Kuukautissuojan pakkauksesta poistetaan naissymbolit

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On hälyyttävää jos pikkutyttö kokee sekoavansa ilman penistä. Sellainen tarvitsee vahvasti kaikkea muuta kuin penistä. Psykoterapiasta voisi aloittaa.

Kävin 10 vuotta. Ei auttanut. Prosessi auttoi.

Ei sinua tietenkään mikään ole auttanut, koska elät transkuplassa, olet kokoajan ajatellut vain yhtä asiaa ja jumittunut siihen, kaikenlisäksi pyörinyt samanmielisten hörhöjen kanssa, joko netissä tai livenä.

Kukaan ei ole vaivautunut herättämään sinua harhoistasi, päinvastoin niitä on pönkitetty.

Olisi kiva kuulla, miten ihminen alkaa noin paljon häpeämään itseään, että haluaa tuhota ruumiinsa ja tekeytyä toiseksi?

Kyseistä kuplaa ei ollut 80-luvulla. Miksi muuten transnaiset häpeävät miehuuttaan?

Onneksi ei. 

Harmi, ettei, en olisi tuhlannut satoja tuhansia markkoja vuodeosastolla vaan olisin saanut apua enkä olisi masentunut ja tuhlannut vuosia syrjäytyneenä työttömänä.

Niinpä. Koko elämä pyörinyt kehovihan ympärillä niin että mitään muuta ei ole pystynyt tekemään eikä näkemään. Käyty mielisairaaloissa ja syöty lääkkeitä vuosikymmeniä, istuttu terapiassa miettimässä mikä minua vaivaa kun aina on paha olla eikä se mene ikinä pois. Työkyky meni lopullisesti kun sitä ikinä ei ollutkaan. Lopun ikää varmaan kantaa traumaa siitä, että syntyi kehovammaisena ilman omaa sukupuolta pakotettuna olemaan joku muu kuin on ja esiintymään jonain muuna kuin on.

Siis miten "esiintymään jonain muuna kuin on"? Kai sinä voit olla ihan mitä haluat, vaikka housuissa olisi mitä. Miksi pitää erityisesti esittää naista ja mitä se edes tarkoittaa?

Tuon selittäminen on kuin yrittäisi selittää lukion matematiikkaa 7-vuotiaalle. 7-vuotiaalla, joka kuvittelee olevansa yläpuolellasi ja tietävänsä jo kaiken.

Kun sitä ei ole itse kokenut, sitä ei voi ymmärtää. Mä ymmärrän kyllä sua, olet todennäköisesti melko androgyyni lesbo, muttet välttämättä. Sitä kokee, ettei sukupuoli tunnu miltään eikä vaikuta mihinkään. Nyt, elettyäni vuosia miehenä se tuntuu mustakin siltä. Jos en olis elänyt elämäni alkua väärässä kropassa, luulisin itsekin, ettei sukupuolella ole väliä ja voihan sitä nyt tehdä mitä vaan sukupuolesta riippumatta (niin kuin sukupuolessa olis kyse jostain ihmeen "tekemisestä").

Olisi muuten mielenkiintoista kuulla, miksi alapeukuttajat alapeukuttaa täysin asiallisia kirjoituksia.

Kun nyt nähtäisiin edes se, että yrittäisit selittää, mutta ei. Edelleen pelkkää "sinä olet vamraan androgyyni lesbo, olet 7-vuotiaan älykkyystasolla oleva idi**tti". Todella hedelmällinen keskustelu juu. 

Sukuelimet ovat sinun housuissasi, se näkyy tosi harvoille. Ulkoiselta olemukseltasi voit olla ihan mitä tahansa. Seksuaaliset mieltymyksesi saavat olla mitä tahansa. Sosiaalisissa piireissä ja luonteeltasi voit olla mitä tahansa. Mihin siis tarvitaan sukupuolen korjausta ja miten se muuttaa elämisesi sellaiseksi, ettei tarvitse esittää jotain, mitä et ole? Millä osa-alueilla tämä näkyy arjessa? 

No jos olisin ollut sellainen, että minut oltaisiin tulkittu mieheksi ilman hormonihoitoja ja rintojen poistoa, ehkä en olisi tarvinnutkaan. Mutta olin aivan naisen näköinen ja kuuloinen. Toisaalta töissä olisi ollut vaikeaa, kun henkilötunnus viimeistään olisi outannut ja olisi pitänyt mennä naisten pukuhuoneeseen, vaikka olisikin vaihtanut johonkin kompromissi-neutraaliin nimeen.

