Lue keskustelun säännöt.
Miksi kaikilla työttömillä pitäisi olla kodin ulkopuolisia, sosiaalisia harrastuksia?
Työtön kuusikymppinen
27.10.2019 |
Esimerkkinä vapaaehtoistyö tai muu "yhteiskuntaa hyödyttävä" harrastus. Olen parhailaan kuntouttavassa työtoiminnassa, jossa pääpaino on työnhaun ja siihen liittyvien valmiuksien kehittäminen ja ajantasaistaminen. Kurssilla kuulin, että pitkiä työttömyysjaksoja voi "paikata" vapaaehtoistyöllä tai muulla sosiaalisella puuhastelulla, jolla "korvataan" työttömänä olo. Miksi? Jos harrastan asioita, jotka eivät ole luonteeltaan sosiaalisia ja joita voin tehdä omassa kotona kaikessa rauhassa (lukeminen, musiikin kuuntelu, elokuvat jne.), olenko yhteiskunnan silmissä jotenkin huonompi työtön? Jos voisin itse valita, en osallistuisi koskaan mihinkään TE-toimiston järjestämiin ns. aktivointitoimenpiteisiin, koska ne ovat viimekädessä nöyryyttäviä tilanteita. Joudun kuuntelemaan suojatyössä olevien, mistään mitään tajuamattomien ihmisten naiiveja neuvoja kuinka parantaa omia työllistymismahdollisuuksia, kuinka kehittää omaa elämänhallintaa ja muita älyttömyyksiä, joita he suustaan päästävät. Kurssin sisällöstä iso osa menee jonninjoutavaan puuhasteluun ja leikkimieliseen puuhailuun. Lisäksi kerta kerran jälkeen minua myös syyllistetään siitä, että olen työtön, vaikka sitä ei suoraan sanotakkaan. Koen olevani jokseenkin täydellisten typerysten armoilla. Muun muassa "henkilökohtainen valmentajani" yritti aluksi tehdä minua koskevia päätöksiä kysymättä minulta ensin, koska hänen mukaansa juuri ne toimenpiteet tarjoaisivat minulle parhainta mahdollista "apua" nykyisessä tilanteessa. Kun en suostunut hänen ehdotuksiinsa, hän alkoi anelemaan minulta suostumusta niihin.
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos työttömällä ei ole riittävästi harrastuksia se johtaa psyko-sosiaalisiin ongelmiin
näitä asiakkaita on paljon joiden kanssa sitten selvitellään ihan psykiatrin kanssa, että miksi ei ole harrastuksia ja usein taustalla on masennus
näkyään masennus on hoidettavissa lääkkeillä, eli se ei välttämättä johda ongelmiin
Miksi näitä lääkkeitä sitten syö lähes kaikki ja eivät parannu ikinä? Ovat kuin aivottomia zombeja, vai onko se tarkoituskin, eli pitää ihmiset kurissa lääkkeillä ja upottaa pas-kaan niin eivät itse sitä tajua?
on tieteellinen fakta että sähköshokkihoito on tehokkaampaa kuin pelkkä lääkehoito
sähköshokkihoito muokkaa aivojen synaptisia yhteyksiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska helposti syrjäytyy jos ei ole "tarvetta" mennä kodin ulkopuolelle. Jos sinäkään et kävisi noissa kuntouttavissa niin todennnäköisesti viettäisit kaiken aikasi kotona lukiessa tai katsoessa elokuvia. Sitten kun olet tottunut siihen elämään niin siitä on vaikeampi ponkaista takaisin työelämään.
Miksi minun pitäisi työttömänä lähteä yhtään mihinkään kotoani? Työnhaku hoituu nykyisin netissä ja puhelimitse, näin on minulle kerrottu. Olen luonteeltani introvertti, minulle riittää oma ja perheeni seura. Työt hoidan silloin kun niitä saan, sillä tavoin kun työnantaja toivoo ne hoidettavan, ja työajan päättyessä palaan kotiini perheeni pariin. Näin olen elänyt elämäni tähänkin asti.
