Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen äimistinyt, miksi jotkut alkavat puhua päälle omia juttujaan
27.10.2019 |
Muutamia kertoja on käynyt niin, että kesken oman puheenvuoroni keskustelukumppani alkaa yhtäkkiä puhua täysin eri asiasta päälle. Jotenkin ymmärrän vielä anteeksi pyytämisen keskeyttämisestä, tai jos joku yllättävä tilanne sattuu ja sitä kommentoi, mutta tämä uusi tuttavani alkaa puhua vain nii kuin ei olisi kuullutkaan mistä puhun. Miten toimisitte tässä tilanteessa, nyt jäin sanattomaksi ihmetyksestä. En vain voi ymmärtää miksi joku toimii näin. En selitä asioitani edes mitenkään pitkästi, ja se ei ole mahdollista ettei toinen olisi kuullut että puhun.
Kommentit (22)
Hän pitää omaa tarinaansa mielenkiintoisempana kuin sinun tarinaasi.
Joko hänelle ei ole opetettu kotona tapoja tai hänellä on jokin psyykkinen sairaus. Kolmantena vaihtoehtona on tyhmyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen myös miettinyt, onko se ajattelemattomuutta, keskittymisvaikuksia, tyhmyyttä vai mitä? Vai ehkä sittenkin jonkinlaista lyttäämistä alaspäin, halua tehdä toisen sanominen mitättömäksi. Halveksia toista ja hänen sanomisiaan tyyliin sun mielipiteillä ei ole arvoa. En tiedä mitä se on, mutta todella ala-arvoista ja säälittävää käytöstä. Jos johtuu jonkinlaisesta vammasta, sen toki ymmärrän. Ap
Vierailija kirjoitti:
Hän pitää omaa tarinaansa mielenkiintoisempana kuin sinun tarinaasi.
Joko hänelle ei ole opetettu kotona tapoja tai hänellä on jokin psyykkinen sairaus. Kolmantena vaihtoehtona on tyhmyys.
Voisiko olla joku nokkimisjärjestys? Yrittää osoittaa olevansa vahvempi.
Ite oon tollanen kuulemma, ja tykkään jos muutki on eli mulle tapa on ns normaali. Mut pystyn jotenkuten ymmärtää muitakin ja mulla ainaki eniten kyse just keskittymisen haasteista. Eli pitkästyn helposti ja monesti haluan asiat heti tässä ja nyt. Esim tykkää vaihtaa kokemuksia ja kertoa heti, että miten asia itselläni menee. Ja tykkään myös jos toinen kertoo vaikka mun tarinan päälle, että miten asia hänellä menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhtä ärsyttäviä ovat ihmiset jotka arvailevat toisen kertomuksen loppua, ikäänkuin eivät millään malttaisi kuunnella loppuun.
Itselläkin vastaavia kokemuksia, erään harrastuksen parisss tämmöinen henkilö. Äänekäs, mielipiteensä esiintuova ja monessa mukana, mutta tämä piirre saa välillä miettimään onko tyypillä ollut joku aivoinfarkti, mikä sotkee sosiaalista kanssakäymistä. Itse tämmöisenä arempana en ole vaan jotenkin osannut sanoa tälle torvelle asiasta, vielä. Ja kun usein tilanteessa o useampi mukana, eipä ole muutkaan. Puhutaan porukalla aiheests x, vuorollaan kukin. Näen silmäkulmastani että tämä henkilö alkaakin tyyliin selata puhelintaan (häviääkö tällä keskittymiskyky/keskustelun seuraaminen, jos ei itse ole äänessä?)
. selaa hetken ja löytyää itseään kiinnostavan asian, ja alkaa tästä vaan puhua (YLEENSÄ VOLYYMILLA) ihan kuin muut olisivat olleet hiljaa ja odottaneet tätä :D "TÄÄLLÄ PUHUTAAN SIITÄ KONKURSSIIN MENNEESTÄ FIRMASTA KYLLÄ MEKIN PAAVON KANSSA SIELLÄ KÄYTIIN SYÖMÄSSÄ JA KYLLÄ OLI KOVIA PERUNOITA BLAA BLAA"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhtä ärsyttäviä ovat ihmiset jotka arvailevat toisen kertomuksen loppua, ikäänkuin eivät millään malttaisi kuunnella loppuun.
Niin ovat, vaikka mä en edes kerro mitään tarinoita, vaan ihan normaalia keskustelua.
Minä olen tällaisen ihmisen kanssa naimisissa. Häntä voi nimittää ajattelemattomaksi tai että hänellä on jokin tarkkaavaisuushäiriö tms.,mutta rasittavaa se on.
Hänen pitää olla aina äänessä ja keskustelun keskipiste. Autossa pystyy puhumaan yksinään satoja kilometrejä. Jos yritän sanoa jotain, puhuu päälle ja keskeyttää.
Seurassa vastaa puolestani,jos joku esittää kysymyksen minulle.
Lasten kanssa en voi keskustella edes viereisessä huoneessa,koska mies huutelee omat kommenttinsa viereisestä huoneesta ja lopulta alkaa selostaa omaa asiaansa.