Voitko vielä täsmentää, millä tavalla tämä tulkinta mieheksi tai naiseksi vaikutti elämääsi käytännössä? Eri pukuhuone ei nyt oikein kuulosta tarpeeksi hyvältä syyltä, samanlaisia kopperoitahan ne on eikä niistä tarvitse kenenkään olla toiselle sukupuolelle kateellinen. Jos sosiaalisesti käyttäydyt enemmän maskuliinisesti ja valitset vaatetuksessasi miesmäisemmän linjan, mitä väliä sillä on, jos kaikki kuitenkin näkevät, että olet nainen? 

Jos ajatellaan, että sinulla on vaikka työkaveristasi tietynlainen vaikutelma. Hän on oikein mukava ja älykäs ihminen ja oletat, että hänellä on ollut elämässään hyvä perhe ja hän on menestynyt koulussa. Sitten sinulle paljastuukin, että todellisuudessa hän on kasvanut narkomaanivanhempien perheessä ja jäänyt monta kertaa luokalleen. Mitä sinun ja hänen välisessä suhteessa tapahtuu ja miten se vaikuttaa tämän henkilön elämään? 

En ajattelisi mitään, toki yllättyisin, jos älykäs olisi jäänyt useita kertoja luokalle. Varmaan hänen pisteensä nousisivat silmissäni, jos saisin hänen eläneen epätavallisen rankan lapsuuden ja silti selvinneen.

Ei pukuhuoneella muuten olisi väliä, mutta se paljastaa muille sukupuolen. Kevyt läppä miestyökavereiden välillä vai bondaavat naistyökaverit.

Ilmeisesti sitten käyttäydyit hyvin naisellisesti, jos kokemuksesi on tuollainen.

Itse olen umpihetero luomunainen, vieläpä hyvin naisellinen vartaloltani, eikä yksikään naispuolinen työkaveri ole yrittänyt bondata ja miespuolisten työkavereiden kanssa läppä lentää ja saan kuulla olevani "hyvä jätkä".

Minulla toki on Asperger. Ja jännä miten meidän assinaisten kohdalla on pystytty todistamaan että meillä on maskuliinisemmat aivot kuin nenttinaisilla, mutta transmiesten kohdalla se ei onnistu? Jännä myös, miten nämä maskuliiniset aivoni eivät tee minulle mitenkään mahdottomaksi hyväksyä naisenruumistani ja nauttia siitä.

Transnaisille (eli siis miehille) pitäisi antaa hoidoksi enemmän testosteronia ja transmiehille (eli naisille) estrogeeniä. On selvää, että tuo kokemus väärästä sukupuolesta johtuu liian vähäisestä määrästä primääristä sukupuolihormonia.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut aina mielestäni suvaitsevainen ihminen. Olen jopa ihan oikeasti yrittämällä yrittänyt ymmärtää transsukupuolisia, lukenut monta sivua kokemuksia transsukupuolisena elämisestä ja faktoja transsukupuolisuudesta yms., mutta en vain tajua.

Lähes aina näissä tarinoissa ja kokemuksissa transsukupuolisuudesta on kerrottu, kuinka lapsena jo samaistui vastakkaiseen sukupuoleen ja innostui vastakkaisen sukupuolen vaatteista, tyypillisistä leikeistä ja käyttäytymisestä. Samaan aikaan nämä ihmiset kuitenkin sanoivat, että sukupuoliroolien pitäisi kadota kokonaan ja käyttäytyminen, ulkonäkö yms. ei määritä sukupuolta.

Tässä tulee se ristiriita. Jos kerran sukupuoliroolit pitäisi kadottaa ja esim. maskuliininen käyttäytyminen ei tee sinusta miestä, miksi käytätte näitä samoja juttuja perusteena omalle transsukupuolisuudellenne? "Olen mies, koska pikkutyttönä minulla oli vain poikia kavereina ja leikin pikkuautoilla ja nykyäänkin viihdyn vain miesten seurassa ja käytän miesten vaatteita." Eivätkö nuo kaikki asiat ole vain seurausta sukupuolirooleista? Ei se ole mikään fakta, että miehet käyttävät miesten vaatteita ja naiset naisten, tai että miehet ja naiset käyttäytyvät tietyllä tavalla.

Toisena perusteena on käytetty ahdistusta omasta ulkonäöstä. Kuinka niin oma pippeli tai tissit ahdistivat ja he vihasivat ulkonäköään. Joo, minäkin olen vihannut ulkonäköäni ihan teinistä asti. Olen vihannut pituuttani, nenääni ja kroppaani. Minua on ahdistanut nämä asiat niin paljon, että iltaisin itkin itseni uneen, koska olen niin ruma ja halusin näyttää joltain muulta. Minusta olisi voinut tulla vaikka itsetuhoinen ja syömishäiriöinen, jos olisin vihannut ulkonäköäni yhtään enempää.

