tämä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten normaaleilla pariskunnilla onnistuu tämä?
1) sovitaan aika
2) valmistautuvat lähtemään hyvissä ajoin ennen sovittua aikaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten normaaleilla pariskunnilla onnistuu tämä?
1) sovitaan aika
2) valmistautuvat lähtemään hyvissä ajoin ennen sovittua aikaa
🤯
Nään tässä kaksi vaihtoehtoa: et ole miehelle tarpeeksi tärkeä, kuten muut ovatkin hyvin sanoneet. Tai mies on masentunut tai voi muuten huonosti. Ei muuten ole mitään järkeä unohtua nukkumaan tai koneelle jumittamaan kun tyttöystävä odottaa. Joku vartin/puolen tunnin myöhästyminen jos ei ole sovittu mitään erityistä menee vielä hösläyksen piiriin, mutta sen yli on liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Nään tässä kaksi vaihtoehtoa: et ole miehelle tarpeeksi tärkeä, kuten muut ovatkin hyvin sanoneet. Tai mies on masentunut tai voi muuten huonosti. Ei muuten ole mitään järkeä unohtua nukkumaan tai koneelle jumittamaan kun tyttöystävä odottaa. Joku vartin/puolen tunnin myöhästyminen jos ei ole sovittu mitään erityistä menee vielä hösläyksen piiriin, mutta sen yli on liikaa.
Entä jos on aina vähintään tunti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan hän olla muuten mukava.
Onko jotenkin käynyt niin, että se tapaaminen ei enää tuo hänelle intoa, vaan väsähtää ja 'nukahtaa sohvalle'.
Silloin kannattaa antaa olla hänen rauhassa. Mutta sinulla täytyy olla oma elämä koko ajan varalla. Se raivoaminen tulee juuri siitä, että itse varaa kalenterista ja elämästä illan, mutta toinen varaa Netflixin.
Jos kaveria ei kuulu, lähdet kirjastoon tai alat jäljentämään kaavoja lattialla. Teet yhden hengen ruokia, tai tilaat Opera Speciali Largen, syöt slicen, mutta käärit loput pakkaseen joka siivun erikseen voipaperiin ja muovipussiin. Pizzapahvin heität tuulikaappiin.
Move on. Älä soita. Ei mitään yhteydenottoja. Joka ikinen viesti vie sinut entiselle huonoutta ylläpitävälle tasolle.
Minä tykkään olla kotona tekemättä mitään. Miten siinä osoitan, että tämä on minun aikaani, minun elämääni?
Vaikka siten, että et tee mitään erityisvalmisteluja yhteistä iltaa varten, vaan elät kuten eläisit ilman sovittuja kyläilyjä. Ostat herkkuja ja ruokaa vain itsellesi. Et laittaudu poikaystävää varten, vaan löhöät kotona pieruverkkareissa ja monta päivää vanhassa karvansängessä. Et siivoa poikaystävän vierailua varten, tai varaudu muutenkaan siihen millään tavalla. Jos hän kuitenkin juuri sillä kerralla suvaitseekin saapua, toteat (huom! Toteat, et pahoittele), että täällä nyt on sotkuista/jääkaappi tyhjillään/ rämemajava jalkojen välissä/ sarjamaraton käynnissä, kun ajattelit, että vietät kuitenkin illan yksinäsi.
Vierailija kirjoitti:
Nään tässä kaksi vaihtoehtoa: et ole miehelle tarpeeksi tärkeä, kuten muut ovatkin hyvin sanoneet. Tai mies on masentunut tai voi muuten huonosti. Ei muuten ole mitään järkeä unohtua nukkumaan tai koneelle jumittamaan kun tyttöystävä odottaa. Joku vartin/puolen tunnin myöhästyminen jos ei ole sovittu mitään erityistä menee vielä hösläyksen piiriin, mutta sen yli on liikaa.
Ja masentunut/huonosti voivat ei ansaitse rakkautta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nään tässä kaksi vaihtoehtoa: et ole miehelle tarpeeksi tärkeä, kuten muut ovatkin hyvin sanoneet. Tai mies on masentunut tai voi muuten huonosti. Ei muuten ole mitään järkeä unohtua nukkumaan tai koneelle jumittamaan kun tyttöystävä odottaa. Joku vartin/puolen tunnin myöhästyminen jos ei ole sovittu mitään erityistä menee vielä hösläyksen piiriin, mutta sen yli on liikaa.
