Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Haluaisin äidiksi, mutta opinnot kesken, taloustilanne huono ym. Ja ikää jo 36. Eli taitaa jäädä lapsi saamatta.
27.10.2019 |
Olen yrittänyt miettiä miten voisi yhdistää asiat ja miettinyt asioita yötä myöten, mutta en ole löytänyt asiaan mitään mielekästä ratkaisua.
Opintoni kestävät vielä kolme vuotta ja niiden päätteeksi on puolen vuoden harjoittelu. Jos saisin lapsen kesken opintojen, en tiedä miten selviäisin ja jaksaisin. Opintoni ovat vaativat ja paljon läsnäoloa.
Taloustilanteeni ei ole kummoinen, opiskelen aikuiskoulutustuella vielä vuoden ja sitten pitää keksiä jotain muuta. Ehkä työmarkkinatuki. Opintojen ohessa teen vähän töitä, lähinnä viikonloppuiltaisin. Lapsi veisi minut myös syvemmälle köyhyyteen mitä todennäköisemmin.
Ajatus kymmensenttisten laskemisesta ja uupumistasoisesta väsymyksestä sekä oman elämän ja kovalla työllä hankitun ammatin/uran menetyksestä pelottaa. Haluaisin saada yhden lapsen, mutta en tiedä jaksanko sitä taakkaa, mitä se toisi mukanaan. Saisinko töitä enää vastavalmistuneena pikkulapsen äitinä, ilman työkokemusta. Ja ikäni puolesta (täytin tänään 36) ei ole mahdollista odotella valmistumista ja aseman vakiintumista.
Ja tokihan mulla on mies, joka olisi mukana varmasti täysillä ja on työelämässä, mutta oma asemani ja jaksamiseni huolettaa siitä huolimatta. Olen pohtinut paljon, olisiko lapsen saaminen sen arvoista. En ole ikinä halunnut lapsia mitenkään älyttömästi, päin vastoin. Parin viime vuoden aikana kuitenkin olen alkanut ajatella, että ehkä kuitenkin.
Onko muita vastaavissa tilanteissa olleita?
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Ohis, kuinka monta kertaa yössä pitää herätä vaikkapa 1-vuotiaan lapsen kanssa, tai 2-vuotiaan? Miten väsyneitä ovat 1-2 (3?) vuotiaan lapsen vanhemmat keskimäärin? Jaksaako ihmiset opiskella samalla täysipäiväisesti jos on kroonisessa univajeessa?
Keskimäärin lapsi herää 0-20 kertaa ja vanhemmat saavat nukuttua yössä 2-12h. Ole hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohis, kuinka monta kertaa yössä pitää herätä vaikkapa 1-vuotiaan lapsen kanssa, tai 2-vuotiaan? Miten väsyneitä ovat 1-2 (3?) vuotiaan lapsen vanhemmat keskimäärin? Jaksaako ihmiset opiskella samalla täysipäiväisesti jos on kroonisessa univajeessa?
Keskimäärin lapsi herää 0-20 kertaa ja vanhemmat saavat nukuttua yössä 2-12h. Ole hyvä.
Niin, kyllähän Mungoannakin aikoo opiskella täyspäiväisesti alle 1 v lapsen kanssa, mutta toki hänellä on hoitajia joka sormelle.
En ymmärrä tätä ajattelua, että pitäisi olla kaikki valmiina lapselle. Täydellistä ajoitusta ei ole eikä tule.
Naisella ei vaan ole aikaa odotella loputtomiin. Eli oikeasti pohdintaa, mitä sinä haluat. Jos lapsen, niin nuo muut ovat sivuseikkoja. Jos epäröit niin ehkä et pohjimmiltasi halua lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohis, kuinka monta kertaa yössä pitää herätä vaikkapa 1-vuotiaan lapsen kanssa, tai 2-vuotiaan? Miten väsyneitä ovat 1-2 (3?) vuotiaan lapsen vanhemmat keskimäärin? Jaksaako ihmiset opiskella samalla täysipäiväisesti jos on kroonisessa univajeessa?
Keskimäärin lapsi herää 0-20 kertaa ja vanhemmat saavat nukuttua yössä 2-12h. Ole hyvä.