Millaisia neuvoja kaltaisilleni annettaisiin? "Mene terapiaan, opi hyväksymään itsesi sellaisena kuin olet, et nyt vain voi muuttaa noita asioita." Ja jos kuitenkin päätyisin leikkelemään itseäni saadakseni ulkonäköni paremmaksi, olisin maksanut leikkaukset ihan omasta pussistani. Millä tavalla ahdistus alapäästä tai tisseistä on millään muotoa eri asia? Miksi valtio maksaa heidän leikkauksensa, mutta minun ei?

Jos joku oikeasti osaisi selittää nämä asiat niin, että niissä olisi järkeä, voisin ryhtyä vaikka heti kannattamaan transsukupuolisuutta. Mutta en vain voi ymmärtää, ja siksi en kannata.

N25

Juuri näin. Täsmälleen näitä asioita minä olen yrittänyt tässä ketjussa kysyä, mutta sain vain vastaukseksi "ei cis-nainen voi ymmärtää, taidat olla lesbo, taidat olla itsesikieltäjä, naiset ovat tyhmiä" jne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On hälyyttävää jos pikkutyttö kokee sekoavansa ilman penistä. Sellainen tarvitsee vahvasti kaikkea muuta kuin penistä. Psykoterapiasta voisi aloittaa.

Kävin 10 vuotta. Ei auttanut. Prosessi auttoi.

Ei sinua tietenkään mikään ole auttanut, koska elät transkuplassa, olet kokoajan ajatellut vain yhtä asiaa ja jumittunut siihen, kaikenlisäksi pyörinyt samanmielisten hörhöjen kanssa, joko netissä tai livenä.

Kukaan ei ole vaivautunut herättämään sinua harhoistasi, päinvastoin niitä on pönkitetty.

Olisi kiva kuulla, miten ihminen alkaa noin paljon häpeämään itseään, että haluaa tuhota ruumiinsa ja tekeytyä toiseksi?

Kyseistä kuplaa ei ollut 80-luvulla. Miksi muuten transnaiset häpeävät miehuuttaan?

Onneksi ei. 

Harmi, ettei, en olisi tuhlannut satoja tuhansia markkoja vuodeosastolla vaan olisin saanut apua enkä olisi masentunut ja tuhlannut vuosia syrjäytyneenä työttömänä.

Niinpä. Koko elämä pyörinyt kehovihan ympärillä niin että mitään muuta ei ole pystynyt tekemään eikä näkemään. Käyty mielisairaaloissa ja syöty lääkkeitä vuosikymmeniä, istuttu terapiassa miettimässä mikä minua vaivaa kun aina on paha olla eikä se mene ikinä pois. Työkyky meni lopullisesti kun sitä ikinä ei ollutkaan. Lopun ikää varmaan kantaa traumaa siitä, että syntyi kehovammaisena ilman omaa sukupuolta pakotettuna olemaan joku muu kuin on ja esiintymään jonain muuna kuin on.

Siis miten "esiintymään jonain muuna kuin on"? Kai sinä voit olla ihan mitä haluat, vaikka housuissa olisi mitä. Miksi pitää erityisesti esittää naista ja mitä se edes tarkoittaa?

Tuon selittäminen on kuin yrittäisi selittää lukion matematiikkaa 7-vuotiaalle. 7-vuotiaalla, joka kuvittelee olevansa yläpuolellasi ja tietävänsä jo kaiken.

Kun sitä ei ole itse kokenut, sitä ei voi ymmärtää. Mä ymmärrän kyllä sua, olet todennäköisesti melko androgyyni lesbo, muttet välttämättä. Sitä kokee, ettei sukupuoli tunnu miltään eikä vaikuta mihinkään. Nyt, elettyäni vuosia miehenä se tuntuu mustakin siltä. Jos en olis elänyt elämäni alkua väärässä kropassa, luulisin itsekin, ettei sukupuolella ole väliä ja voihan sitä nyt tehdä mitä vaan sukupuolesta riippumatta (niin kuin sukupuolessa olis kyse jostain ihmeen "tekemisestä").

Olisi muuten mielenkiintoista kuulla, miksi alapeukuttajat alapeukuttaa täysin asiallisia kirjoituksia.

Kun nyt nähtäisiin edes se, että yrittäisit selittää, mutta ei. Edelleen pelkkää "sinä olet vamraan androgyyni lesbo, olet 7-vuotiaan älykkyystasolla oleva idi**tti". Todella hedelmällinen keskustelu juu. 