Miksi siis juurikin työttömänä minun pitäisi alkaa hyppiä toreilla ja turuilla sosiaalistumassa, taustani huomioon ottaen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska helposti syrjäytyy jos ei ole "tarvetta" mennä kodin ulkopuolelle. Jos sinäkään et kävisi noissa kuntouttavissa niin todennnäköisesti viettäisit kaiken aikasi kotona lukiessa tai katsoessa elokuvia. Sitten kun olet tottunut siihen elämään niin siitä on vaikeampi ponkaista takaisin työelämään.
Miksi minun pitäisi työttömänä lähteä yhtään mihinkään kotoani? Työnhaku hoituu nykyisin netissä ja puhelimitse, näin on minulle kerrottu. Olen luonteeltani introvertti, minulle riittää oma ja perheeni seura. Työt hoidan silloin kun niitä saan, sillä tavoin kun työnantaja toivoo ne hoidettavan, ja työajan päättyessä palaan kotiini perheeni pariin. Näin olen elänyt elämäni tähänkin asti.
Miksi siis juurikin työttömänä minun pitäisi alkaa hyppiä toreilla ja turuilla sosiaalistumassa, taustani huomioon ottaen?
on tutkittu tosiasia että vähäinen liikunta, harrastukset ja vähäiset sosiaaliset suhteet ovat yhteydessä mielenterveydellisiin ongelmiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska helposti syrjäytyy jos ei ole "tarvetta" mennä kodin ulkopuolelle. Jos sinäkään et kävisi noissa kuntouttavissa niin todennnäköisesti viettäisit kaiken aikasi kotona lukiessa tai katsoessa elokuvia. Sitten kun olet tottunut siihen elämään niin siitä on vaikeampi ponkaista takaisin työelämään.
Miksi minun pitäisi työttömänä lähteä yhtään mihinkään kotoani? Työnhaku hoituu nykyisin netissä ja puhelimitse, näin on minulle kerrottu. Olen luonteeltani introvertti, minulle riittää oma ja perheeni seura. Työt hoidan silloin kun niitä saan, sillä tavoin kun työnantaja toivoo ne hoidettavan, ja työajan päättyessä palaan kotiini perheeni pariin. Näin olen elänyt elämäni tähänkin asti.
Miksi siis juurikin työttömänä minun pitäisi alkaa hyppiä toreilla ja turuilla sosiaalistumassa, taustani huomioon ottaen?
on tutkittu tosiasia että vähäinen liikunta, harrastukset ja vähäiset sosiaaliset suhteet ovat yhteydessä mielenterveydellisiin ongelmiin.
Eli koska en ole koko ajan menossa, ja minulla ei ole 500+ "ystävää facessa, ja koska minua kiinnostaa enempi pöytälaatikkokirjoittaminen ja elokuvien katselu kuin tilkkutäkin kokoaminen kuuden muun mummelin kanssa kansanopiston kursseilla, minulla on ongelmia mielenterveyteni kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska helposti syrjäytyy jos ei ole "tarvetta" mennä kodin ulkopuolelle. Jos sinäkään et kävisi noissa kuntouttavissa niin todennnäköisesti viettäisit kaiken aikasi kotona lukiessa tai katsoessa elokuvia. Sitten kun olet tottunut siihen elämään niin siitä on vaikeampi ponkaista takaisin työelämään.
Miksi minun pitäisi työttömänä lähteä yhtään mihinkään kotoani? Työnhaku hoituu nykyisin netissä ja puhelimitse, näin on minulle kerrottu. Olen luonteeltani introvertti, minulle riittää oma ja perheeni seura. Työt hoidan silloin kun niitä saan, sillä tavoin kun työnantaja toivoo ne hoidettavan, ja työajan päättyessä palaan kotiini perheeni pariin. Näin olen elänyt elämäni tähänkin asti.
Miksi siis juurikin työttömänä minun pitäisi alkaa hyppiä toreilla ja turuilla sosiaalistumassa, taustani huomioon ottaen?
on tutkittu tosiasia että vähäinen liikunta, harrastukset ja vähäiset sosiaaliset suhteet ovat yhteydessä mielenterveydellisiin ongelmiin.
