Mitä mä teen, kun poika haluaisi katsoa synttärinään elokuvan, mutta yleensä käy niin, että pikkusisko jotenkin saa häneltä hermot menemään ja veli menee huoneeseensa mököttämään?
Eli poika täyttää 12 eikä enää pidetä kaverisynttäreitä. Ideoimme hänen kanssaan kuitenkin, että katsotaan kotona elokuva, klassikko, sarjasta, jota poika ei ole vielä katsonut, mutta haluaisi nähdä ne elokuvat nyt vähitellen (Star wars). Ongelmana on, että poika on superkiltti ja hyväntahtoinen ja herkkä pahoittamaan mielensä ja tämän pikkusisko todellakin tietää ja ei välitä siitä, vaan ottaa tilaa veljenkin nenän edestä ja veli loukkaantuu.
Ongelmana on, että jos veli loukkaantuu, hän menee huoneeseensa, eikä tule enää pois sieltä. En haluaisi, että lapsen synttäri menee pilalle. Ja se menee, jos hän pahoittaa mielensä, eikä halua katsoa elokuvaa. Hän syyttää synttäriensä pilalle menosta siskoa, joka taas ei koe tehnensä mitään väärää. Asia, josta veli loukkaantuu voi siis olla esim. se, että sisko keskeyttää hänet muutaman kerran. Koska molemmat lapset kaipaavat minun huomiotani kovasti (en asu heidän kanssaan) niin sitten saattaa se tilanne eskaloitua, kun sisko ei ainakaan anna veljelle tilaa edes tämän syntymäpäivänä, vaan tämän puhuessa keksii aina jotain asiaa ja saattaa sivusta nykiä ja vain puhuu minulle myös.
Pojan yliherkkyyspiirre ärsyttää, koska hänellä ei olisi syytä loukkaantua. Mutta toisaalta minkäpä hän tunteilleen mahtaa, jos loukkaantuu, niin loukkaantuu. Se, että hän menee huoneeseensa mököttämään ei ole hänelle hyväksi, hänell on jo lapsena diagnosoitu masennus. Eli häntä pitäisi osata huomioida.
Tuntuisi vain, että ainoa keino tähän on katsoa elokuva niin, ettei pikkusisko ole kotona, mutta silloinkaan veli ei opi yhtään kovanahkaisemmaksi. En tiedä, millä hän oppisi arvostamaan itseään enemmän, eikä pahoittaisi mieltään niin pienistä asioista. :(
Kommentit (127)
Pikkusisko ottaa mielestään toiset huomioon. Hänestä ei ole väärin alkaa puhua minulle jos jotain tulee mieleen, vaikka juttelisinkin veljensä kanssa (tai siis tämä minulle). Jos siskolle sanoo, että odota vuoroasi, älä keskeytä, niin jos tämä tapahtuu pari kertaa, poika saattaa loukkaantua niin, ettei tule enää ulos huoneestaan. Tämä on tilanne. Eli ei siinä oikein ole muita vaihtoehtoja, kuin vaatia siskolta liikaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanot sille ärsyttävälle pikkusiskolle: "Nyt ei ole sinun vuorosi olla päivänsankari, on veljesi syntymäpäivä.
Jollet sitä kestä, ole hyvä ja poistu. Ja suu kiinni, asiasta ei neuvotella".
Järjestä pikkuperseilijä prinsessalle vaikka joku hoitopaikka synttärien ja elokuvan ajaksi.
Tätä veli taitaisi odottaa. Oikein nauttisi, kun siskolle puhuttaisiin rumasti.
ApEi suurta hätää.
Neljän vuoden kuluttua se poika viimeistään muuttaa asumaan itsenäisesti, eikä häiritse iXioottimammaansa ja kXsipääsysteriä enää koskaan. - Ellei pimahda sitä ennen ja kurista sitä tyhmää letukkaa.
Varmaan ihanaa vanhemmuutta antaa toisen lapsen terrorisoida sisarustaan ja pilata tältä kaikki vuoden päivät - näköjään mieluiten myös syntymäpäivä mukaan lukien.