Mietin vain että itse en jaksaisi opiskella umpiväsyneenä, joten jos lapsi on valvottava, pitää opiskeluista ehkä lykätä se kaksikin vuotta, mutta onko se sitten välttämättä ongelma. Työllistymiseen tuskin vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä ajattelua, että pitäisi olla kaikki valmiina lapselle. Täydellistä ajoitusta ei ole eikä tule.
Naisella ei vaan ole aikaa odotella loputtomiin. Eli oikeasti pohdintaa, mitä sinä haluat. Jos lapsen, niin nuo muut ovat sivuseikkoja. Jos epäröit niin ehkä et pohjimmiltasi halua lasta.
Mä en ehkä ihan ymmärrä tuota joko-tai-ajattelua lapsen haluamisen suhteen. Että jos oikeasti sen haluat, kaikki muut asiat elämässä ovat sivuseikkoja. Ja jos mietit niitä muitakin asioita elämässäsi, epäröit miten lapsi siihen sopisi, et oikeasti varmaan haluakaan lasta.
Mielekäs elämä kun kuitenkin koostuu niin monesta osa-alueesta. Pelkkä vanhemmuus ei voi tehdä elämästä hyvää. Mä en tiedä kuin yhden ihmisen, jolle lapsensaanti on ollut tärkein asia elämässä, ja jonka rinnalla kaikki muu on sivuseikkoja. Suurin osa on joutunut oikeasti pohtimaan asioita, että miten käy muun elämän, työn ym. jos tulee lapsi. Lapsensaanti on ollut yksi tärkeä asia muiden tärkeiden asioiden joukossa. Vanhemmuuden ajoitusta ja kannattavuutta muun elään suhteen on jouduttu pohtimaan. Silti he ovat oikeasti halunneet lapsia. Muutama tuttava on sanonut, että jos tilanne olisi ollut huonompi, ei olisi ollut järkeä hankkia lasta, vaikka halusivatkin.
Kokonaisuus ratkaisee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heippa aloittaja. Opiskelujen ja vauvan yhdistäminen onnistuu hyvin ja on lakisääteisesti tuettu. Esim omat opiskelut ja vauvat (kuten kaikkien tuttujenkin) yhdistyvät näin:
Tullaan raskaaksi esim loppusyksystä. Äitiysloma alkaa kesällä. Äitiyslomalta saa hyvin rahaa ekat 4kk. Äitiyslomalle jäädään noin kuukausi ennen lapsen syntymää.
Lapsen kanssa ollaan kotona vanhempainpäivärahan turvin (parempi kuin opintotuki) siihen asti kun lapsi on 9kk. Tässä esimerkissä siinä kohtaa olisi kevät. Tähän asti on ollut lakisääteistä luvallista poissaoloa. Opintoihin ei tarvitse palata tuossa keväällä esim 1kk ajaksi, vaan ihan saat pitää sitä lakisääteistä poissaoloa sen lukukauden loppuun. Sitten hoidat lastasi kotona kesän, sitten lapsi onkin jo reilu 1v syksyllä. Lapsi voi mennä hoitoon tai isä voi pitää omia vanhemmuusrahalomia tässä kohtaa vielä jonkun aikaa.
Tästä eteenpäin saat lapsilisää 100€/kk, opintotuen määrä nousee, jos teillä on pienet tulot niin tuet voi nousta. Päiväkotimaksujen kanssa kyllä pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Heippa aloittaja. Opiskelujen ja vauvan yhdistäminen onnistuu hyvin ja on lakisääteisesti tuettu. Esim omat opiskelut ja vauvat (kuten kaikkien tuttujenkin) yhdistyvät näin:
Tullaan raskaaksi esim loppusyksystä. Äitiysloma alkaa kesällä. Äitiyslomalta saa hyvin rahaa ekat 4kk. Äitiyslomalle jäädään noin kuukausi ennen lapsen syntymää.
Lapsen kanssa ollaan kotona vanhempainpäivärahan turvin (parempi kuin opintotuki) siihen asti kun lapsi on 9kk. Tässä esimerkissä siinä kohtaa olisi kevät. Tähän asti on ollut lakisääteistä luvallista poissaoloa. Opintoihin ei tarvitse palata tuossa keväällä esim 1kk ajaksi, vaan ihan saat pitää sitä lakisääteistä poissaoloa sen lukukauden loppuun. Sitten hoidat lastasi kotona kesän, sitten lapsi onkin jo reilu 1v syksyllä. Lapsi voi mennä hoitoon tai isä voi pitää omia vanhemmuusrahalomia tässä kohtaa vielä jonkun aikaa.