Sitten on olemassa ihmistyyppi joille sosiaaliset suhteet on vain rasite ja mielenterveysongelmien syy. Jos ihminen on introvertti niin se viihtyy omissa pienissä piireissään ja hän ei ole syrjäytynyt. Syrjäytyminen on tila joka tuottaa henkilölle tuskaa. Se että vapaaehtoisesti ei ole kiinnostunut sosiaalistumaan ei ole syrjäytymistä. Moni ihminen nauttii saadessaan olla yksin.
Itse olen melko syrjäytynyt ihminen, mutta en silti koe, että minun tilanteeni paranisi missään "pakollisessa sosiaalisessa ryhmässä" vaan kyllä se on paljon kiinni niistä ihmisistä. Olen ollut kiusattu ja jäänyt jo senkin takia porukoista pois. Osaan kyllä tavallaan puhua muille ja pidän seurasta jonkin verran, mutta enää en meinaa uskaltaa tutustua ja jotenkin pidän muut etäällä. Yksinäinen välillä olen, mutta mikä tahansa ryhmä ei sitä poista. Joskus käy silti tuuri pääsee mukavaan ryhmään. Yksikin oli sellainen, että ihmisille annan pelkkää plussaa ja oikeasti se on ollut ainoa paikka mihin oli mukava mennä sen peruskoulun ja myöhempienkin opintojen jälkeen. Silloin näki sen, että muut oikeasti välittivät minusta ja tervehtivät sekä oli mukavaa mennä sinne aamuisin. Olen kiitollinen vieläkin niille ihmisille, kun sillon oikeasti ajattelin, että en olekaan niin kamala ihminen vaan olinkin heidän mielestään mukavaa seuraa. Se on harvinainen kokemus minulle kaikkien ikävyyksien jälkeen. Usko ihmisiin palautui edes vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta, tässä kuntouttamisessa hämmästyttää että miten ja minkä mekanismin mukaan se muka kuntouttaa ja ketä, muutakin kuin kunnan taloutta. Mielenterveysongelmista kärsivät tarvitsevat kuntoutumiseen terapiaa ja päihdeongelmista kärsivät päihdevieroitusta. Näissä kuntouttavissa ei kuntoudu kukaan, ainakin jos tarkoitetaan terveyden, jaksamisen ja toimintakyvyn parantumista.
Vierailija kirjoitti:
Eli koska en ole koko ajan menossa, ja minulla ei ole 500+ "ystävää facessa, ja koska minua kiinnostaa enempi pöytälaatikkokirjoittaminen ja elokuvien katselu kuin tilkkutäkin kokoaminen kuuden muun mummelin kanssa kansanopiston kursseilla, minulla on ongelmia mielenterveyteni kanssa?
Et voi käyttää facebookia todisteena sosiaalisuudestasi koska monilla nettiriippuvaisilla on näitä virtuaaliystäviä jotka eivät kuitenkaan ole todellisia elämän tukipilareita. face ei kelpaa todisteeksi
ja miksi vätäydyt pois ompelikursseilta joissa tapaisit oikeita ihmisiä oikeiden harrastusten parissa
nettiriippuvuus on sairaus ja sinulla on sen oireet olemassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli koska en ole koko ajan menossa, ja minulla ei ole 500+ "ystävää facessa, ja koska minua kiinnostaa enempi pöytälaatikkokirjoittaminen ja elokuvien katselu kuin tilkkutäkin kokoaminen kuuden muun mummelin kanssa kansanopiston kursseilla, minulla on ongelmia mielenterveyteni kanssa?
Et voi käyttää facebookia todisteena sosiaalisuudestasi koska monilla nettiriippuvaisilla on näitä virtuaaliystäviä jotka eivät kuitenkaan ole todellisia elämän tukipilareita. face ei kelpaa todisteeksi
ja miksi vätäydyt pois ompelikursseilta joissa tapaisit oikeita ihmisiä oikeiden harrastusten parissa
nettiriippuvuus on sairaus ja sinulla on sen oireet olemassa
Sulla on pieniä ongelmia luetun ymmärtämisessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska helposti syrjäytyy jos ei ole "tarvetta" mennä kodin ulkopuolelle. Jos sinäkään et kävisi noissa kuntouttavissa niin todennnäköisesti viettäisit kaiken aikasi kotona lukiessa tai katsoessa elokuvia. Sitten kun olet tottunut siihen elämään niin siitä on vaikeampi ponkaista takaisin työelämään.