Sukuelimet ovat sinun housuissasi, se näkyy tosi harvoille. Ulkoiselta olemukseltasi voit olla ihan mitä tahansa. Seksuaaliset mieltymyksesi saavat olla mitä tahansa. Sosiaalisissa piireissä ja luonteeltasi voit olla mitä tahansa. Mihin siis tarvitaan sukupuolen korjausta ja miten se muuttaa elämisesi sellaiseksi, ettei tarvitse esittää jotain, mitä et ole? Millä osa-alueilla tämä näkyy arjessa? 

No jos olisin ollut sellainen, että minut oltaisiin tulkittu mieheksi ilman hormonihoitoja ja rintojen poistoa, ehkä en olisi tarvinnutkaan. Mutta olin aivan naisen näköinen ja kuuloinen. Toisaalta töissä olisi ollut vaikeaa, kun henkilötunnus viimeistään olisi outannut ja olisi pitänyt mennä naisten pukuhuoneeseen, vaikka olisikin vaihtanut johonkin kompromissi-neutraaliin nimeen.

Voitko vielä täsmentää, millä tavalla tämä tulkinta mieheksi tai naiseksi vaikutti elämääsi käytännössä? Eri pukuhuone ei nyt oikein kuulosta tarpeeksi hyvältä syyltä, samanlaisia kopperoitahan ne on eikä niistä tarvitse kenenkään olla toiselle sukupuolelle kateellinen. Jos sosiaalisesti käyttäydyt enemmän maskuliinisesti ja valitset vaatetuksessasi miesmäisemmän linjan, mitä väliä sillä on, jos kaikki kuitenkin näkevät, että olet nainen? 

Jos ajatellaan, että sinulla on vaikka työkaveristasi tietynlainen vaikutelma. Hän on oikein mukava ja älykäs ihminen ja oletat, että hänellä on ollut elämässään hyvä perhe ja hän on menestynyt koulussa. Sitten sinulle paljastuukin, että todellisuudessa hän on kasvanut narkomaanivanhempien perheessä ja jäänyt monta kertaa luokalleen. Mitä sinun ja hänen välisessä suhteessa tapahtuu ja miten se vaikuttaa tämän henkilön elämään? 

En ajattelisi mitään, toki yllättyisin, jos älykäs olisi jäänyt useita kertoja luokalle. Varmaan hänen pisteensä nousisivat silmissäni, jos saisin hänen eläneen epätavallisen rankan lapsuuden ja silti selvinneen.

Ei pukuhuoneella muuten olisi väliä, mutta se paljastaa muille sukupuolen. Kevyt läppä miestyökavereiden välillä vai bondaavat naistyökaverit.

Ilmeisesti sitten käyttäydyit hyvin naisellisesti, jos kokemuksesi on tuollainen.

Itse olen umpihetero luomunainen, vieläpä hyvin naisellinen vartaloltani, eikä yksikään naispuolinen työkaveri ole yrittänyt bondata ja miespuolisten työkavereiden kanssa läppä lentää ja saan kuulla olevani "hyvä jätkä".

Minulla toki on Asperger. Ja jännä miten meidän assinaisten kohdalla on pystytty todistamaan että meillä on maskuliinisemmat aivot kuin nenttinaisilla, mutta transmiesten kohdalla se ei onnistu? Jännä myös, miten nämä maskuliiniset aivoni eivät tee minulle mitenkään mahdottomaksi hyväksyä naisenruumistani ja nauttia siitä.

Transnaisille (eli siis miehille) pitäisi antaa hoidoksi enemmän testosteronia ja transmiehille (eli naisille) estrogeeniä. On selvää, että tuo kokemus väärästä sukupuolesta johtuu liian vähäisestä määrästä primääristä sukupuolihormonia.

Lisään vielä, että minäkin olen aina samaistunut miehiin. Mutta ei siitä seuraa että omassa ruumiissa olisi mitään koettua vikaa.

Miksette te transseksuaalit voi vaan myöntää että teillä on mielenterveysongelma jonka ainoa hoito on hormonit ja terveen ruumiin silpominen? Sen jälkeen kenelläkään ei olisi mitään ongelmaa. Se, että väitätte päänsisäisen kokemuksen olevan jotenkin merkittävämpi ja todempi kuin reaalimaailman silminnähtävä todellisuus, aiheuttaa kaikki kielteiset reaktiot. Myöntäkää, että olette sairaita ja saatte ihmisten mielestä silpoa itseänne juuri niin paljon kuin haluatte.