Tästä eteenpäin saat lapsilisää 100€/kk, opintotuen määrä nousee, jos teillä on pienet tulot niin tuet voi nousta. Päiväkotimaksujen kanssa kyllä pärjää.
Paitsi että ap opiskeli aikuiskoulutustuella, joka on lähtökohtaisesti aika paljon enemmän rahaa kuin opintotuki ja äitiyspäiväraha. Ja tuet tuskin nousevat jos miehen palkka hyvä/ok. Ymmärsin että vain ap on köyhä tässä.
Ja miksei isä voisi tulla vastaan ja hoitaa lasta jo aiemmin kuin vasta lapsen ollessa päälle 1v? Silloin nainen pääsisi jouhevammin ja aiemmin takaisin opintojen pariin. Miksi tämä vaihtoehto aina jää vähemmälle huomiolle? Onhan se miehenkin lapsi. Aina nainen on se, joka joustaa ja venyy ja kituuttaa omalla kustannuksellaan. Siihen pitäisi tulla muutos, molemmat vanhemmat pitäisi velvoittaa lapsenhoitoon ja joustamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heippa aloittaja. Opiskelujen ja vauvan yhdistäminen onnistuu hyvin ja on lakisääteisesti tuettu. Esim omat opiskelut ja vauvat (kuten kaikkien tuttujenkin) yhdistyvät näin:
Tullaan raskaaksi esim loppusyksystä. Äitiysloma alkaa kesällä. Äitiyslomalta saa hyvin rahaa ekat 4kk. Äitiyslomalle jäädään noin kuukausi ennen lapsen syntymää.
Lapsen kanssa ollaan kotona vanhempainpäivärahan turvin (parempi kuin opintotuki) siihen asti kun lapsi on 9kk. Tässä esimerkissä siinä kohtaa olisi kevät. Tähän asti on ollut lakisääteistä luvallista poissaoloa. Opintoihin ei tarvitse palata tuossa keväällä esim 1kk ajaksi, vaan ihan saat pitää sitä lakisääteistä poissaoloa sen lukukauden loppuun. Sitten hoidat lastasi kotona kesän, sitten lapsi onkin jo reilu 1v syksyllä. Lapsi voi mennä hoitoon tai isä voi pitää omia vanhemmuusrahalomia tässä kohtaa vielä jonkun aikaa.
Tästä eteenpäin saat lapsilisää 100€/kk, opintotuen määrä nousee, jos teillä on pienet tulot niin tuet voi nousta. Päiväkotimaksujen kanssa kyllä pärjää.
Paitsi että ap opiskeli aikuiskoulutustuella, joka on lähtökohtaisesti aika paljon enemmän rahaa kuin opintotuki ja äitiyspäiväraha. Ja tuet tuskin nousevat jos miehen palkka hyvä/ok. Ymmärsin että vain ap on köyhä tässä.
Ja miksei isä voisi tulla vastaan ja hoitaa lasta jo aiemmin kuin vasta lapsen ollessa päälle 1v? Silloin nainen pääsisi jouhevammin ja aiemmin takaisin opintojen pariin. Miksi tämä vaihtoehto aina jää vähemmälle huomiolle? Onhan se miehenkin lapsi. Aina nainen on se, joka joustaa ja venyy ja kituuttaa omalla kustannuksellaan. Siihen pitäisi tulla muutos, molemmat vanhemmat pitäisi velvoittaa lapsenhoitoon ja joustamiseen.
Ainakin omassa tuttavapiirissä kaikki naiset ovat halunneet jatkaa siihen 9kk ikään asti kotona, useat myös imettää vielä paljonkin tuolloin. Kerroin vain omasta kokemuksesta. Totta kai lapsi voi jäädä isän hoitoon esim 3kk iässä. Äidin on oltava se noin 3kk syntymän jälkeen kotona, ja siitä eteenpäin saa jakaa miten haluaa.
Alue: Aihe vapaa
Ohis, kuinka monta kertaa yössä pitää herätä vaikkapa 1-vuotiaan lapsen kanssa, tai 2-vuotiaan? Miten väsyneitä ovat 1-2 (3?) vuotiaan lapsen vanhemmat keskimäärin? Jaksaako ihmiset opiskella samalla täysipäiväisesti jos on kroonisessa univajeessa?