Eikä muuta, oletko ihan taukki? Hyvä jos haluaa ikinä muuttaa pois kotoa. Ei hn hallitse elämäänsä itsenäisesti vielä vuosiin.
Ap
Poika kokee, että se, että sanon siskolle rajoittavasti on hänen syytään, koska olen aikaisemmin karjunut pää punaisena stressistä näiden huonoa käytöstä kohtaan, ja siksi vetäytyy, koska ilmeisesti pelkää tilanteen eskaloituvan, ja syyllistyvänsä siitä, että olen vihainen ja sisko ehkä (aiemmin kävi niin) alkaa itkeä. Lapsiperheet = täysi hulluus.
Ap
Vähän tulee tästä sellainen viba, että jo liiankin pitkään on pikkuprinsessan ehdoilla menty ja velipoika jäänyt huomioimatta. Olisiko korkea aika vähän korjata kurssia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanot sille ärsyttävälle pikkusiskolle: "Nyt ei ole sinun vuorosi olla päivänsankari, on veljesi syntymäpäivä.
Jollet sitä kestä, ole hyvä ja poistu. Ja suu kiinni, asiasta ei neuvotella".
Järjestä pikkuperseilijä prinsessalle vaikka joku hoitopaikka synttärien ja elokuvan ajaksi.
Tätä veli taitaisi odottaa. Oikein nauttisi, kun siskolle puhuttaisiin rumasti.
ApEi suurta hätää.
Neljän vuoden kuluttua se poika viimeistään muuttaa asumaan itsenäisesti, eikä häiritse iXioottimammaansa ja kXsipääsysteriä enää koskaan. - Ellei pimahda sitä ennen ja kurista sitä tyhmää letukkaa.
Varmaan ihanaa vanhemmuutta antaa toisen lapsen terrorisoida sisarustaan ja pilata tältä kaikki vuoden päivät - näköjään mieluiten myös syntymäpäivä mukaan lukien.
Joku kehitysvam.maisen kodin runk.kari muuttaa ehkä pois kotoa 16-vuotiaana, mutta eivät meidän lapset, koska heillä on kunnon koti kuitenkin. Ei ole tarvetta paeta ja vetää päätä täyteen kamaa.
Ap
Minulla on vähän samanlaiset tyttö ja poika, tosin poika ei ole niin hirveän herkkä siskonsa kommenteille. Minusta voisit järjestää jonkun illan jona katsot ne leffat kahdestaan pojan kanssa ja tyttö on sitten kotonaan (isällään?).
Toisekseen ei tyttöä tarvitse hiljentää rumasti, mutta jos hän keskeyttää pojan niin voi sanoa että odota, Villellä oli juttu kesken, mä kuuntelen sen nyt loppuun. Ja sitten pojalle, että jatka vaan Ville.
Meillä on iso ikäero mutta ei olla silti koskaan pakotettu poikaa kestämään mitä tahansa kovapintaiselta pikkusiskolta ja ehkä siksi heillä onkin tosi hyvät välit.
Vierailija kirjoitti:
Älkää ruokkiko trollia, typerä provo koko aloitus.
En ole tällä palstalla kovin kauaa hengaillut mutta jopa minä haistan tästä sairaan kiltteemies teeman.
Eipä ollut kiltteemies tässä ongelmassa taustalla vaan äitihullu taas vauhdissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanot sille ärsyttävälle pikkusiskolle: "Nyt ei ole sinun vuorosi olla päivänsankari, on veljesi syntymäpäivä.
Jollet sitä kestä, ole hyvä ja poistu. Ja suu kiinni, asiasta ei neuvotella".
Järjestä pikkuperseilijä prinsessalle vaikka joku hoitopaikka synttärien ja elokuvan ajaksi.
Tätä veli taitaisi odottaa. Oikein nauttisi, kun siskolle puhuttaisiin rumasti.
ApEi suurta hätää.
Neljän vuoden kuluttua se poika viimeistään muuttaa asumaan itsenäisesti, eikä häiritse iXioottimammaansa ja kXsipääsysteriä enää koskaan. - Ellei pimahda sitä ennen ja kurista sitä tyhmää letukkaa.