Vierailija kirjoitti:

Mikä tuo "bondausjuttu" oikein on? Mun molemmilla lapsilla on ollut sekä tyttöjä että poikia hyvinä ystävinä jo päiväkotiajoista lähtien. Ei kai sen pitäisi olla yhtään kellekään kauhistus jos toista sukupuolta oleva haluaa ystävystyä? Vai onko sitten joissain piireissä, tiukka uskonnollisuus taustalla tms?

Tuota ei tajua, jos ei ole itse kokenut. Mulla oli aikoinaan sekä tyttöjä että poikia kavereina, mutta vaikeaa oli, sosiaaliset suhteet oli vaikeita väärässä roolissa. Nyt miehenä tykkään naisista kavereina, kun eivät odota, että olisin yksi heistä ja toki pieni flirttikin kuuluu asiaan jos molemmat siitä nauttivat.

Ensin Gilleten toksinen maskuliinisuus törttöily mainoksessa ja nyt tämmöinen perseen nuolenta. P&G:n markkinointiosasto varmaan täynnä jotain sähköyliherkkiä muunsukupuolisia feministejä.

En jaksa nyt työpäivän jälkeen käydä läpi näitä viestejä, mutta tuossa joku oli sanonut, että transnaisille hoidoksi testoa ja - miehille estroja. Tätähän ei olekaan koskaan kokeiltu. Ei ole kenellekään tullut mieleenkään... Tai sitten on, eikä siitä ollut mitään hyötyä, päin vastoin. Transsukupuolisilla on ns. normaali hormonitoiminta.

Tämän keskustelun tasosta kertoo muuten kaiken se, että sukunimihullun viesti on saanut runsaasti yläpeukkuja eikä yhtään alapeukkua.

Vierailija kirjoitti:

Edelleen, tuo 7-vuotiaalle lukion matematiikkaa on vertaus, jota käytetään, kun yrittää selittää transsukupuolisuutta cissille. Se ei tarkoita, että pitäisi toista tyhmänä tai 7-vuotiaana. Mutta jos pitäisin juuri sinua tyhmänä keskustelutyylisi vuoksi miksi se tarkoittaisi että pitäisin naisia yleensä tyhminä?

Mielestäsi et siis millään tavalla viittaa toisen älykkyyteen tuolla matikkavertauksella? Sinä lukion matikoinesi olet ylemmällä tasolla kuin seitsenvuotias?

Mikset käytä vaikka sellaista vertausta, että jos ei ole koskaan ollut psykoosissa, ei voi sitä kokemusta ymmärtää? Olisi paljon realistisempi vertaus, eikä vähimmässäkään määrin loukkaava. Siinä kun ei aseteta keskustelukumppania lapsen asemaan vaan lähdetään siitä että molemmat ovat aikuisia, toisen aivoissa vaan on toimintahäiriö.

Jos loukkaanut tuosta, voivat sitten psykoosipotilaat vuorostaan loukkaantua kun pidät psykoosivertausta jotenkin pahana.

Huomaatko, uhriutua voi loputtomiin jos sille tielle haluaa lähteä.

-se as-nainen-

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua loukkaa se, että paketissa on kuvia pitsipöksyistä ja stringeistä, vaikka itse tykkään käyttää korkeita ja hyvin paikallaan pysyviä mummokalsareita. Yritetään tunkea naisia samaan seksistiseen muottiin, luoda sitä mielikuvaa että ollakseen oikea nainen täytyy käyttää epämukavia, miehiä miellyttäviä hepeneitä.

Muistan, kun olin ekoja kertoja netissä ja yritin vielä epätoivoisesti esittää lesboa. Juttelin lesbojen kanssa ja siellä kerrottiin, kuinka kaikki lähtee kauniista alusvaatteista. Että ilmeisesti kyse ei nyt ole pelkästään miesten miellyttämisestä.

Siis mitä ihmettä? Olet joskus vuosia sitten käynyt jonkun höpölöpönettikeskustelun ja sen perusteella ajattelet vielä nytkin, että kaikki lesbot pitävät seksikkäitä alusvaatteita tärkeinä? Tämä lesbojen nolaamisyritykset menevät nyt kyllä niin niin yli. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tuo "bondausjuttu" oikein on? Mun molemmilla lapsilla on ollut sekä tyttöjä että poikia hyvinä ystävinä jo päiväkotiajoista lähtien. Ei kai sen pitäisi olla yhtään kellekään kauhistus jos toista sukupuolta oleva haluaa ystävystyä? Vai onko sitten joissain piireissä, tiukka uskonnollisuus taustalla tms?

Tuota ei tajua, jos ei ole itse kokenut. Mulla oli aikoinaan sekä tyttöjä että poikia kavereina, mutta vaikeaa oli, sosiaaliset suhteet oli vaikeita väärässä roolissa. Nyt miehenä tykkään naisista kavereina, kun eivät odota, että olisin yksi heistä ja toki pieni flirttikin kuuluu asiaan jos molemmat siitä nauttivat.