Miksi minun pitäisi työttömänä lähteä yhtään mihinkään kotoani? Työnhaku hoituu nykyisin netissä ja puhelimitse, näin on minulle kerrottu. Olen luonteeltani introvertti, minulle riittää oma ja perheeni seura. Työt hoidan silloin kun niitä saan, sillä tavoin kun työnantaja toivoo ne hoidettavan, ja työajan päättyessä palaan kotiini perheeni pariin. Näin olen elänyt elämäni tähänkin asti.
Miksi siis juurikin työttömänä minun pitäisi alkaa hyppiä toreilla ja turuilla sosiaalistumassa, taustani huomioon ottaen?
on tutkittu tosiasia että vähäinen liikunta, harrastukset ja vähäiset sosiaaliset suhteet ovat yhteydessä mielenterveydellisiin ongelmiin.
Ööö, harrastan liikuntaa päivittäin, juuri siksi koska se pitää pääni edes jotenkin kasassa. Sosiaalisissa suhteissa minulle on tärkeintä laatu ei määrä. Toisen ihmisen seura voi olla ihmiselle joko terapeuttista tai traumatisoida, naurettavaa väittää että mikä tahansa yhteisö on hyväksi ihmiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sosiaaliset taidot eivät ruostu mitenkään käytön puutteessa. Niitä joko on tai ei, ihan sama oletko ihmisten kanssa tekemisissä.
Itse jouduin masennusjakson jälkeen työkkärin kurssille, jossa oli narkkareita, alkoholisteja, pitkäaikaistyöttömiä ja muita ongelmaisia tyyppejä, ainoana naisena miesten joukkoon, tekemään puutöitä. Ei varsinaisesti kohottanut mielialaa. No, vaikka työkkärin mielestä olin toivoton tapaus, niin tästä kyykytyksestä huolimatta nousin takaisin työelämään.
Eli kuntouttava vaan pahensi masennustasi eli toimi vastoin tarkoitustaan eli huononsi jaksamistani ja toimintakykyäsi. Juuri tämä. Pystyit kuitenkin pusertamaan itsesi tuolta takaisin elämään. Kaikki ei pysty.
Vierailija kirjoitti:
Sinun ongelma on älykkyys ja sellaisille ihmisille nämä kuntouttavat hommelit ei ole tehty. Suomeen rantautui jossain vaiheessa pakkososiaalistava kulttuuri jossa jokin höyrypää keksi että muiden ihmisten, siis kenen tahansa päihdeongelmaisenkin vatipään seura ,on hyväksi. Näinhän se ei ole kellekään normaalille ihmiselle, vaan päinvastoin saat elämääsi ihmisiä joiden seuraa ei kukaan kaipaa eikä tarvitse. Mentaalisen puolen suhteen nämä tuttavuudet on henkisesti kuluttavia ja ne jos mikä ajaa terveenkin persoonan lopullisesti työkyvyttömäksi näiden kuntouttavien jaksojen aikana. Jokaista työtöntä tulisi kohdella yksilönä, mutta valitettavasti näin ei ole.
Pitää nyt taas muistaa, että kuntouttava työtoiminta ja työkokeilu ovat eri asioita. Kuntouttavaan ei pitäisi "älykkään" ihmisen joutua pelkästään työttömyyden vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun ongelma on älykkyys ja sellaisille ihmisille nämä kuntouttavat hommelit ei ole tehty. Suomeen rantautui jossain vaiheessa pakkososiaalistava kulttuuri jossa jokin höyrypää keksi että muiden ihmisten, siis kenen tahansa päihdeongelmaisenkin vatipään seura ,on hyväksi. Näinhän se ei ole kellekään normaalille ihmiselle, vaan päinvastoin saat elämääsi ihmisiä joiden seuraa ei kukaan kaipaa eikä tarvitse. Mentaalisen puolen suhteen nämä tuttavuudet on henkisesti kuluttavia ja ne jos mikä ajaa terveenkin persoonan lopullisesti työkyvyttömäksi näiden kuntouttavien jaksojen aikana. Jokaista työtöntä tulisi kohdella yksilönä, mutta valitettavasti näin ei ole.