Varmaan ihanaa vanhemmuutta antaa toisen lapsen terrorisoida sisarustaan ja pilata tältä kaikki vuoden päivät - näköjään mieluiten myös syntymäpäivä mukaan lukien.
Joku kehitysvam.maisen kodin runk.kari muuttaa ehkä pois kotoa 16-vuotiaana, mutta eivät meidän lapset, koska heillä on kunnon koti kuitenkin. Ei ole tarvetta paeta ja vetää päätä täyteen kamaa.
Ap
Kunnon koti??? Paskainen läävä jota ei ole siivottu vuosikausiin. Äiti on mielenterveysongelmaisena muuttanut (eli paennut, koska lapset epäviihdyttäviä) omaan kämppään eikä tapaa lapsiaan juri koskaan, mies elää köyhyysrajoilla.
Kunnon koti tosiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vähän tulee tästä sellainen viba, että jo liiankin pitkään on pikkuprinsessan ehdoilla menty ja velipoika jäänyt huomioimatta. Olisiko korkea aika vähän korjata kurssia?
Miten häntä huomioidaan? Sisko tietää mitä tahtoo ja millaista huomiota haluaa, tämä toinen ei anna mitään signaaleita haluistaan. Näkisin, että on persoonallisuus- ja luonnekysymys. Mies on ainakin mielestäni tasapuolinen vanhempi. Pojan kohdalla annetaan aikaa hänen loputtomille kertomuksilleen avaruusolioista, joiden maailmoista pitää kuunnella luentoja. Sitten sinulta kysytään: ”olisiko sinulla jotain kysyttävää xyz:toista?” Ja ellei, lapsi masentuu, joten ollaksesi hyvä vanhempi sinulla tulee olla aktiivisia ja innostusta osoittavia kysymyksiänäistä h*lvetin avaruusoilioista, joiden elämästä et muista yhtäkään asiaa. 🤬
Ap
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vähän samanlaiset tyttö ja poika, tosin poika ei ole niin hirveän herkkä siskonsa kommenteille. Minusta voisit järjestää jonkun illan jona katsot ne leffat kahdestaan pojan kanssa ja tyttö on sitten kotonaan (isällään?).
Toisekseen ei tyttöä tarvitse hiljentää rumasti, mutta jos hän keskeyttää pojan niin voi sanoa että odota, Villellä oli juttu kesken, mä kuuntelen sen nyt loppuun. Ja sitten pojalle, että jatka vaan Ville.
Meillä on iso ikäero mutta ei olla silti koskaan pakotettu poikaa kestämään mitä tahansa kovapintaiselta pikkusiskolta ja ehkä siksi heillä onkin tosi hyvät välit.
Joo, tää on vähän hankalaa tää ”jatka vaan Ville” , koska se, mistä siinä pitää jatkaa on nämä avaruusoliot, jotka ovat suorastaan ahdistavia, koska eivät kiinnosta p*skaakaan. Jos olisin rehellinen vanhempi sanoisin, että eipä tässä Ville sun juttusi ketään nyt kiinnostakaan, ole hiljaa pliis. Mutta ei voi olla, mutta kun siis noista on jopa ahdistavaa olla vanhemman tapaisesti kiinnostunut! ”Olisiko sinulla JOTAIN KYSYTTÄVÄÄ XYZ:toista?” No siis ööööööö.......
Ap
Ap
Miten lapselle saisi päähän, että en tarkoita loukata häntä, jos en halua KYSYÄ mitään hänen avaruusolioistaan? Sekin oli aikoinaan ihan liikaa, että piti niistä edes kuunnella. Nykyisin koitan kuunnella, vaikka minusta se on valheellista. Lapsi ressukka luulee, että on kiinnostava, vaikka ei ole.
