Lue keskustelun säännöt.
Lapseni paras ystävä sanoi, ettei tule lapseni synttäreille, koska lapseni ei tehnyt niin kuin tämä ystävä halusi
22.10.2019 |
Siis miettikää. Lapseni istui sängyllä aivan järkyttyneenä ja itki. Kyseessä 9-vuotiaat. Syy, miksi sanoi noin oli, että lapseni ei halunnut mennä tämän toisen luo yökylään synttäreitään edellisenä iltana. Pisteet lapselleni siitä, ettei taipunut tämän toisen tahtoon. Lopulta ystävä sitten soitti kun ei saanutkaan uhkailemalla ystävänsä taipumaan tahtoonsa, että tulee synttäreille. Hän ainoastaan sai ystävänsä itkemään. Että sellainen herranterrtu se siellä.
Kommentit (113)
Mitn voisi olla hyvä mieli, jos olisi kiristämällä saanut seuraa? Nolo nolla. Silloinhan sillä toisella on PAHA OLLA, kun hän kiristyksen seurauksena tulisi ”juhlimaan” luoksesi, ah, haluaako itse elää niin? Paha olla, mutta pakko, etten jää yksin nyyh.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sekin on käsittämätöntä, että jos tästä haluaisi anteeksipyynnön, siitä voisi seurata vaikka minkälaista venkoilua sen toisen taholta. Ja sen, ketä järkytettiin uudestaanloukkaamista ja mitätöintiä. Toivon vain, ettei tämä ole lapselle jokin ihmissuhdemalli, että haravoi ystävikseen tai varsinkaan miehiksi kiristäjiä.
Ap
Minun äitini oli eräänlainen kiristäjä, eikä hän ainakaan olisi koskaan tässäkään asettunut minun puolelleni. Olisi ollut kuulemma minun syytäni, jos mieli pahoittuu, koska en mennyt kun pyydettiin sinne kylään. Mitään emotionaalista tukea ja lohtua ei ois tullut ikinä.
Ap
Sanoit Ap että et asu lapsesi kanssa koska stressaannut liikaa. Lapsesi ei siis joudu olemaan kokoajan sinun kanssasi. Ihanaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun äidille ei se, että jokainen toimii oman parhaansa mukaan ollut mitenkään tärkeää. Mulle on se, että lapseni tietää, miten haluaa elää, tärkeää ja annas olla, jos joku tuollainen stanan juntti koittaa kiristää lastani luopumaan itsestään! Se on eri asia, että ikuisena tekee ehkä kompromissin, jos on aina muuten saanut haluamansa. Jos itseltä viedään kaikki, ei kukaan sellainen varmana tee mitään kompromisseja. Koska se ei kannata. Sekin on sitten vain menettämiskeino. Tuomitsen tuon käytöksen siksi(kin), että tyttö siis kuitenkin halusi synttäreille, mutta sanoi, ettei halua järkyttääkseen lastani. Olisi sitten piänyt lupauksensa ja painunut h*lvettiin. Lapseni itkisi kylläkin silmät päästään, mutta nyt katselee käärmeystävää.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ap, tarvitset ammattiapua.
Lapseni ystävä paljastui käärmeeksi. Miksi olisin iloinen?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun äitini oli eräänlainen kiristäjä, eikä hän ainakaan olisi koskaan tässäkään asettunut minun puolelleni. Olisi ollut kuulemma minun syytäni, jos mieli pahoittuu, koska en mennyt kun pyydettiin sinne kylään. Mitään emotionaalista tukea ja lohtua ei ois tullut ikinä.
Ap
Ja nyt teet samaa omalle lapsellesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun äitini oli eräänlainen kiristäjä, eikä hän ainakaan olisi koskaan tässäkään asettunut minun puolelleni. Olisi ollut kuulemma minun syytäni, jos mieli pahoittuu, koska en mennyt kun pyydettiin sinne kylään. Mitään emotionaalista tukea ja lohtua ei ois tullut ikinä.
ApJa nyt teet samaa omalle lapsellesi.
En tee vaan kaikessa päinvastoin. En nyt ystävää syyttänyt (onhan hän lapseni ystävä toistaiseksi) mutta ihmettelin YSTÄVÄN käytöstä, en lapseni JA tuin ja jaoin hänen järkytyksensä hänen kanssaan. Siihen saakka, että ystävä päättikin tulla. Kun lapsi helpottui siitä sitten heti. Tavallaan tämä on huolestuttavaa, että ystävä määrittelee tunnetilat, mutta niin se oli itsellänikin aina aikoinaan... en tiedä, miten siinä auttaa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuo kuulostaa hyvin tutulta. Oman tytön kaveripiirissä vähän kaikenlaista draamaa välillä. Itse olen siitä välillä järkyttynyt että millaisia kavereita hänellä oikein on, mutta sellaistahan se touhu monilla tytöillä taitaa olla.
Lapseni järkyttyi... se oli jotenkin sydäntä riipaisevaa katseltavaa. Niin avuton olo siinä, kun et voi siksi toiseksi muuttua...