Pitää nyt taas muistaa, että kuntouttava työtoiminta ja työkokeilu ovat eri asioita. Kuntouttavaan ei pitäisi "älykkään" ihmisen joutua pelkästään työttömyyden vuoksi.
Nimenomaan ei pitäisi joutua. Muutamat kunnat käyttävät kuntouttavaa työtoimintaa kikkakuutosena sakkomaksujen välttelyssä. Sen sijaan että kunta joutuisi maksumieheksi kun siellä on pitkäaikaistyötön, kunta pääseekin saamapuolelle kun on "työllistänyt" tämän pitkäaikaistyöttömän kuntouttavaan työtoimintaan.
Vierailija kirjoitti:
Sinun ongelma on älykkyys ja sellaisille ihmisille nämä kuntouttavat hommelit ei ole tehty. Suomeen rantautui jossain vaiheessa pakkososiaalistava kulttuuri jossa jokin höyrypää keksi että muiden ihmisten, siis kenen tahansa päihdeongelmaisenkin vatipään seura ,on hyväksi. Näinhän se ei ole kellekään normaalille ihmiselle, vaan päinvastoin saat elämääsi ihmisiä joiden seuraa ei kukaan kaipaa eikä tarvitse. Mentaalisen puolen suhteen nämä tuttavuudet on henkisesti kuluttavia ja ne jos mikä ajaa terveenkin persoonan lopullisesti työkyvyttömäksi näiden kuntouttavien jaksojen aikana. Jokaista työtöntä tulisi kohdella yksilönä, mutta valitettavasti näin ei ole.
Vain av:llä erakkoluonnetta, heikkoja sosiaalisia taitoja ja suoranaista ihmisvihaa pidetään älykkyytenä....
Noin se ei kyllä todellisuudessa ole. Älykäs ihminen osaa valikoida seuraansa, löytää mielenkiintoa kanssaihmisistään, eikä kuvittele olevansa muita parempi Übermensch.
Toistan. Sosiaalisia harrastuksia olisi hyvä olla, mutta TOTTA KAI jokainen luonteensa mukaisesti toimii tuossakin asiassa. Kyse ei ole pakosta, vaan suosituksesta, jota jokainen TIETENKIN SOVELTAA oman halunsa mukaan.
Sosiaalisista harrastuksista on USEIMMILLE ihmisille hyötyä, koska silloin ei erakoidu kotiinsa, ala arastella vähitellen muita ihmisiä (tai kuvittele tuon siteraamani kommentin tavoin muita vatipäiksi vain siksi, ettei ymmärrä muita ihmisiä).
Meneekö jo jakeluun, vai alkaako ap taas jänkätä, että kun hän introvertti sitä ja tätä ja tuota? Ole introvertti ihan halusi mukaan, älä puhu kenellekään, epäilemättä siitä ilahtuvat kaikki.
2
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska helposti syrjäytyy jos ei ole "tarvetta" mennä kodin ulkopuolelle. Jos sinäkään et kävisi noissa kuntouttavissa niin todennnäköisesti viettäisit kaiken aikasi kotona lukiessa tai katsoessa elokuvia. Sitten kun olet tottunut siihen elämään niin siitä on vaikeampi ponkaista takaisin työelämään.
Miksi minun pitäisi työttömänä lähteä yhtään mihinkään kotoani? Työnhaku hoituu nykyisin netissä ja puhelimitse, näin on minulle kerrottu. Olen luonteeltani introvertti, minulle riittää oma ja perheeni seura. Työt hoidan silloin kun niitä saan, sillä tavoin kun työnantaja toivoo ne hoidettavan, ja työajan päättyessä palaan kotiini perheeni pariin. Näin olen elänyt elämäni tähänkin asti.