Ja sinä taas et tajua, että tuossa puhutaan ihan eri asiasta. Se, että kokemus on ollut sinulle vaikea ja traumaattinen, ei todista mitenkään sitä, että olisit ollut väärässä sukupuolessa. Olisit kokenut asian täsmälleen samalla tavalla, jos olisit ollut poika. Ongelma on jossain muualla. Ja tuo, että kommunikoit ihmisten kanssa eri tavalla riippuen heidän sukupuolestaan, kertoo täsmälleen samasta ongelmasta. Ongelmasi ei ollut oma sukupuolesi, vaan toisten ihmisten sukupuolet. 

ohis

Vierailija kirjoitti:

Naiseus ja naisten biologia pyritään häivyttämään. Oletteko huomanneet samanlaista ilmiötä miesten kohdalla? Jos puhutaan vaikkapa eturauhassyövästä, pyritäänkö siinäkin inklusiiviseen ja sukupuolineutraaliin kielenkäyttöön? Itse en ole sellaista huomannut. Nämä jutut kohdistuvat aina nimenomaan naisiin...

No itse asiassa miehiin kohdistuu näitä esimies, palomies, puhemies -käsitteiden neutralisointeja. En tosin tiedä, tarkoititko tätä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiseus ja naisten biologia pyritään häivyttämään. Oletteko huomanneet samanlaista ilmiötä miesten kohdalla? Jos puhutaan vaikkapa eturauhassyövästä, pyritäänkö siinäkin inklusiiviseen ja sukupuolineutraaliin kielenkäyttöön? Itse en ole sellaista huomannut. Nämä jutut kohdistuvat aina nimenomaan naisiin...

No itse asiassa miehiin kohdistuu näitä esimies, palomies, puhemies -käsitteiden neutralisointeja. En tosin tiedä, tarkoititko tätä. 

En tarkoittanut tuota.

Englanninkielisessä maailmassa on jo menty siihen, että esim. käsitteitä "nainen", "äiti", "raskaana oleva nainen" jne. suositellaan vältettävän. Sen sijaan transmiesten huomioimiseksi suositellaan termejä kuten"pregnant person". Noita älyttömiä sukupuolineutraaleja termejä sitten käytetään esimerkiksi terveydenhuollon esitteissä, vaikka suurin osa synnyttäjistä on ihan naisia eikä transmiehiä. Tätä tarkoitin.

Onko tapahtunut esimerkiksi sellaista, että eturauhassyöpäesitteessä miessukupuoli tai sana "mies" pyritään häivyttämään? En ole nähnyt sellaista koskaan missään.

Vierailija kirjoitti:

Naiseus ja naisten biologia pyritään häivyttämään. Oletteko huomanneet samanlaista ilmiötä miesten kohdalla? Jos puhutaan vaikkapa eturauhassyövästä, pyritäänkö siinäkin inklusiiviseen ja sukupuolineutraaliin kielenkäyttöön? Itse en ole sellaista huomannut. Nämä jutut kohdistuvat aina nimenomaan naisiin...

Tämä. Jotain todella outoa on meneillään "suvaitsevaisuuden" varjolla. Ja jos uskallat kyseenalaistaa tämän, olet TERF. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiseus ja naisten biologia pyritään häivyttämään. Oletteko huomanneet samanlaista ilmiötä miesten kohdalla? Jos puhutaan vaikkapa eturauhassyövästä, pyritäänkö siinäkin inklusiiviseen ja sukupuolineutraaliin kielenkäyttöön? Itse en ole sellaista huomannut. Nämä jutut kohdistuvat aina nimenomaan naisiin...

Tämä. Jotain todella outoa on meneillään "suvaitsevaisuuden" varjolla. Ja jos uskallat kyseenalaistaa tämän, olet TERF. 

No eihän tuo johdu muusta kuin siitä, että androgyynit, usein lesbot, eivät halua korostaa naiseuttaan. Taistellaan oikeus käyttää housuja, ja julistetaan, kuinka me siskot vapaudumme näin miesten alistamisesta. Nimenomaan kyse ei ole siitä, mitä väität.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuten, itse vielä naisena eläessäni haukuin naisia todella törkeästi, paljon törkeämmin kuin tyhmiksi. Se ei kuitenkaan ketään provosoinut. Kaikki ottivat sen henkilökohtaisesti eikä naisvihana. Nyt miehenä pitää kävellä kananmunankuorilla, ettei vahingossa loukkaa koko naiskuntaa ja leimaudu naisvihaajaksi. Nyt kun saan elää omana itsenäni eikä tarvitse enää erottautua aktiivisesti naisista, vihalle ei ole enää mitään tarvetta.