Ja masentunut/huonosti voivat ei ansaitse rakkautta?
He voivat joutua ostamaan sitä ammattilaisilta. Mutta ammattilaiset, lääkäristä terapeuttiin ja prostituoituun, pitävät sovituista ajoista kiinni ja arvostavat aikaansa rahallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nään tässä kaksi vaihtoehtoa: et ole miehelle tarpeeksi tärkeä, kuten muut ovatkin hyvin sanoneet. Tai mies on masentunut tai voi muuten huonosti. Ei muuten ole mitään järkeä unohtua nukkumaan tai koneelle jumittamaan kun tyttöystävä odottaa. Joku vartin/puolen tunnin myöhästyminen jos ei ole sovittu mitään erityistä menee vielä hösläyksen piiriin, mutta sen yli on liikaa.
Ja masentunut/huonosti voivat ei ansaitse rakkautta?
He voivat joutua ostamaan sitä ammattilaisilta. Mutta ammattilaiset, lääkäristä terapeuttiin ja prostituoituun, pitävät sovituista ajoista kiinni ja arvostavat aikaansa rahallisesti.
Nyt meni yli hilseen??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nään tässä kaksi vaihtoehtoa: et ole miehelle tarpeeksi tärkeä, kuten muut ovatkin hyvin sanoneet. Tai mies on masentunut tai voi muuten huonosti. Ei muuten ole mitään järkeä unohtua nukkumaan tai koneelle jumittamaan kun tyttöystävä odottaa. Joku vartin/puolen tunnin myöhästyminen jos ei ole sovittu mitään erityistä menee vielä hösläyksen piiriin, mutta sen yli on liikaa.
Ja masentunut/huonosti voivat ei ansaitse rakkautta?
He voivat joutua ostamaan sitä ammattilaisilta. Mutta ammattilaiset, lääkäristä terapeuttiin ja prostituoituun, pitävät sovituista ajoista kiinni ja arvostavat aikaansa rahallisesti.
Nyt meni yli hilseen??
Sitä vaan että jokaisen pitäisi silti osata peruskäytöstavat ja kaikki suhteet on vaihtokauppaa. Missään ei ole pyyteetöntä rakkautta tarjolla kun sattuu huvittamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan hän olla muuten mukava.
Onko jotenkin käynyt niin, että se tapaaminen ei enää tuo hänelle intoa, vaan väsähtää ja 'nukahtaa sohvalle'.
Silloin kannattaa antaa olla hänen rauhassa. Mutta sinulla täytyy olla oma elämä koko ajan varalla. Se raivoaminen tulee juuri siitä, että itse varaa kalenterista ja elämästä illan, mutta toinen varaa Netflixin.
Jos kaveria ei kuulu, lähdet kirjastoon tai alat jäljentämään kaavoja lattialla. Teet yhden hengen ruokia, tai tilaat Opera Speciali Largen, syöt slicen, mutta käärit loput pakkaseen joka siivun erikseen voipaperiin ja muovipussiin. Pizzapahvin heität tuulikaappiin.
Move on. Älä soita. Ei mitään yhteydenottoja. Joka ikinen viesti vie sinut entiselle huonoutta ylläpitävälle tasolle.
Minä tykkään olla kotona tekemättä mitään. Miten siinä osoitan, että tämä on minun aikaani, minun elämääni?
Vaikka siten, että et tee mitään erityisvalmisteluja yhteistä iltaa varten, vaan elät kuten eläisit ilman sovittuja kyläilyjä. Ostat herkkuja ja ruokaa vain itsellesi. Et laittaudu poikaystävää varten, vaan löhöät kotona pieruverkkareissa ja monta päivää vanhassa karvansängessä. Et siivoa poikaystävän vierailua varten, tai varaudu muutenkaan siihen millään tavalla. Jos hän kuitenkin juuri sillä kerralla suvaitseekin saapua, toteat (huom! Toteat, et pahoittele), että täällä nyt on sotkuista/jääkaappi tyhjillään/ rämemajava jalkojen välissä/ sarjamaraton käynnissä, kun ajattelit, että vietät kuitenkin illan yksinäsi.
Ööö ja miksi mies sitten enää haluaisi tulla toiste?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikeastikin ihmiset heittäisi 3 vuoden suhteen menemään?