Miksi siis juurikin työttömänä minun pitäisi alkaa hyppiä toreilla ja turuilla sosiaalistumassa, taustani huomioon ottaen?
on tutkittu tosiasia että vähäinen liikunta, harrastukset ja vähäiset sosiaaliset suhteet ovat yhteydessä mielenterveydellisiin ongelmiin.
Ööö, harrastan liikuntaa päivittäin, juuri siksi koska se pitää pääni edes jotenkin kasassa. Sosiaalisissa suhteissa minulle on tärkeintä laatu ei määrä. Toisen ihmisen seura voi olla ihmiselle joko terapeuttista tai traumatisoida, naurettavaa väittää että mikä tahansa yhteisö on hyväksi ihmiselle.
Ööö ihan vaan itsellesi, kukaan ei ole tässä ketjussa väittänyt, että mikä tahansa seura on ihmiselle hyväksi. Totta kai sen seuransa voi valita itse. Joku opiskelee kieliä tai käy avoimessa yliopistossa, joku harrastaa vesivärimaalausta kuvataidekoulussa, joku pelaa tennisseurassa, joku käy lenkittämässä vanhuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska helposti syrjäytyy jos ei ole "tarvetta" mennä kodin ulkopuolelle. Jos sinäkään et kävisi noissa kuntouttavissa niin todennnäköisesti viettäisit kaiken aikasi kotona lukiessa tai katsoessa elokuvia. Sitten kun olet tottunut siihen elämään niin siitä on vaikeampi ponkaista takaisin työelämään.
Miksi minun pitäisi työttömänä lähteä yhtään mihinkään kotoani? Työnhaku hoituu nykyisin netissä ja puhelimitse, näin on minulle kerrottu. Olen luonteeltani introvertti, minulle riittää oma ja perheeni seura. Työt hoidan silloin kun niitä saan, sillä tavoin kun työnantaja toivoo ne hoidettavan, ja työajan päättyessä palaan kotiini perheeni pariin. Näin olen elänyt elämäni tähänkin asti.
Miksi siis juurikin työttömänä minun pitäisi alkaa hyppiä toreilla ja turuilla sosiaalistumassa, taustani huomioon ottaen?
on tutkittu tosiasia että vähäinen liikunta, harrastukset ja vähäiset sosiaaliset suhteet ovat yhteydessä mielenterveydellisiin ongelmiin.
Eli koska en ole koko ajan menossa, ja minulla ei ole 500+ "ystävää facessa, ja koska minua kiinnostaa enempi pöytälaatikkokirjoittaminen ja elokuvien katselu kuin tilkkutäkin kokoaminen kuuden muun mummelin kanssa kansanopiston kursseilla, minulla on ongelmia mielenterveyteni kanssa?
Juuri sinustahan kaikessa onkin kyse. Et selvästi ymmärrä tilastollisten kausaliteettirn ja yksilöiden välistä eroa. Kehu nyt vielä vähän lisää itseäsi älykkääksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun ongelma on älykkyys ja sellaisille ihmisille nämä kuntouttavat hommelit ei ole tehty. Suomeen rantautui jossain vaiheessa pakkososiaalistava kulttuuri jossa jokin höyrypää keksi että muiden ihmisten, siis kenen tahansa päihdeongelmaisenkin vatipään seura ,on hyväksi. Näinhän se ei ole kellekään normaalille ihmiselle, vaan päinvastoin saat elämääsi ihmisiä joiden seuraa ei kukaan kaipaa eikä tarvitse. Mentaalisen puolen suhteen nämä tuttavuudet on henkisesti kuluttavia ja ne jos mikä ajaa terveenkin persoonan lopullisesti työkyvyttömäksi näiden kuntouttavien jaksojen aikana. Jokaista työtöntä tulisi kohdella yksilönä, mutta valitettavasti näin ei ole.
Vain av:llä erakkoluonnetta, heikkoja sosiaalisia taitoja ja suoranaista ihmisvihaa pidetään älykkyytenä....
Noin se ei kyllä todellisuudessa ole. Älykäs ihminen osaa valikoida seuraansa, löytää mielenkiintoa kanssaihmisistään, eikä kuvittele olevansa muita parempi Übermensch.