Erottautua naisista?

Kyllä sulla on joku hirveä naisviha/ itseinho päällä. Miksi vihata naisia yleensä? Minä en inhoa/vihaa kaikkia miehiä vaikka jotkut ovatkin k-päitä. Niin miehistä kuin naisista löytyy ääliöitä.

Koska olin identiteetiltäni poika, nuorena sitä haluaa tulla nähdyksi omana itsenään. Vihaavatko maskuliiniset lesbot heteronaisia, koska yleensä yrittävät erottua heistä? Ovatko transnaiset miestenvihaajia yrittäessään pikkulapsesta asti olla erilaisia kuin stereotyyppiset pojat? Ai niin, eivät, he terffilogiikalla ovat silti myös naisvihaajia.

Mä olen nyt saanut kasvaa aikuiseksi, en enää vihaa yhtään ketään, ainakaan ilman syytä tai esim. sukupuolen perusteella.

Miksi lähdet siitä ajatuksesta että maskuliiniset lesbot ovat kaltaisiaan koska yrittävät erottua heteronaisista? Ehkä he vaan ovat mitä ovat?

Minä olen maskuliininen heteronainen. Kenestäköhän minä yritän mielestäsi erottua kun satun olemaan maskuliininen? Vai ehkä vaan olen tällainen, ilman mitään esittämistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiseus ja naisten biologia pyritään häivyttämään. Oletteko huomanneet samanlaista ilmiötä miesten kohdalla? Jos puhutaan vaikkapa eturauhassyövästä, pyritäänkö siinäkin inklusiiviseen ja sukupuolineutraaliin kielenkäyttöön? Itse en ole sellaista huomannut. Nämä jutut kohdistuvat aina nimenomaan naisiin...

Tämä. Jotain todella outoa on meneillään "suvaitsevaisuuden" varjolla. Ja jos uskallat kyseenalaistaa tämän, olet TERF. 

No eihän tuo johdu muusta kuin siitä, että androgyynit, usein lesbot, eivät halua korostaa naiseuttaan. Taistellaan oikeus käyttää housuja, ja julistetaan, kuinka me siskot vapaudumme näin miesten alistamisesta. Nimenomaan kyse ei ole siitä, mitä väität.

Siis mikä ihmeen lesbojen mustamaalauskampanja sinulla on meneillään. Jos joku tykkää pukeutua miehekkäämmin, miten se on jotain taistelua. Näköjään peilailet nyt omia ajatusmaailmojasi tässä. Mutta usko tai älä, me normaalit ihmiset emme halveksu kaikkea, mitä emme tunne omaksi. Hiirenharmaa kirjanpitäjä ei halveksu goottirokkaria ja pystyy olemaan tekemisissä ja ihan ystäväkin, vaikkei toisen olemus ja tyyli tunnukaan omaksuttavalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuten, itse vielä naisena eläessäni haukuin naisia todella törkeästi, paljon törkeämmin kuin tyhmiksi. Se ei kuitenkaan ketään provosoinut. Kaikki ottivat sen henkilökohtaisesti eikä naisvihana. Nyt miehenä pitää kävellä kananmunankuorilla, ettei vahingossa loukkaa koko naiskuntaa ja leimaudu naisvihaajaksi. Nyt kun saan elää omana itsenäni eikä tarvitse enää erottautua aktiivisesti naisista, vihalle ei ole enää mitään tarvetta.

Erottautua naisista?

Kyllä sulla on joku hirveä naisviha/ itseinho päällä. Miksi vihata naisia yleensä? Minä en inhoa/vihaa kaikkia miehiä vaikka jotkut ovatkin k-päitä. Niin miehistä kuin naisista löytyy ääliöitä.

Koska olin identiteetiltäni poika, nuorena sitä haluaa tulla nähdyksi omana itsenään. Vihaavatko maskuliiniset lesbot heteronaisia, koska yleensä yrittävät erottua heistä? Ovatko transnaiset miestenvihaajia yrittäessään pikkulapsesta asti olla erilaisia kuin stereotyyppiset pojat? Ai niin, eivät, he terffilogiikalla ovat silti myös naisvihaajia.

Mä olen nyt saanut kasvaa aikuiseksi, en enää vihaa yhtään ketään, ainakaan ilman syytä tai esim. sukupuolen perusteella.

Miksi lähdet siitä ajatuksesta että maskuliiniset lesbot ovat kaltaisiaan koska yrittävät erottua heteronaisista? Ehkä he vaan ovat mitä ovat?