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan perus meininkiä ja perseilyähän tuo lapsilta on. Ja aika draamailua omaltasi tuo kuolemasta höpinä.
Tämä. Ties kuin monta kertaa kuullut 7-9 vuotiaiden uhkailevan just tuolla. "no en tuu sun synttäreille" "no et saa kutsua mun juhliin".
Ne on lapsia, ei ne ajattele asioita noin pitkälle.
Ei ole lapsen ominaisuus, vaan häiriintyneen ihmisen. Ei kukaan hyvä ystävä ikinä halua että toinen pakottaan itselle yökylään ja nauti siitä. Luonnehäiriö sillä lapsella on, valitettavasti.
Ap
Lapset vasta harjoittelevat ihmissuhdetaitoja. Ei sillä lapsella tuon perusteella mitään luonnehäiriötä ole.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo kuulostaa hyvin tutulta. Oman tytön kaveripiirissä vähän kaikenlaista draamaa välillä. Itse olen siitä välillä järkyttynyt että millaisia kavereita hänellä oikein on, mutta sellaistahan se touhu monilla tytöillä taitaa olla.
Mäkin oon, ja mietin, miten hän oikein pärjää tulevaisuudessa. Jos astuu itse samalle tielle, niin se ois huono todella, silloin on takuuvarmaa saada tämäntasoista seuraa. Jos taas ei, niin kauanko jaksaa ottaa iskuja vastaan? Ja mitä sen jälkeen tapahtuu, jos ei jaksa?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan perus meininkiä ja perseilyähän tuo lapsilta on. Ja aika draamailua omaltasi tuo kuolemasta höpinä.
Tämä. Ties kuin monta kertaa kuullut 7-9 vuotiaiden uhkailevan just tuolla. "no en tuu sun synttäreille" "no et saa kutsua mun juhliin".
Ne on lapsia, ei ne ajattele asioita noin pitkälle.
Ei ole lapsen ominaisuus, vaan häiriintyneen ihmisen. Ei kukaan hyvä ystävä ikinä halua että toinen pakottaan itselle yökylään ja nauti siitä. Luonnehäiriö sillä lapsella on, valitettavasti.
ApLapset vasta harjoittelevat ihmissuhdetaitoja. Ei sillä lapsella tuon perusteella mitään luonnehäiriötä ole.
Miten kukaan harjoittelija keksii, että itsellä ois hyvä olla, jos kiristää jonkun luokseen? Nauttisiko siitä, kun toisella on sitten paha olla, kun piti tulla, vaikkei halunnut? On luonnehäiriöistä hommaa. Siinä nimenomaan EI ANNETTU LAPSELLENI VAIHTOEHTOJA JA SE ON SAIRASTA. Ei kukaan normaali lapsi käyttäydy niin. Kyllä lapsi osaa toisia kunnioittaa, jos pääkoppa on terve.
Ap
Keskustelisin lapsen kanssa, ja kertoisin, ettei kiristävän kaverin käytös ole ystävän käytöstä vaan loistoesimerkki huonosta käytöksestä ja ajattelukyvyn puutteesta.
Lapsi alkaa tulla siihen ikään, että voi jo pohtia tuon tason moraalisia kysymyksiä.
Tuossa iässä itse aloin tietoisesti tehdä johtopäätöksiä kavereista ja "kavereista".
Elämässä tulee pettymyksiä. Hyvä kun lapsen kaveri opetti tämän jo nuorena. Eniten olen kuitenkin huolissani ap:n mielenterveydestä.
Tai että mikä h*lvetin vaihtoehto se on, että paras kaveri jää pois synttäreilä, ei ole mikään vaihtoehto. Kuulostaa aivan äitini sairaalta toiminnalta tuo, ihan samanlainen kuin tuo ystävä hirveydessään niitä kohtaan, jotka joutuvat lähelleen. Mullahan ei ollut vaihtoehtoa paeta siitä.
Ap
Kiristäjäkaverit, lokkeilijat, ripustautujat, määräilevät, väkivaltaiset, varkaat ja petturit....näitä riittää. Lapseni eivät ole tällaisten kanssa missään tekemisissä vapaa-ajallaan. Koulussa on pakko sietää, mutta vapaa-ajalla ollaan vaan tosiystävien kanssa. Omien rajojen tunnistaminen ja niiden kunnioittaminen on tärkeä taito sekä lapsille että aikuisille.
Vierailija kirjoitti:
Koko juttu on ap:n äidin syytä!
Onko ap meidän vanha tuttu?
Joo, en mä halua sitä lasta naamaa päin tuomita. Ei se auttaisi mitään. Mutta vaikea minun on häntä katsoa silmiinkään, pidän ihan rottana. En minään. Vihaan ihmisiä, joille tulee edes kiristys mieleen. Olisiko h*tto hyvä mieli, jos lapseni olisi kiristettynä tullut yökylään? Ei voisi olla, jos välittää hänestä.
Ap