Ikävä kyllä ketään ei kiinnosta hänen luomiensa avaruusolentojen elämä. Puhuisi saman tien vain maailman kansoista, niin paljon samaa on näissä avaruusolennoissa, kuin maan asukkaissa kuitenkin. Maailman kansat ovat sentään olemassa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vähän samanlaiset tyttö ja poika, tosin poika ei ole niin hirveän herkkä siskonsa kommenteille. Minusta voisit järjestää jonkun illan jona katsot ne leffat kahdestaan pojan kanssa ja tyttö on sitten kotonaan (isällään?).
Toisekseen ei tyttöä tarvitse hiljentää rumasti, mutta jos hän keskeyttää pojan niin voi sanoa että odota, Villellä oli juttu kesken, mä kuuntelen sen nyt loppuun. Ja sitten pojalle, että jatka vaan Ville.
Meillä on iso ikäero mutta ei olla silti koskaan pakotettu poikaa kestämään mitä tahansa kovapintaiselta pikkusiskolta ja ehkä siksi heillä onkin tosi hyvät välit.
Joo, tää on vähän hankalaa tää ”jatka vaan Ville” , koska se, mistä siinä pitää jatkaa on nämä avaruusoliot, jotka ovat suorastaan ahdistavia, koska eivät kiinnosta p*skaakaan. Jos olisin rehellinen vanhempi sanoisin, että eipä tässä Ville sun juttusi ketään nyt kiinnostakaan, ole hiljaa pliis. Mutta ei voi olla, mutta kun siis noista on jopa ahdistavaa olla vanhemman tapaisesti kiinnostunut! ”Olisiko sinulla JOTAIN KYSYTTÄVÄÄ XYZ:toista?” No siis ööööööö.......
Ap
Ap
Tämä on pojan masennuksen syy. Ketään ei välitä hänestä. Äidin mielestä poika on epäviihdyttävä.
Mutta lapsi pahoittaa mielensä jos en h*lvetti s**tana halua esittää KYSYMYKSIÄ näistä avaruusolennoista ja heidän elämästään!!!!! Miettikää nyt! Pakko esittää kiinnostunutta, vaikka ei ole! Mielestäni miehen vika, joka ei ole alun alkaen torpannut tätä piirrettä, että ei kiinnosta. Mies esittää kiinnostunutta. Valehtelija.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vähän samanlaiset tyttö ja poika, tosin poika ei ole niin hirveän herkkä siskonsa kommenteille. Minusta voisit järjestää jonkun illan jona katsot ne leffat kahdestaan pojan kanssa ja tyttö on sitten kotonaan (isällään?).
Toisekseen ei tyttöä tarvitse hiljentää rumasti, mutta jos hän keskeyttää pojan niin voi sanoa että odota, Villellä oli juttu kesken, mä kuuntelen sen nyt loppuun. Ja sitten pojalle, että jatka vaan Ville.
Meillä on iso ikäero mutta ei olla silti koskaan pakotettu poikaa kestämään mitä tahansa kovapintaiselta pikkusiskolta ja ehkä siksi heillä onkin tosi hyvät välit.
Joo, tää on vähän hankalaa tää ”jatka vaan Ville” , koska se, mistä siinä pitää jatkaa on nämä avaruusoliot, jotka ovat suorastaan ahdistavia, koska eivät kiinnosta p*skaakaan. Jos olisin rehellinen vanhempi sanoisin, että eipä tässä Ville sun juttusi ketään nyt kiinnostakaan, ole hiljaa pliis. Mutta ei voi olla, mutta kun siis noista on jopa ahdistavaa olla vanhemman tapaisesti kiinnostunut! ”Olisiko sinulla JOTAIN KYSYTTÄVÄÄ XYZ:toista?” No siis ööööööö.......
Ap
ApTämä on pojan masennuksen syy. Ketään ei välitä hänestä. Äidin mielestä poika on epäviihdyttävä.
Välittää kyllä, ongelma on vain siinä, että lapsi luulee, että ollakseen rakastettu meidän pitää jaksaa esittää kysymyksiä, vaikka ei kiinnosta. Ei mikään normaali ihmissuhde toimi sillälailla.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mutta lapsi pahoittaa mielensä jos en h*lvetti s**tana halua esittää KYSYMYKSIÄ näistä avaruusolennoista ja heidän elämästään!!!!! Miettikää nyt! Pakko esittää kiinnostunutta, vaikka ei ole! Mielestäni miehen vika, joka ei ole alun alkaen torpannut tätä piirrettä, että ei kiinnosta. Mies esittää kiinnostunutta. Valehtelija.