Minä olen maskuliininen heteronainen. Kenestäköhän minä yritän mielestäsi erottua kun satun olemaan maskuliininen? Vai ehkä vaan olen tällainen, ilman mitään esittämistä?

Näin juuri. Itse en ymmärrä ollenkaan, miksi tuo kirjoittaja jankkaa lesbonaisten tyylistä ja rinnastaa sen naisvihaan. Ajatteleeko tuo tyyppi jotenkin, että mieltymys meikkeihin, hörhelöihin jne. on jokin naisten sisäsyntyinen ominaisuus tai liittyy johonkin mystiseen feminiiniseen sieluun? 

On kyllä todella rasvaista ja ällöttävää markkinoida kuukautissuojia naisille. Onneksi firma tajusi lähestyä myös meitä muita. Miten suuri monikansallinen yritys voi jättää meidät muut ikään kuin sivuun ja ajatella, että  vain naiset käyttävät Alwayz-tuotteita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiseus ja naisten biologia pyritään häivyttämään. Oletteko huomanneet samanlaista ilmiötä miesten kohdalla? Jos puhutaan vaikkapa eturauhassyövästä, pyritäänkö siinäkin inklusiiviseen ja sukupuolineutraaliin kielenkäyttöön? Itse en ole sellaista huomannut. Nämä jutut kohdistuvat aina nimenomaan naisiin...

Tämä. Jotain todella outoa on meneillään "suvaitsevaisuuden" varjolla. Ja jos uskallat kyseenalaistaa tämän, olet TERF. 

No eihän tuo johdu muusta kuin siitä, että androgyynit, usein lesbot, eivät halua korostaa naiseuttaan. Taistellaan oikeus käyttää housuja, ja julistetaan, kuinka me siskot vapaudumme näin miesten alistamisesta. Nimenomaan kyse ei ole siitä, mitä väität.

Kirjoituksesi ovat todella outoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuten, itse vielä naisena eläessäni haukuin naisia todella törkeästi, paljon törkeämmin kuin tyhmiksi. Se ei kuitenkaan ketään provosoinut. Kaikki ottivat sen henkilökohtaisesti eikä naisvihana. Nyt miehenä pitää kävellä kananmunankuorilla, ettei vahingossa loukkaa koko naiskuntaa ja leimaudu naisvihaajaksi. Nyt kun saan elää omana itsenäni eikä tarvitse enää erottautua aktiivisesti naisista, vihalle ei ole enää mitään tarvetta.

Erottautua naisista?

Kyllä sulla on joku hirveä naisviha/ itseinho päällä. Miksi vihata naisia yleensä? Minä en inhoa/vihaa kaikkia miehiä vaikka jotkut ovatkin k-päitä. Niin miehistä kuin naisista löytyy ääliöitä.

Koska olin identiteetiltäni poika, nuorena sitä haluaa tulla nähdyksi omana itsenään. Vihaavatko maskuliiniset lesbot heteronaisia, koska yleensä yrittävät erottua heistä? Ovatko transnaiset miestenvihaajia yrittäessään pikkulapsesta asti olla erilaisia kuin stereotyyppiset pojat? Ai niin, eivät, he terffilogiikalla ovat silti myös naisvihaajia.

Mä olen nyt saanut kasvaa aikuiseksi, en enää vihaa yhtään ketään, ainakaan ilman syytä tai esim. sukupuolen perusteella.

Miksi lähdet siitä ajatuksesta että maskuliiniset lesbot ovat kaltaisiaan koska yrittävät erottua heteronaisista? Ehkä he vaan ovat mitä ovat?

Minä olen maskuliininen heteronainen. Kenestäköhän minä yritän mielestäsi erottua kun satun olemaan maskuliininen? Vai ehkä vaan olen tällainen, ilman mitään esittämistä?

Näin juuri. Itse en ymmärrä ollenkaan, miksi tuo kirjoittaja jankkaa lesbonaisten tyylistä ja rinnastaa sen naisvihaan. Ajatteleeko tuo tyyppi jotenkin, että mieltymys meikkeihin, hörhelöihin jne. on jokin naisten sisäsyntyinen ominaisuus tai liittyy johonkin mystiseen feminiiniseen sieluun? 

Enpä tiedä, mutta kummasti kaikki tuntemani tytöt niistä tykkäsivät. Ne harvat, jotka eivät tykänneet olivat joko lesboja tai transpoikia. Hyvin sivuutat sen, että transtytöt eivät halua tehdä miehisiä asioita ja haluavat olla naisia, miksei heitä syytetä miesvihasta?