Jos lapsi kysyy,äiti, tiedätkö, mikä on emoji. Mies alkaa selittää, mikä on emoji. Vaikka lapsi kysyi minulta. Ja tärinän ottaen mies ei edes vastaa lapsen kysymykseen, tietääkö äiti. Mutta pääasia täyttyy eli kunhan mies saa olla ja pääsé ääneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse on vain puhetyylistä, turha ottaa henkilökohtaisesti. Samat ihmiset myös yrittävät täydentää lauseitasi, eikö?
Tai vaihtoehtoisesti, jos kaikki tekevät tätä sinulle, niin luultavasti puhetyylisi on hidas ja jaaritteleva, jolloin ihmiset vain yrittävät päästä käsitellystä asiasta jo eteenpäin seuraavaan asiaan.
Meitä on erilaisia ihmisiä erilaisine puhetyyleineen.
Vierailija kirjoitti:
Olen myös miettinyt, onko se ajattelemattomuutta, keskittymisvaikuksia, tyhmyyttä vai mitä? Vai ehkä sittenkin jonkinlaista lyttäämistä alaspäin, halua tehdä toisen sanominen mitättömäksi. Halveksia toista ja hänen sanomisiaan tyyliin sun mielipiteillä ei ole arvoa. En tiedä mitä se on, mutta todella ala-arvoista ja säälittävää käytöstä. Jos johtuu jonkinlaisesta vammasta, sen toki ymmärrän. Ap
Ihan vääriä päätelmiä, se on vain tapa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
OLETTEKO MUUTEN KÄYNEET MUIKKUVERKOILLA?
Ahhahha, hyvä tuo puhelimenselausesimerkki, kiitos... 😁 Näen hänet edessäni. 😊
.Ihmiset on kyllä erilaisia ja monet tosi ppuheliaat sortuvat tuohon keskeyttämiseen myös.
Puheliaisuuttaan siis.
No sitten tää, ettei yhtään jaksa kuunnella toisia, eristäytyy puhelimelle ei liity puheliaisuuteen.
Ja joillain ehkä yksinäisyys, avautumisen tarve niin suuri. Voi jonain kertana kokeilla vain olla hänen ehdoillaan, ja loppuuko ripuli ollenkaan.
Itellä yksi kaveri, jonka kanssa aina molemmilla paaaaljon asiaa, jos ei hetkeen nähty. Sitten suorastaan huudetaan toistemme päälle hetki, (eikä juuri haittaa edes) kunnes rauhoittuu ja vuorotellen selostus alkaa.
Mutta tää vaan yhden hlö n kanssa, ollaan molemmat puheliasta lajia.
kunnes tilanne rauhoittuu siis, en tarkoittanut häntä haukkua!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhtä ärsyttäviä ovat ihmiset jotka arvailevat toisen kertomuksen loppua, ikäänkuin eivät millään malttaisi kuunnella loppuun.
Niin ovat, vaikka mä en edes kerro mitään tarinoita, vaan ihan normaalia keskustelua.
Mitä on ”normaali keskustelu”? Mikset kerro koskaan tarinoita?
Lähipiirissä on tällainen. Saattaa yhdellä lauseella kysyä (ei minulta) mitä kuuluu? Mutta ei jää oikein kuuntelemaan vastausta vaan alkaa hölöttää taukoamatta omia asioitaan jollei sitten mökötä jolloin ei puhu yhtään mitään ja pilaa koko porukan tunnelman.
Hän on kerrassaan mahdoton. Saattaa vaipua "transsinomaiseen" tilaan jossa laskee äänentasoa normaalista kovasta vähän hiljaisempaan ja höpöttää kuin nauhalta omia juttujaan.
Joo on todettu mt-ongelma mutta on kuitenkin töissäkäyvä ihminen. Yleensä hän on siis remsakka, kovaääninen ja vähän moukkamainen.
Kaikkein ärsyttävimpiä ihmisiä on ne jotka joka väliin kysyy: Voisinko minä nyt puhua, saanko puheenvuoron? Aaaargh! Sanoisivat vaan sen asiansa!
Töissä on tällainen ihminen ja joka jumalan palaverissä tää yksi vaatii muita hiljenemään. Kaikki muut osaavat normaalin puhetavan, jossa jatketaan sujuvasti siitä mihin toinen lopettaa. Tai jopa ennen kuin toinen lopettaa, jos haluaa puoltaa tai vastustaa voimakkaasti sanojan viestiä.
Alue: Aihe vapaa
Minulla on juuri tällainen sukulainen. Hän on serkkuni. Hän saattaa kysyä jotain, ja vastaukseni aikana alkaa puhua päälle ihan toisesta asiasta. Tämä tapahtuu joka kerran kun hänen kanssaan on tekemisissä. Hän on muutenkin kovaääninen ja luonteeltaan hieman röyhkeä, ajattelematon, tahditon. Valitettavasti. Välillä ihan ok, mut paljon on kipeitä muistoja armottomuudestaan.