Oletko eronnut ihan hyvästä miehestä ja sitten kauhuksesi huomannut
Oletko eronnut ihan hyvästä miehestä ja sitten kauhuksesi huomannut uuden miehesi olevan kaikella tavalla huonompi kuin eksäsi, mutta et erovihoissasi tai lemmenhuumassasi älynnyt sitä ajoissa?
Kommentit (57)
En. Pysyin eron jälkeen vuosikausia sinkkuna, kun oli vain niin ihanaa olla vapaa. Nyt seurustelen, ja mies on exään verrattuna ystävällinen ja lämmin ja söpö. Aivan ihana tyyppi!
En. Kyllä ex oli todella huono, kun vertaan nykyiseen. Oli se ensimmäinen suhde ja 20 vuotta oli paskaa kun vertaa nykyiseen. En tiennyt paremmasta.
joo, ensimmäinen oli parempi kuin neljä seuraavaa yhteensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Kyllä ex oli todella huono, kun vertaan nykyiseen. Oli se ensimmäinen suhde ja 20 vuotta oli paskaa kun vertaa nykyiseen. En tiennyt paremmasta.
Kuka otti wanhan kampuran vaivoikseen ?
Mitä tarkoitat?
En. Olin 4 vuotta eron jälkeen sinkku, koska eron käsitteleminen kesti pitkään. Sitten löysin maailman ihanimman miehen, joka on 100 c parempi kuin ex.
En, mutta nykyinen sai minut huomaamaan hyviä puolia eksässä jotka olin unohtanut. Pidin kaveria ihan täyskakkana kun erottiin vaikka eihän se totta ollut. Nykyisessä on paljon parempaa, mutta myös paljon huonompaa. Vertailu sinänsä on turhaa kun rakastan nykyistä mutta en entistä.
Vierailija kirjoitti:
En. Kyllä ex oli todella huono, kun vertaan nykyiseen. Oli se ensimmäinen suhde ja 20 vuotta oli paskaa kun vertaa nykyiseen. En tiennyt paremmasta.
En mäkään. Pääsin 6 vuoden paskalla. Nuorena ja naiivina sitä antoi kohdella itseään huonosti, vaan loppuhan siihenkin tuli. Nyt 15 vuotta normaalia, onnellista parisuhdetta.
Olen eronnut ja kauhukseni huomannut, etten löydä ketään yhtä sopivaa ja minua yli kaiken rakastavaa. :'-(
Nyt mennyt jo yli 10 v. Sinkuksi jään varmaan ja ihan oma syy.
En, miettisin syvään ja hartaasti jos meinaisin erota.
Jos se exä olisi ihan täys paska, kannattaisi miettiä miksi valitsi olla sen kanssa alunperinkään.
Tottakai exissä on täytynyt olla jotain hyvää, ja toisaalta siitä exästä on erottu jostain syystä (tai se on halunnut eroon sinusta, kummin vain.)
En. Erosin seurustelukumppanistani joka oli ihan hyvä ja kunnollinen mies mutta ei minulle sopiva. Olen nyt ollut 20 vuotta yhdessä toisen miehen kanssa joka on myös hyvä ja kunnollinen ja just mulle täydellisen sopiva!
Kummallista jossittelua. Jos se ex olisi täydellinen niin miksi edes olisi erottu?
Hyvin erilaisia ihmisiä ovat, nykyinen ei ehkä statuksen perusteella parempi valinta, mutta tekee kaikkensa että mulla olisi hyvä olla. Ihan toista maata kuin ex, joka ei osannut ajatella kuin itseään. Ei ole kaduttanut.
Juu kyllä siinä useasti käy niin, että k-mies väistyy j-miehen tieltä.
Eroon on syynsä. Ex sinänsä ok, mutta elämä hänen kanssaan ei ollut hyvää. Vaihtamalla tosiaan paranee.
Eron jälkeen uusi poikaystävä tuntui täydelliseltä ja vihdoin elämä hymyili. Alle vuoden kuluessa siitä kuoriutui kontrolloiva friikki joka tykkäsi puristella mahaani, kutsua minua valaaksi ja pandaksi, tuli mustasukkaiseksi työstäni ja ystävistäni, ja mies sitten murtautui tietokoneisiini lukien kaiken tietoliikenteeni melkein kymmenen vuoden ajalta. Nyt pelkään liikkua pimeällä yksin ja aina takaraivossa jyskyttää että lukeeko se vieläkin viestejäni tai tarkkaileeko minua. Ero oli tosi ruma.
Viime aikoina olen kyllä kaivannut tuota ekaa eksää, voi kun voisin vielä elää elämää joka meillä oli mutta ihmisen kanssa jota rakastan myös romanttisesti. Tosin sinkkunakin on kivaa, kissa pitää seuraa.
En.
Erosin tosi hyvästä miehestä, lasteni isästä, ja tämän jälkeen seurustelin kyllä ns. huonon miehen kanssa. En siltikään mitään kauhukseni huomannut, enkä ottaisi lasteni isää mistään hinnasta takaisinkaan vaikka on kuinka hyvä mies.
En ole, erot ovat tulleet hyvästä syystä. Ensin juoposta ja sitten mieslapsesta (joka oli kuitenkin parempi kuin juoppo). Nykyinen on tasokas, minä en ainakaan ota eroa. :)
En.