Ap
Ihan on kuin äitinsä. Ei meitäkään kiinnosta sun olemattomat ongelmasi. SIlti sä suollat paskaasi tänne vuositolkulla :)
Miettikää, kun lapselle jonain päivänä selviää, että ei meitä kiinnostanut nämä asiat? Onko sitten onnellinen? No, pääsee siitä ehkä yli, jos pystyy itsekin myöntämään ne lapsellisiksi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta lapsi pahoittaa mielensä jos en h*lvetti s**tana halua esittää KYSYMYKSIÄ näistä avaruusolennoista ja heidän elämästään!!!!! Miettikää nyt! Pakko esittää kiinnostunutta, vaikka ei ole! Mielestäni miehen vika, joka ei ole alun alkaen torpannut tätä piirrettä, että ei kiinnosta. Mies esittää kiinnostunutta. Valehtelija.
ApIhan on kuin äitinsä. Ei meitäkään kiinnosta sun olemattomat ongelmasi. SIlti sä suollat paskaasi tänne vuositolkulla :)
Luuletko sä, että mä pahoitan mieleni, jos sä ja sunlaisesi idi.ootit ette vastaa minulle? En todellakaan pahoita, siitä sen sijaan olen pahoittanut, että te olette vastanneet mulle.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vähän samanlaiset tyttö ja poika, tosin poika ei ole niin hirveän herkkä siskonsa kommenteille. Minusta voisit järjestää jonkun illan jona katsot ne leffat kahdestaan pojan kanssa ja tyttö on sitten kotonaan (isällään?).
Toisekseen ei tyttöä tarvitse hiljentää rumasti, mutta jos hän keskeyttää pojan niin voi sanoa että odota, Villellä oli juttu kesken, mä kuuntelen sen nyt loppuun. Ja sitten pojalle, että jatka vaan Ville.
Meillä on iso ikäero mutta ei olla silti koskaan pakotettu poikaa kestämään mitä tahansa kovapintaiselta pikkusiskolta ja ehkä siksi heillä onkin tosi hyvät välit.
Ei äitihullu ota lapsia koakaan omaan kotiinsa eikä jaksa kahdestaan noin pieniä lapsia hoitaa. Siksi käy välillä kylässä exän ja lasten luona. Exän pitää olla paikalla ettei vaan joudu mitään lastenhoitoa harrastamaan. Se on niin raskasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta lapsi pahoittaa mielensä jos en h*lvetti s**tana halua esittää KYSYMYKSIÄ näistä avaruusolennoista ja heidän elämästään!!!!! Miettikää nyt! Pakko esittää kiinnostunutta, vaikka ei ole! Mielestäni miehen vika, joka ei ole alun alkaen torpannut tätä piirrettä, että ei kiinnosta. Mies esittää kiinnostunutta. Valehtelija.
ApIhan on kuin äitinsä. Ei meitäkään kiinnosta sun olemattomat ongelmasi. SIlti sä suollat paskaasi tänne vuositolkulla :)
Luuletko sä, että mä pahoitan mieleni, jos sä ja sunlaisesi idi.ootit ette vastaa minulle? En todellakaan pahoita, siitä sen sijaan olen pahoittanut, että te olette vastanneet mulle.
Ap
Ongelma on helposti ratkaistavissa: älä kirjoita tänne enää!
Ei suurta hätää.
Neljän vuoden kuluttua se poika viimeistään muuttaa asumaan itsenäisesti, eikä häiritse iXioottimammaansa ja kXsipääsysteriä enää koskaan. - Ellei pimahda sitä ennen ja kurista sitä tyhmää letukkaa.
Varmaan ihanaa vanhemmuutta antaa toisen lapsen terrorisoida sisarustaan ja pilata tältä kaikki vuoden päivät - näköjään mieluiten myös syntymäpäivä mukaan lukien.