Toistan. Sosiaalisia harrastuksia olisi hyvä olla, mutta TOTTA KAI jokainen luonteensa mukaisesti toimii tuossakin asiassa. Kyse ei ole pakosta, vaan suosituksesta, jota jokainen TIETENKIN SOVELTAA oman halunsa mukaan.
Sosiaalisista harrastuksista on USEIMMILLE ihmisille hyötyä, koska silloin ei erakoidu kotiinsa, ala arastella vähitellen muita ihmisiä (tai kuvittele tuon siteraamani kommentin tavoin muita vatipäiksi vain siksi, ettei ymmärrä muita ihmisiä).
Meneekö jo jakeluun, vai alkaako ap taas jänkätä, että kun hän introvertti sitä ja tätä ja tuota? Ole introvertti ihan halusi mukaan, älä puhu kenellekään, epäilemättä siitä ilahtuvat kaikki.
2
En ole ap, mutta olen introvertti. Ei tarkoita sitä että kuvittelisin olevani parempi kuin muut, tai että olen täysin sosiaalisesti kyvytön olmi kiven alla. Tarkoittaa, että tulen toimeen ihmisten kanssa niin kauan kuin se on pakollista, muutoin viihdyn hyvin itsekseni. Minulle ei siis ole mitään varsinaista hyötyä siitä, että istuksin jossain käsipäivää-kursseilla jaarittelemassa niitä näitä itselleni tuntemattomien työttömien kanssa. Minulle on hyödyllisempää pysytellä kotona harrastuksieni parissa ja pitää yhteydet auki potentiaalisiin työnantajiin puhelimitse/netissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska helposti syrjäytyy jos ei ole "tarvetta" mennä kodin ulkopuolelle. Jos sinäkään et kävisi noissa kuntouttavissa niin todennnäköisesti viettäisit kaiken aikasi kotona lukiessa tai katsoessa elokuvia. Sitten kun olet tottunut siihen elämään niin siitä on vaikeampi ponkaista takaisin työelämään.
Miksi minun pitäisi työttömänä lähteä yhtään mihinkään kotoani? Työnhaku hoituu nykyisin netissä ja puhelimitse, näin on minulle kerrottu. Olen luonteeltani introvertti, minulle riittää oma ja perheeni seura. Työt hoidan silloin kun niitä saan, sillä tavoin kun työnantaja toivoo ne hoidettavan, ja työajan päättyessä palaan kotiini perheeni pariin. Näin olen elänyt elämäni tähänkin asti.
Miksi siis juurikin työttömänä minun pitäisi alkaa hyppiä toreilla ja turuilla sosiaalistumassa, taustani huomioon ottaen?
on tutkittu tosiasia että vähäinen liikunta, harrastukset ja vähäiset sosiaaliset suhteet ovat yhteydessä mielenterveydellisiin ongelmiin.
Eli koska en ole koko ajan menossa, ja minulla ei ole 500+ "ystävää facessa, ja koska minua kiinnostaa enempi pöytälaatikkokirjoittaminen ja elokuvien katselu kuin tilkkutäkin kokoaminen kuuden muun mummelin kanssa kansanopiston kursseilla, minulla on ongelmia mielenterveyteni kanssa?
Juuri sinustahan kaikessa onkin kyse. Et selvästi ymmärrä tilastollisten kausaliteettirn ja yksilöiden välistä eroa. Kehu nyt vielä vähän lisää itseäsi älykkääksi.
En ole missään vaiheessa kehunut olevani älykäs. Taidat sekoittaa minut ketjun aloittajaan.
Mihin perustat väitteesi. Siis väitteen, että ihminen syrjäytyy, jos ei ole tarvetta mennä kodin ulkopuolelle. Jos rehellisesti mietit asiaa, niin et mihinkään, vaan olet kuullut sen jonkin "asiantuntijan" suusta valtamediassa ja nyt toistelet tätä käsitystä täällä absoluuttisena totuutena. Entä oletko koskaan kuullut, että yksinkin elävän ihmisen on käytävä muutamia kertoja viikossa ruokakaupassa, joskus jopa lääkärissä tai jonkun viranomaisen luona?