Miten niin 3 vuotta? Tuo suhdehan on voinut kestää vaikka viikon yli 2 vuotta. Jokatapauksesa liikaa aikaa tuhlattu jo moiseen moukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Voihan hän olla muuten mukava.
Onko jotenkin käynyt niin, että se tapaaminen ei enää tuo hänelle intoa, vaan väsähtää ja 'nukahtaa sohvalle'.
Silloin kannattaa antaa olla hänen rauhassa. Mutta sinulla täytyy olla oma elämä koko ajan varalla. Se raivoaminen tulee juuri siitä, että itse varaa kalenterista ja elämästä illan, mutta toinen varaa Netflixin.
Jos kaveria ei kuulu, lähdet kirjastoon tai alat jäljentämään kaavoja lattialla. Teet yhden hengen ruokia, tai tilaat Opera Speciali Largen, syöt slicen, mutta käärit loput pakkaseen joka siivun erikseen voipaperiin ja muovipussiin. Pizzapahvin heität tuulikaappiin.
Move on. Älä soita. Ei mitään yhteydenottoja. Joka ikinen viesti vie sinut entiselle huonoutta ylläpitävälle tasolle.
Yhden slicen? Miksei saman tien koko pizzaa! Hah. Yks säälittävä slice.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten normaaleilla pariskunnilla onnistuu tämä?
Jos et tiedä, ehkä ei kannata poistua mamman peräkammarista ollenkaan.
Suurin syy, miksi tuoreet parisuhteet kariutuvat, on se, että toinen osapuoli yrittää muuttaa toista mieleisekseen. Se vain ei onnistu, koska ihminen voi muuttaa vain omaa itseään.
Jos toinen on täsmällinen ja tarkka aikatauluista, ja haluaa tehdä asioita kellon mukaan, ja toinen taas vähän sinnepäin, niin voi olla vaikeaa. Kummankin on opittava joustamaan.
Löysin tällaisen: "San Diego State Universityssä tehdyn tutkimuksen mukaan myöhästelijät taas ovat aikatauluja noudattavia rennompia ja he sopeutuvat ympäristöönsä paremmin. He eivät myöskään ole yhtä itsepäisiä kuin ajoissa olijat. Myöhästelijä näkee helpommin suuria kokonaisuuksia, eikä stressaa pikkuasioista. Sen sijaan hän ei oikein osaa arvioida ajan kulkua.
Myöhästelytaipumuksesta on vaikea päästä eroon, koska taipumus johtuu luonteenpiirteistä ja on osa persoonallisuutta."
Vierailija kirjoitti:
Suurin syy, miksi tuoreet parisuhteet kariutuvat, on se, että toinen osapuoli yrittää muuttaa toista mieleisekseen. Se vain ei onnistu, koska ihminen voi muuttaa vain omaa itseään.
Jos toinen on täsmällinen ja tarkka aikatauluista, ja haluaa tehdä asioita kellon mukaan, ja toinen taas vähän sinnepäin, niin voi olla vaikeaa. Kummankin on opittava joustamaan.
Löysin tällaisen: "San Diego State Universityssä tehdyn tutkimuksen mukaan myöhästelijät taas ovat aikatauluja noudattavia rennompia ja he sopeutuvat ympäristöönsä paremmin. He eivät myöskään ole yhtä itsepäisiä kuin ajoissa olijat. Myöhästelijä näkee helpommin suuria kokonaisuuksia, eikä stressaa pikkuasioista. Sen sijaan hän ei oikein osaa arvioida ajan kulkua.Myöhästelytaipumuksesta on vaikea päästä eroon, koska taipumus johtuu luonteenpiirteistä ja on osa persoonallisuutta."
Pitääkö myöhästelijä sitten jättää?
Jossei tule ajallaan, älä soittele perään äläkä päästä sisään myöhässä. Sano sitten että olit nukkumassa tai lähdit bilettään kun ei näkynyt eikä kuulunut. Ei häntä selvästi kiinnosta.
Minä tulisin etuajassa!
T. Ki|ttimies
Kyllä on eri asia olla kotona olematta valmiudessa vastaanottamaan joku, vieläpä joku jolle haluaa tarjota laatuaikaa ja läsnäoloa ennen kuin väsymys iskee.